(Kielimafian tyypit hörppäävät tarjoamani glögit ja ihastelevat Ghiaurovin laulua. Syystäkin. Lisäys sanoituksen suhteen 12.12 - kts linkki)*
Tätä minä nyt mietin kaikkien näitten ihanien naisten keskellä Mr. van Vaari: Stenka Razin.
Hylkäisinkö ihanimman naiseni lojaaliudesta ystäviini? Kauhea ratkaisu - mutta ehkä ainoa mahdollinen siinä tilanteessa, johon Stenka Razin oli poliittisesti ajautunut.
Tappaa nainen, joka edusti paitsi poliittista vihollista myös yhteisen olemisen täyttymystä - ja mustasukkaisuuden kirousta.
Kaikki me tiedämme, että tämä ei ole mikään uusi moraalinen ongelma. Se toistuu Abrahamin ja Isakin suhteesta Sophien valintaan. Joten pitäkää pienempää suuta naiset tämän pärevalintani kohdalla, koska en halua muuta kuin? todeta, että ihmisen elämä on tuomittu äärimmäiseen moraaliseen 'katastrofiin'.
Teodikea. Miettikää sitä.
*
Kansansävelmä Stenka Razinin on sanoittanut Dmitri Nikolajevitš Sadovnikov. Hänen sanoituksensa mukaan donilainen atamaani Stepan Razin pitää miestensä arvonantoa tärkeämpänä kuin juuri vaimoksi ottamaansa persialaista prinsessaa ja heittää tämän siksi Volgaan hukkumaan. (wikipedia)
*
http://www.youtube.com/watch?v=UIIvFgNAwO4
Nicolai Ghiaurov sings Stenka Razin (Loistava tulkinta - kuunnelkaa esim. taustabassoja).
*
http://ingeb.org/songs/stenkara.html (Tästä löytyvät laulun sanat niin suomeksi kuin eräillä muillakin kielillä)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pahan_ongelma
12 comments:
teodikaea on totta mutta jumala on rakastunut vaikka hän onkin älykkäämpi
sitä paitsi
suunnitelma ei muutu
Täysin offtopicina...
Oletkos kuullut Dimitri Shostakovichin teosta "Stenka Razinin teloitus"?
http://www.youtube.com/watch?v=kImyXesru4Y
Mie,
ennen kun teittien venneet hörppää vettä (hyvä plandingi), ehottaisin että eikö kannattaisi tehä tästä teitin triangelidraamasta SF-filmi? (Vaari, RR, Mummo.) Oottehan sellaisia Koskenlaskijoita että ei siinä sTuntteja tarvita - ainakin jos omakehut pittää paikkansa. Ja miks ei? Otetaan Haarliini ohjaajaks, ei tartte sen jälkeen ottaa muuta kuin pöksyt pois jalasta. (Tää koskee myös Mummoa. Mutta tässä voi olla Stuntti.) Acktioonia riittää kun kaikki saa kyytiä. Loppuun voi panna reklaamitekstejä, esim. että "kiitos Marimekko ettet tullut". Samoin VR. Aallon jakkaroita vois olla, siellä täällä, kuin "hylättyjä ongelmia"; tällä saa Filmi-instituutista lypsettyä fyllaa. (Vai mitä HG?)
Oma roolini tässä rojektissa, jos sen kehtoon ennee ees sannoo, on, että saisin olla Tuottaja.
(Tää tuottaa.)
Ps. Miks tää kommentti on tässä? Eihän tää tähän kuulu. En tiedä. Sen tiedän että isäni oli Parikkalasta ja äiti Piikkiöstä, ja itse synnyin Forssassa. Oon siis hämäläinen. Eikä ihminen Kohtalolleen mitään mahda.
Kuuntelin. Vaikuttava.
*
Sinun pitää odottaa - mulla on sulle kokonaiskatsaus (hehheh).
Eiku ihan totta - pannaan yhteen eurooppalaisen filosofian asioita.
Olis mukava siinä merkeissä vaikka tavata joskus.
Edellinen oli siis existenzille, jolle mulla on myös lisää sanottavaa.
Ruukinmatruuna on itse tarkastellut Stenka Razinin tarinaa omassa blogissaan.
Oman kysymyksensä asettaa: entä jos persialaisprinsessa olisi itse nähnyt tilanteen - että hän on Stenkan ja hänen miestensä välissä?
Olisiko hän voinut itse - rakkaudesta Stepan Raziniin - hypätä Volgaan, näyttääkseen, ettei hän halua rikkoa heidän välejään? Vai olisiko prinsessa ottanut Yoko Onon roolin?
