Ajattelemattomia vastauksia filosofian kertauskysymyksiin

Enemmän tai vähemmän harkitsematon tenttivastaus Petri Järveläisen päreeseen Filosofian peruskysymyksiä.
(Valitettavasti hieman vakavoiduin loppua kohden. Vastausten taso laski heti. Huom! Päivityksiä tehdään heti, kun mieleen juolahtaa. Lisäys 5.10, kohta 9).
*
1. Mainitse kaksi esimerkkiä filosofisista kysymyksistä.

Onko jotain olemassakin? Miksi?

2. Mitä sana filosofia sananmukaisesti tarkoittaa?

Joku alisuoriutuja retkahti aikoinaan Sophiaan - paikalliseen kurtisaaniin, joka oli muka viisas. Joutui polo naurunalaiseksi yrittäessään pakkomielteenomaisesti palauttaa oman sekä Sophian maineen.

3. Ketkä ja millaisissa kulttuureissa elävät ihmiset harjoittavat filosofiaa?

Joko rahaa havittelevat suuryritysten perseennuoleskelijat tai tynnyriinsä paenneet yksityisajattelijat, jotka polttavat kaikki arvopaperit, jotka käsiinsä saavat. Kolmanneksi mainittakoon filosofian dosentit ja rehtorit, joilla on pedagogis-didaktisia ambitioita.

4. Miksi filosofiaa harjoitetaan?

Televisiosta tulee niin huonoa ohjelmaa. Sitä sitten ihmetellään ääneen.

5. Onko filosofiasta yhteiskunnallista hyötyä?

Ei varmasti ole.

6. Onko filosofia tiede?

Ei - pikemminkin käsitetaidetta.

7. Mitä eroja filosofialla ja muilla tieteillä on?

Filosofia ei pyri todistamaan mitään empiirisesti vaan lähinnä kumoamaan mahdollisuuden määritellä todellisuus oikein.

8. Miten filosofia on historiallisesti syntynyt?

Joku antiikin kreikkalainen katsoi liian kauan taivasta eikä päässyt selvyyteen oliko kaikki yhtä ja samaa liikkumattomuudessa vai liikkeessä.

9. Kuka oli ensimmäinen tunnettu filosofi?

Khronos
http://fi.wikipedia.org/wiki/Khronos

(Okei - olkoon nyt sitten se Thales)

10. Mistä asioista varhainen filosofia oli kiinnostunut ja mitä asioita se käsitteli?

Luonnosta ja tähdistä. Aineen, muodon ja liikkeen olemuksesta sekä miten muutos ja muuttumattomuus ilmensivät universaalia eettistä lakia.

11. Keitä olivat sofistit ja millaista oli heidän toimintansa?

Sofistit olivat aikansa postmodernisteja, joiden mielestä - Protagoraan tavoin - ihminen on kaiken mitta. Heillä oli siis tietoa, jolla ei ollut mitään perimmäistä merkitystä ihmisen eikä minkään muunkaan olennaisen kannalta - paitsi politiikan.

12. Millä tavalla Sokrates tahtoi erottautua sofisteista?

Sokrates tiesi ei-mitään, mutta sen hän tiesi. Moisesta tietamättömyydestä hän ei halunnut veloittaa oppilaitaan/keskustelutovereitaan. Pääasia Sokrateelle oli, että hän sai kampittaa älyllisesti itsestään ja tiedoistaan varmoja ateenalaisnuorukaisia.

13. Millainen on Sokrateen filosofinen menetelmä?

Pyydetään perusteellisesti dialektisen pohdinnan puitteissa määrittelemään käsite/hyve, johon keskustelukumppani on sitoutunut. Lopputuloksena oli yleensä aporia, joka osoitti, että hyveellinen ei tiennyt, mistä puhui.

14. Mikä oli Akatemia?

Ateenan laidalla sijaitseva niitty, jonne oli pystytetty muutamiin pilareihin tukeutuva 'kämppä', jossa puhuttiin viisaita. Fiksuina itseään pitämien, politiikkaan pettyneitten miesten, aivovoimisteluareena.

15. Mitä Platon tavoitteli filosofiassaan?

Korkeimpien ideoiden muisteloa. Hyvyys, totuus, kauneus.

16. Mitä asioita Aristoteles käsitteli filosofiassaan?

Kaikkea mahdollista maan ylisen ja kuunalisen väliltä. Syllogismeilla todistettuna. Muodon, materian ja liikkeen teleologiaa. Hyve-etiikkaa, valtiomuotoja, luonnontieteitä, metafysiikkaa, tragediaa jne jne.

17. Mitä on ontologia?

Oppi olevasta ja olemisesta.

18. Mitä on metafysiikka?

Fysiikan jälkeen tulevat korkeimman tietämyksen universaalit käsitteet.

19. Mitä on epistemologia?

Teoria tiedosta ja sen mahdottomuudesta.

20. Mitä on logiikka?

Oppi pätevästä päättelystä.

21. Mitä mielen filosofia tutkii?

Mieltä ja sen liikkeitä. Emootioiden ja aivotilan suhdetta. Tunteita - mitä ne ikinä sitten ovatkaan.

