December 22, 2008

Mut onni konsanaan ei kestä kauan

Kuvassa kohtalokas Vantaankoski

Kirjoitettu kommentiksi Vaarin kommenttiin päreessäni Itsekehua potenssiin n.
*
Vaari kirjoitti:
'Uskon sanojasi, kun näen Mummon kirjoituksen, jossa hän uhkaa heittäytyä Vantaankoskeen, ellei saa sinua, Ranea omakseen'.
*
Kyllä Mummo vielä uhkaa tehdä sen, mutta vasta kesällä, sillä juuri nyt - viittaan teidän - herrojen Tapsa P ja sinä Vaari - aiempaan sanoitusmuisteloon:

Tällai Mummo vielä haikailee mun perään (tämä luonnostelma menee nyt kai hiukan enemmän Tapsa P:n version mukaan):

Yöt, päivät mielessäni ompi Rauno,
viel' muistathan tuon kielineromiehen?
Sä kullannuppu, mun oma ronski macho,
sä miksi särjit Mummon sydämen?

Malminkaaren tiellä alkoi lemmen valta,

kun sun kanssas Malmitaloon päin
kävellä sain ja lippahattus alta
sun partakarvas ja silmäs tuiman katseen näin.

"Nyt on", mä lausuin, "kaunis ilma, Hani."

"Kyllä", vastas Rauno, "onhan se."
"Seutu kaunis, vedet niin kuin peili,
mut kaikkein komein ootte Rauno Te."

Mut Rauno vastas: "Tuo on taasen tuota,

pois imarrus nyt neiti Mumppeli"
Niin minä lausuin: "Se on aivan totta,
en imartele minä kellenkään."

Perillä sitten tiedustelin hältä,

ett saisko hälle hiukan tarjota.
"Kyllä kiitos", ja viime pennilöillä
mä ostin kaksi pizzaa juustolla.

Ne leivotut sydämen ol muotoon

ja kiinni oli toinen toisissaan.
Rauno ymmärs minun ajatuksein
ja rinnastaan pääs huokaus.

Illan suussa Raunoa mä huhuilin

palatessani Vantaanjoelle,
kun kaukaa hätähuudon kuulin!
Ah, Rauno veessä paatin vieressä.

Kuin ilves syöksyin minä miehen niskaan,

ylös vedin, henkiin pumppasin.
Ja vaikken urotöilläin kersku koskaan,
tää teko vei mun melkein kihloihin.

Mut onni konsanaan ei kestä kauan,

vaan toiveet pettää, Rauno petti mun.
Hän tarttui toisen rakastajattarensa paulaan
ja sai myös tältä pizzaa täyteen suun.

Kuin mieletön mä syöksyin Vantaankoskeen:

nyt kuolo yksin unhoituksen tois!
Mä riisuin kengät, käärin hameenhelmat,
mut ves' ol kylmää, huh mä käännyin pois.
*
PS.
Tämän päreen johdannossa viitataan Mummon postauksen http://mummomo.blogspot.com/2008/11/suomuja-iholla.html kommentteihin Vaarin ja Tapsa P:n pohtiessa parodioimani sanoituksen eli Nikkarin Kertun alkuperäistä kieliasua.
*

7 comments:

Anonymous said...

Kerro itsellesi kauniita satuja
kerro etta saat kontaktin kommunikaation, tuloksen
olise sitten vaikka iines

van Vaari said...

Ilmeisesti et tunne Kerttu-laulun säveltä. Siitä nuo muutamat ronojalan notkahdukset. Mutta autan sinua tekemään tästä laulusta täydellisen. Ja Tapsa P mukaan talkoisiin!
Voi olla, etten ehdi kuohuviiniltäni ja lempimiseltäni paljon kommentoimaan, joten toivotan kaikkea, mitä vuodenaikaan kuuluu.
Suutelen reheviä poskiasi.

Rauno Rasanen said...

Vaari

Kyllä minä tunnen tämän laulun sävelen, mutta kuten aloituksesta käy ilmi - kyseessä on vasta 'luonnostelma'.

Mä saan tästä tekstistä prikulleen säveleen sopivan version, jos keskityn kunnolla nimenomaan sävelen ja riimityksen synkkaamiseen.

Mulla on katsos ollut kymppi laulusta - hyvä Vaariseni.

Mutta nyt tarkoituksena oli tehdä parodia hieman toisesta motiivista käsin.

Yritin vain yksinkertaisesti kääntää Kerttu-Mummon ja laulajaminäni roolit tuosta vain päinvastaisiksi, ja siinä hommassa tuli pikkasen liian kiire.

Mutta oletan, että viestini meni perille. Toisin sanoen Mummo yrittää kuin yrittääkin hypätä minun takiani sinne Vantaankoskeen - jos vain vesi olisi tarpeeksi lämmintä. Ja kesällä se on.

*
Otan kyllä vastaan yhteistyötarjouksia.

Huomautan tosin, että minullahan on jo alustavasti sovittu treffit Mummon kanssa, joten - please - turha tunkea itseään liian lähelle yksityistä 'rendez-vous'tamme.

*
Lemmi nyt Vaari niin paljon kuin kunto ja pimpp ööö pummpu sietää.

Poskiani saat kyllä suudella sitten, kun tapaamme. Olen ystävällinen ja karhumainen karvaturpa - huom! - jos vain haluan olla. Riippuu tosin vähän sinustakin...

Homo Garrulus said...

Herra Jumala teitä homoja. Kaikkea sitä saa kestää. Hyvää JOulua äijät.

van Vaari said...

Herra Jumala meitä homoja suojelkoon. Ja suojeleehan herra. Mutta rouva ei.

van Vaari said...

Enhän minä Mummoa tavoittele. Siis silleen. Suhteemme on täysin platoninen. Enkä yritä tunkeutua treffeillenne.
Suo anteeksi, että arvostelin runojalkaasi. Ymmärsin toki, että riimit oli tehty kiireessä, mutta silti piti mennä tunkemaan neuvoineen sekaan. Minussakin on - saatana soikoon - vähän opettajan vikaa.
Emmekä poskien suuteluun mitään lupia pyydä tai anna, kaksi vanhaa ryssää.
HG, joka ei ole koskaan matkustellut ulkomailla, ei ehkä tiedä, että miesten keskeinen suutelu (myös suoraan suulle) on täysin yleistä ja hyväksyttävää Venäjällä, monissa Etelä-Euroopan maissa ja monin paikoin Etelä-Amerikkaakin.
Siksi on syytä pidättäytyä homo-huuteluista. Toiset ovat vain kansainvälisempiä kuin toiset.
Ja jos olisimme homoja-entäs sitten?

Tapsa P said...

Raunon roolinkeikautus oli ihan hyvä, etten sanoisi mainio.

Runojalat ehkä ontuivat, mutta niinhän ontuu tekijäkin.

Ei se menoa haittaa.