Kysymyksiä ilman vastauksia.
Olen seilannut jokilaivalla Volgalla sen paikan ohi, jossa Stenka heitti silloisen naisensa jokeen. Se tapahtui, kuten tiedämme, "Neitovuoren" edustalla. Vuori on itse asiassa vain mäki, mutta mitäpä siitä. Lainaan Ilfin ja Petrovin kirjasta "12 tuolia", sivulta 279 hiukan tekstiä. Laiva siis ajoi aivan läheltä rantaa, oli lämmin, hopeanhohtoinen ilta...
"Kuu kohosi kuin lasten leikkipallo. Neitovuoren kylki alkoi loistaa. Se oli ihmisjärjelle melkein käsittämätöntä. Jostakin laivan uumenista kuului kitaran kurinaa ja intohimoinen naisääni:
Saaren takaa virran vapaan
avarihin aaltoihin
hiljaa uivat kirjokauniit, purret Stenka Rasinin.
Kannella yhdyttiin lauluun. Innostus valtasi koko laivan."
Juuri näin kävi minunkin matkallani ja kapteeni vakuutti, että matkustajat tulevat hulluiksi aina kun Neitovuori kulkee laivan ohi aivan läheltä.
Ravintoloitsija tiesi tämän ja oli varannut piiiitkän rivin Sovjetskojea tiskilleen. Ne myytiin hetkessä ja kohta oli koko laiva kannella lasit kädessään laulamassa. Kaikki itkivät. Minäkin. Yöllä koko paatti oli lujassa kännissä, kipparia myöten.
Mitä itse asiaan, naisen heittoon yli laidan tulee, olen täysin Stenkan kannalla. Persialainen prinsessa oli tosin kaunis, ei kai kapinapäällikkö olisi rumaa haahteensa raahannut, mutta kauniita naisia nyt löytyy Volgan varrelta joka kylästä. Sitäpaitsi tuo persiatar ei edes puhunut venäjää. Eihän mieskään nyt mikään pelkkä seksuaaliolento ole, täytyy sitä välillä vähän puhuakin, joten tytteli oli sinänsä jo aivan tarpeeton koriste ja painolasti veneessä. Ja kun siinä oli vähällä tulla riitaa kavereiden kanssa, oli kiva näyttää, ettei tässä olla yhden nisäkkään varassa ja hei vaan - nainen yli laidan.
Rakastiko Stenka persiatartaan? No eipäs nyt hullutella! Hänet oli siepattu kaikessa kiireessä jollain rosvoretkellä, niin kuin tapa oli siihen aikaan. Naiset olivat kauppatavaraa siinä kuin kulta ja kaviaarikin. Luulen, että Stenkan kaverit olisivat hämmästyneet pirun paljon enemmän, jos hän olisi naisen sijasta nakannut laidan yli kymmenen kilon purkin parasta Beluga-kaviaaria. Sitä nimittäin oli siihenkin aikaan hankalampi saada kuin jotain neitosta.
Stenkan aikaan - ja paljon myöhemminkin, vielä meidänkin aikanamme - kauniit tytöt suorastaan tapelevat pääsystä sankarin, voittajan sänkyyn. (Jollette usko, lukekaa mitä tahansa rokkilehteä) Kysehän on vain suvun parantamisesta, ei siinä rakkaudella ole mitään asiaa.
Stenka ei siis ollut (minun mielestäni) tilanteessa, jonka Rauski kuvasi. Prinsessa oli osa satasaaliista, ei mikään "ihanin naiseni". Stenka ei tarvinnut edes mitään poliittista kriisiä nakatakseen emännän jokeen. Senhän saattoi tehdä myös pikku kännissä, hetken mielijohtesta. Vähän kuin ne Hollywood-miljonäärit, jotka sytyttävät sikarin satasella.
Näistä prusteluistani huolimatta Stenkan tarina värisyttää ihmisiä edelleen, aikana, jolloin yhdellä pommilla voi tappaa kymmenen miljoonaaa ihmistä. Ja jokilaivalla itkeä vollotetaan ensi kesänäkin kännissä läpi yön yhden tuntemattoma irakilaistytön takia.
Itse olisin tehnyt Stenkan sijassa samoin. Ämmä järveen ja menoksi. Kostroman laiturilla odottaa pitkä rivi palmikkopäitä, tässä nyt suremaan.
Mutta jos kyseessä todella olisi "se rakkain nainen", joka pitäisi uhrata yhteisen hyvän takia. Mitäpä silloin tehtäisiin? Yritäpä, Rauski kehitellä sitä varten uusi kehystarina, niin palataan asiaan.
