October 18, 2008

Melankolian ylivertainen kauneus

Kuva Caspar David Friedrich, Die Winterreise (1807)

(Kielimafian rakastettavat ja vihastuttavat irvileuat päättivät tehdä linkkilisäyksen klo: 20.20)
*
Älkää kysykö, miksi minä itken näitä kahta liediä kuunnellessani. Elämäni suurimpiin elämyksiin on kuulunut tutustumiseni Jorma Hynnisen tulkintoihin Franz Schubertin laulusarjasta Winterreise yli 15 vuotta sitten.

Älkää kysykö, miksi tämä on minun mielestäni niin kaunista. En minä tiedä. Minä vain koen niin. Älkää pakottako - filosofit ja teoreetikot - minua selittämään tätä teille. Minä haluan sen vain tällaisena - ilman ainuttakaan terminologista ja argumentatiivista määritelmää.

Kauneus on rakkautta ja rakkaus on kauneutta, eivätkä ne selittelemällä parane tai suurene. Ne pitää vain elää. Sydänjuuria myöten - ehdoitta antautuen. Ei pelkästään ihastuen vaan miltei itsensä kuolettaen. Niin ettet ikäänkuin kokisi enää olevasi edes olemassa vaan musiikin ja äänen vietävissä - kauas pois tästä ikävästä ja puuduttavasta päivästä, joka ei anna kuin huolta ja murhetta hetkittäisten - ehkä kovin teennäisten ilonpurskahdusten hämätessä sinua luulemaan, että voisit paeta melankoliaasi yhtään mihinkään.

Mutta melankolia palaa, koska se on erottamaton osa sinua, erottamaton osa musiikkia ja taidetta. Se on sinun osasi ihmisenä.
*
http://www.youtube.com/watch?v=vzQgbhnbf_I
Jorma Hynninen sings 'Solitude' and 'The Organ Grinder' (Einsamkeit & Der Leiermann) from Schubert's Winterreise. Ralf Gothóni at the piano. (Paintings by Reidar Särestöniemi)

Videon jylhät maisemat Lapista sekä Särestöniemen ekspressionistiset taulut antavat sykähdyttävällä tavalla täydentävän kontrastin Hynnisen loistokkaalle laululle ja tietysti itse Schubertille.
...............
Lisään tähän päreeseen ylläolevaan kuvaan liittyvän Heinrich Heinen runon Ein Fichtenbaum sen englanninkielisen käännöksen ohella.

Ein Fichtenbaum steht einsam
Im Norden auf kahler Höh.
Ihn schläfert; mit weißer Decke
Umhüllen ihn Eis und Schnee.
Er träumt von einer Palme,
Die, fern im Morgenland,
Einsam und schweigend trauert
Auf brennender Felsenwand.

A spruce tree stands alone
In the Northland on an bald peak
It reposes, shrouded in white
Surrounded by ice and snow.
It dreams of a palm tree

Which in the far away orient,
Mourns in silence and solitude
On the rim of a burning cliff.
*
Heinrich Heine, Ein Fichtenbaum steht einsam in Buch der Lieder, “Lyrisches Intermezzo,” xxxiii (1822-23), in: Sämtliche Schriften, vol. 1, p. 88 (K. Briegleb ed. 1968)(S.H. transl.)
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Winterreise
Heinrich Heine - Wikipedia, the free encyclopedia
harpers.org/archive/2008/01/hbc-90001973.

2 comments:

Arhi Finnsanity said...

Valse triste

http://www.youtube.com/watch?v=ZxbJGSQLtRw&feature=related

Rauno Rasanen said...

finnsanity

Kiitos. Tämä Karajanin johtama Valse Triste on todella loistava.

Kyseinen versio on tullut tuubiin kuitenkin vasta vajaa viikko alla olevan postaukseni jälkeen, joten en ollut siitä silloin tietoinen, joskin omani valitsin pitkälti myös animaatioelokuvapätkän vuoksi, johon ko. kappale sisältyi.

Eivät ole fiilikset korkealla tuossakaan postauksessani, mutta tuollainen minä olen.

Rakastan, suren ja ivaan (jopa tapan) itseäni ja muita ihmisiä kirjoittamalla (ja musiikilla).

Se kai on minun 'taidettani' tai ainakin perimmäinen pyrkimykseni esteettisesti. Kirjoittaa verellä, kuten Nitezsche vaatii 'hengen' esiinmanaamiseksi.

Saattaisimme kutsua tuollaista lähtökohtaa kirjoittamiseen ja taiteeseen yleensä tietyin varauksin sensualismiksi(?)

Schubertin Winterreisessa olen löytänyt yhden sen vaikuttavimmista ilmaisuista.

http://actuspurunen.blogspot.com/2008/08/surullinen-valssi.html