22. Mitä etiikka tutkii?

Tapoja = hyveitä, velvollisuuksia. Sitä, mikä on hyvää.

23. Mitä feministinen filosofia väittää?

Että nainen on ihminen - ja vähän enemmänkin.

24. Millaisia filosofisia koulukuntia on?

Empiirisiä, rationaalisia, pragmaattisia.

25. Mikä on Platonin mukaan todella olevaa?

Ideat. Varsinkin korkeimmat.

26. Selosta Platonin luolavertaus.

Luolan vangit luulevat selkänsä takaa heijastuvan nuotion valon aiheuttamien varjojen liikkeitä edessään olevalla, vastakkaisella seinällä, todellisuudeksi. Eräs vanki pääsee kuitenkin irti kahleistaan ja näkee luolan ulkopuolella olevan häkäisevän auringon ja sen valon, josta hän menee ilmoittamaan muille vangeille. Kukaan näistä ei kuitenkaan usko, että sellaista todellisuutta on olemassakaan.

27. Miten Aristoteles arvostelee Platonia?

Ideat eivät ole olemassa tajunnasta riippumattomina vaan yksilöolioissa. Arska ei kuitenkaan osaa tarkkaan ottaen sanoa, millä tavoin muodot ovat olemassa suhteessa yksilöolioihin, koska muotoja (ideoita - esim. hevosuutta) ei voi olettaa ilman yksilöolioista riippumatonta universaalin järjen päättelyä. Joten A. ei lopultakaan tuonut mitään radikaalisti uutta ratkaisua kiistaan tiedosta ja ontologiasta, sillä konseptualismi keikkuu yhä universalismi-oletuksen ehdoissa kiinni toki pitäen ovea auki singulaarisuuden kontingenssille.

28 . Mikä on entiteetti?

Filosofinen 'yksikkö' - olio.

29. Onko sielu aivot?

Ei. Tai on ihan vähän.

30. Millaisia materialismin muotoja on?

Reduktiivinen, eliminatiivinen, emergentti.

31. Klassinen tiedonmääritelmä?

Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus.

32. Miten tieto ja informaatio eroavat toisistaan?

Informaatio on neutraali kuvaus asiaintilan matemaattis-kokeellisesta luonteesta, tieto on looginen selitys asiaintilan funktiosta ja konstituutiosta suhteessa totuuteen.

33. Millaisia teorioita totuudesta on?

Korrespondenttinen, koherenttinen, pragmaattinen. Konsensuskin mainitaan, mutta se on aina jossain määrässä ja suhteessa osa edellisiä.

34. Mitä Descartes tarkoitti lauseella cogito, ergo sum?

Ajattelen - ja siitä seuraa paljon muuta.

35. Mitä tarkoittaa a priori ja a posteriori –tieto?

Ennen kokemusta oleva ja jälkeen kokemuksen saatu.

36. Rationaalinen tiedon hankinta?

Dedusoidaan aksioomista.

37. Empiriinen tiedon hankinta?

Yleistetään havainnoista.

38. Miten ihminen saa tietoa maailmasta Immanuel Kantin mukaan?

Kokemuksen kautta mutta ymmärryksen muotojen ehdoilla.

39. Millaisia hyvän lajeja on olemassa?

Sekalaisia ja sekavia. Välineellinen eli instrumentaalinen, hedoninen eli utilitaristinen, tekninen eli suorituskyvyllinen eli tehokas, itseisarvoinen eli onni, moraalinen eli tavoiteltava eli mahdollinen (?), terveys ja hyvinvointi jne. jne.

40. Mitä etiikka tutkii?

Tapoja. Sitä, mikä on hyvää ja huonoa, oikein ja väärin. Etiikka on moraalin tutkimusta.

41. Hyve-etiikka?

Hyveet ovat ihmisen luonteessa vaikuttavia ominaisuuksia, joita voi ja pitää kehittää sekä edistää. Perinteiset kreikkalaiset (Aristoteles): rohkeus, kohtuullisuus, viisaus, oikeudenmukaisuus. Kristilliset: usko, toivo, rakkaus.

42. Sopimusetiikka?

Ihmiset luovuttavat osan vapausoikeuksistaan heitä edustavalle instanssille, joka huolehtii sovituista tehtävistä heidän puolestaan. Kyseinen instanssi voi olla esim. suvereeni monarkki tai edustuksellinen parlamentti. Käsityksen perustajana toimi Hobbes, kriittisenä jatkajana Rousseau.

43. Velvollisuusetiikka?

Velvollisuusetiikka on ehdottoman käskyn noudattamista. On olemassa a priori velvollisuus - laki, jonka mukaan autonominen järki toimii 'vapauden kausaliteetin' periaatteella.

44. Seurausetiikka?

Tekojen seuraukset - esim. hyöty - määrää niiden eettisen arvostettavuuden.

45. Mitä arvot ovat?

Perimmäisiä asenteita, jotka määräävät suhtautumisemme mm. toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja elämään.

46. Mitä normit ovat?

Moraalisia 'mittoja', jotka säätelevät sitä, mitä saamme tehdä ja mitä emme.