Mikis hei!
Loistava ehdotus. Yritäpä luonnostella jonkinlaista kässärin tynkää, niin palataan asiaan. Mummo ja minä samassa elokuvassa -Vau! Ja saa Rauskikin siinä olla. Hyviä kavereita me olemme.
voiei
van Vaari
Että sinä vanha kyynikko menit kaikesta huolimatta itkemään sitä romanttis-traagista tarinaa siellä jokilaivalla.
Löysin sinusta siis pilkahduksen ihmistä - tunnetta!
*
Mitä tarinaasi ja päättelyysi muuten tulee, niin järkevältä vaikuttaa - ihan pakko on minunkin sen realistisuus myöntää - olkoonkin siis miten puistattavan kyynistä ja kylmän pragmatistista puhetta tahansa.
Maailman realiteetit olivat juuri tuollaisia tuohon aikaan noissa asioissa. Nainen oli lähinnä kauppatavaraa ja poliittisen pelin väline - eikä välttämättä edes kaikkein arvokkain sellainen (kirjoitti RR 55 opintoviikon historiatiedoillaan).
Itse asiassa nostan jälleen hattua realismillesi, vaikka sydämeni itkeekin verta sen persialaisneidon puolesta.
Ja mistäs sinä tiedät, että sieltä seuraavasta satamasta löytyisi yhtä iiihana immyt? Eihän nämä naaraat yleensä paljon vaihtamalla parane.
*
Nyt pitäis vielä pohtia Matruunan ja Mikiksen mielenkiintoisia ehdotuksia, joista saan myös sinulle Vaari lisää kommentoitavaa.
Matruuna, Mikis
'Ettäkö jos' (korvaa ystäväni, tietoteoreetikko Markus Lammenrannan 'Olkoon niin että P jos Q)- aloituksen) persialaisprinsessa olisi itse halunnut solidaarisuudesta Stenkan ja hänen miehistönsä väliseen lujaakin lujempaan luottamussiteeseen oma-aloitteisesti hypätä jokeen?
No - silloin ei ainakaan olisi syntynyt tuota ikuista tarinaa, jossa nainen uhrataan miesten välisen homoeroottis-poliittisen ystävyyden alttarille. Ja sehän juuri on tämän jutun pääpointti!
Nainen erottaa miehet toisistaan - ei suinkaan yhdistä. Siksi hänet uhrataan tässä.
Ja juuri Yoko Ono on yksi tunnetuimpia esimerkkejä kyseisestä erottavuudesta, sillä nimenomaan hän hajotti Beatlesin tai oli ehkä beatleja toisistaan eniten erottava tekijä ängetessään Lennonin kainalossa jatkuvasti studiolle - suoraan sanottuna häiritsemään muiden keskittymistä.
Lennon itse oli niin rakastunut ettei tajunnut tilannetta - tai sitten hän vain kylmän tietoisesti valitsi Yokon ja sitä kautta myös tietoisesti bändin hajoamisen.
Toisin kuin Stenka.
*
Tästä päättelystä saamme synopsiksen aiheen Mikiksen tuottamaan elokuvaan, jossa Minä, Mummo ja Vaari ajaudumme karmeaan kriisiin - kolmiodraamaan siis (ymmärsitte oikein).
Seuraako lopullinen kaksintaistelu? Vai sovimmeko me miehet Mummon kanssa keskinäisistä tapaamisajoista? Vai tapaammeko peräti yhtä aikaa - kolmistaan? (K-18).
Voihan Stenka Razin - nyt alkaa taas päässä hyrrätä ideoita. Piru kun noi glögit on jo niin vähissä.
Mikä pannaan tulevan elokuvan nimeksi? Ehdotuksia.
- Intohimoa Volgan mutkassa.
- Jules, Jim ja Mummo - jokilautan kolmiodraama.
Jne.
*
Huomenna on muuten marttyyri Lucian päivä...
"Eihän nämä naaraat yleensä paljon vaihtamalla parane."
Olosuhteet huomioiden muotoilisin tuon lauseen näin: eihän naaraat yleensä naaraamalla parane.
Eli elokuvalla nimiä:
- Naaraita naaraamassa
- Naaratut & narratut
- Sekaan vaan sanoi Mummo mutkassa
- Putosi kuin Vaari veneestä
- Volgan kosto
No, täytyy miettiä. Kyllä se syntyy ennen kuin elokuva on valmis.
Post a Comment