October 11, 2008

Kaunis on suggestiivista ja yllättävää

Kauniin näkeminen luo rauhan, mutta myös lamauttaa, pysäyttää. Kaunis pakottaa katselemaan: 'ei saa silmiään irti'.

Seuraavassa mestari Breugnon Romain Rollandin samannimisessä romaanissa kertoo kauniin tytön tapaamisesta nuoruudessaan:

Häntä kutsuttiin Lumikoksi, koska hänellä oli pitkä ruumis, pieni pää, picardielainen, viekas nenä, hieman eteenpäin työntyvä, suippo suu, hankomainen ja hyvin aukeava, jolla oli hyvä nauraa ja puraista sydämiä ja muutakin. Mutta kovan sinisistä silmistään, joita peitti kaunis, ukkosta enteilevä utu ja kauniista faunin suupielistään, joilla häilyi pureva hymy -

Ja mitä tapahtui:

Söin häntä silmilläni. Hän ei näyttänyt lainkaan huomaavan tarkkailuani. Mutta kun hän katsellessaan ehti lähelleni, hän yhtäkkiä sinkosi minuun ammuksen silmäterästään. On totinen tosi, että naisen silmä halvaannuttaa kuin hämähäkki, kuten on tapana sanoa. Tuskin katse oli koskettanut, kun kävin vapautustaisteluun. Liian myöhään!
...
[Tällä kertaa tavaton] ilmiö aiheutti samanlaisen kokemuksen kuin Lumikko mestari Breugnonin elämässä. Einari Vuorela kertoo tapauksen:

Tyttö
tulee
tiellä vastaan
peloittavamampana
kuin pannssaroitu
armeija.
Hän tuhoaa
minut
katseensa
kuolemansäteellä.

Einari Vuorelalla on toinenkin runo, jossa naisen kauneus muuttaa ympäristön ilmeen:

Nuori tyttö
lennähtää
pellon piennarta
kädessään kiulu.
Hänen suloinen
olemuksensa
herättää
harmaat
aidanseipäätkin
räpyttelemään
silmiään.

Näin ollen pyyteettömyys, käsitteettömyys ja kontemplaatio eivät ole ennen vaan post perceptionem (havainnon jälkeen).

Sitaatit: Aarne Kinnunen: Estetiikka: ss. 150-153

9 comments:

Homo Garrulus said...

Oliko se joku määrätty nainen? Tuo sinun metafoora kauneudesta?

veve said...

Mina olen nahnyt sellaisia niin kauniita nuoria taalla etta siina . puhutaan halvauksesta. aika vahan

suuggestiiviset ja yllattavat kokemukset ovat niin helppoja mista olet ollut kauan poissa

Rauno Rasanen said...

HG

Mikä metafoora? Fiktiivisiä sitaattejahan minä tässä käytän.

Ja jos ne viittaavat johonkin tiettyyn, olemassaolevaan kohteeseen, niin miksi kertoisin sen sinulle - tai ylipäätään kenellekään.

Sitäpaitsi ei kai se ole edes oleellista tässä otsikossa pohditun kauneuden määritelmän kannalta.

Jokainen konkretisoikoon asian omalta kohdaltaan itse.

Tunnustukset ja juorut ovat nimittäin aina asia erikseen - Dear Watson.

On olemassa salaisuuksia, joita ei kerrota edes kaikkein rakastetuimmalle - kuin ehkä vahingossa - jonain todella herkkänä hetkenä (hymiö)!

Rauno Rasanen said...

Parempi kai sanoa fiktiivisiä esimerkkejä, koska sitaatit toki ovat olemassaolevista kirjoista, jotka taas itsessään eivät ole fiktiivisiä.

Homo Garrulus said...

On turvallista piiloutua sitaattien taakse...sinne taas menit? Minulle ei tarvitse kertoa mitään Sherlock Holmes; ei mitään. Minä miellän sinut piippua tupruttavaksi etsiväksi, jonka ilo on toisten suru.

Rauno Rasanen said...

HG

'Minä miellän sinut piippua tupruttavaksi etsiväksi, jonka ilo on toisten suru.'

Nyt nauraa eräs muukin henkilö minun lisäkseni.

Homo Garrulus said...

Sinä siis poltat piippua?

Rauno Rasanen said...

HG

'Sinä siis poltat piippua?'

Poltin aikoinaan piippua - nuorempana. Piippuja mulla oli 5-6 kpl ja piipputupakka varsin korkealaatuista - siten mielestäni myös hyvältä tuoksuvaa.

Mutta itse asiassa olen röökannut elämässäni taannehtivasti vain vajaan kymmenen vuoden ajan. Edelleenkin kauan sitten.

Nykyäänhän mulle riittävät pelkästään 'henkiset' nautinnot (haha - kuka uskoo?).

Homo Garrulus said...

Polte puntissa nykyään uskoisin.
Tämä oli sinun pelikavereillesi, ne jotka lukevat kuola suussa ja heittävät herjaa.