Tänään en saa ajatteluani liikkeelle. Kolme päreluonnostelua jäi kesken. Jääköön. Olen väsynyt. Odotan vain unta. Haluan vain hiljaisuutta. Rauhaa. En ihmisten häiritseviä 'korvia' tai muita viettelyksiä, jotka horjuttavat mieleni tasapainoa ja aiheuttavat pelkkää harmia omilla ongelmillaan, pyyteillään - ja petollisuudellaan.Jumala. Sinä, joka lopultakin olet se ainoa korva, joka minua kuulee ja kuuntelee. Ota minusta pois tämä levottomuus ja anna minulle rauha - Sinussa. Mitään muuta en kaipaa. Vain tyhjyyttä, jonka Sinä täytät. Amen.
6 comments:
Olethan ateisti, dear. Mutta minä en ole. Ja minä olen. Olen kuten sinäkin. Joten, ei mitään muuta kuin, että joooojooo. Jooojoo, hördu RR. Minä hellin sinua näin internetin kautta; eikö ole ihanaa. On ihmisiä siis, sinulle ja sinua ajattelevia. Jotka eivät petä, eivät lähde, eivät muutu eivätkä anna periksi. Eikö ole hienoa, entäs jos kaikki olisivat? Mutta ihmiset ovat lähteneet rikkomaan toistensa minuudet, eikä korjaamaan niitä. Eikö ole hirveää.
Ja se on kuulemma Jumalan takia; Jessus lord. Rikkoa rakkauden nimissä....kyllä maailma on rikki.
Pitää itsekin jotain näyttää RR - ei voi vaan odottaa ja odottaa. Pitää itse tahtoa jos tahtoo jotain. Itsekin riskeerata, ei vain antaa muiden.
Minako pyyteellinen ja paheellinen ja viela olen jlan kuvaxxx
verif rgxgfixt
aamupusu
Puss tillbaka.
Minun aviomies (!) jolla ns. hyvä maine ja vieläpä ns. empaattisen ihmisen maine (!) ei välitä siitä, että minuun hyökättiin rumasti ja täysin vastoin kaikkia järjen käsityksiä. Hän pitää minua epäillyttävänä sillä mieheni sielu on samanlaisen narsistin kuten ne, joiden ääni on korkealla mutta mieheni ääni ei ole korkealla. Se on ainoa asia joka erottaa hänet ns. kunnon narsisteista mutta hänen totaalinen itserakkaus pitää hänet silti kunnon narsistin kirjoissa; minun mielestäni. Mieheni ei siis ymmärrä sitä loukkausta mihin jouduin ja että olen paralysoitunut kun minuun hyökätään joka johtunee siitä, että minua lyötiin lapsena ja äitini kehotti pysymään vain ihan hiljaa reagoimatta. Mutta se, että todella vieläkin seison hiljaa ja tyrmistyneenä paikallaan kun minuun hyökätään ja jopa lähes "raiskataan" eli tullaan minun henkilökohtaisiimpiin alueisiin, ei näytä häntä hetkauttavan.
Kunhan saa vähän nauraa rököttää ja nauraa höröttää isojen poikien kanssa ja sitten ivata minua.
Keneltä haen sympatiaa? Kuka on se, joka voisi joskus jotain tajuta, ennenkuin elämäni on ohi ja olen täysin poissa: en näet voi mitään sille, että a) riudun tässä kamalassa tilassa ja b) ettei kukaan usko tätä.
Pitääkö tappaa itsensä kuten nuo koulumurhaajat? Vaikka minä en ole sellaisessa tilassa lainkaan, että siltä tuntuisi - mutta jos tähän pahaan ja kovaan ja narsistiseen yhteiskuntaan ei saa mitään tunnettta ulos? Kovat robotti-ihmiset ja sadistiset johtajat eivät näet ymmärrä miten ovat hoitaneet elämämme kovaksi ja sitten istuvat siinä joku hiton "oikea käyttäytymistapakulttuuri" silmissään ja leikkivät Jumalaa.
Kyllä Jumalalla on tekemistä, jos tämä aikoo jatkua sillä nimenomaan huoraaminen ja vain huoraaminen kasvaa juuri heidän omasta toimesta koska huoraavat itse maailmassa rahojen kanssa niin, että seuraus on tätä sairasta tulkintakulttuuria.
Eikä edes naiset tajua: ei kukaan. Ja sitten paheksutaan seurauksia kun syistä ei ymmärretä mitään (eikä ehkä uskalletakaan).
Minä ymmärrän mitä haluat sanoa ja olen samaa mieltä: toiset asiat ovat vain tulleet sanomisen päähän; ei voi enää sanoa. Se ei tarkoita, etteikö olisi olemassa tai elossa tai voimassa. On tietysti.
Post a Comment