Perussuomalaisuus pähkinänkuoressa

Timo Soini on pyytänyt tohtori Raimoa hoitamaan pollat kuntoon perussuomalaisten ydinjoukolta, jonka tyhmyys ja heikkolahjaisuus ärsyttää Timoa. Raimo huomaa, että Timolla on suurempiakin ongelmia. Jeesus vai Hitler - rasti ruutuun Timo! Tämä terapiakeskustelu on Tohtori Raimon arkistosta toukokuulta.

.

http://areena.yle.fi/radio/2231602/#/play

.

http://areena.yle.fi/radio/1917131

Minä olen kana, sinun Jumalasi

Richard Dawkins ja hänen J/jumalansa

*
http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/07/richard-dawkinsin-perimmainen-oivallus.html

http://funny-pictures.picphotos.net/tagged-chicken-chickens-hen-hens-animals-animal-god-gods-religion/toonpool.com*user*610*files*oh_my_god_664165.jpg/

Richard Dawkinsin perimmäinen oivallus: Jumala on kana

Hän on Richard Dawkinsin Jumala. Terävänokkainen ja kovaääninen, mutta aika söpö. Antaako hän silittää itseään?

. 

Arvoisa Richard Dawkins. Olen tullut kirjoituksianne luettuani ja dokumenttiohjelmianne katsottuani siihen ehdottoman todennäköiseen johtopäätelmään, että J/jumala [sekä pienellä että isolla j:llä] on ehdottoman todennäköisesti kana [pienellä k:lla; ei pidä sekoittaa japanilaiseen ‘kanaan’]. Kiitos tästä paljastuksesta, jonka lahjomaton naturalistinen katseenne on havainnut ja tuonut meidän taikauskoisten silmien eteen näkyville kuin ilmestyksen uskovaiselle. Kyseinen ilmestys tosin on paljon konkreettisempi ja todentuntuisempi kuin romanttisten haihattelijoiden tai filosofisten käsitemongertajien Jumala. Muniva Jumala. Gallus deus domesticus: katafaattisen evoluutiomytolog- anteeksi -biologian suurin löytö. Entä urospuolinen kana? Siis kukko. Onko sekin Jumala, vai pelkkä kanan mies? Itse arvelen, että tokihan se jossain määrin on jumalallinen ainakin sukulaisuussuhteen, olkoonkin avioliiton kautta. Vai onko kyseessä rekisteröimätön parisuhde? No, biologia antaa meille vielä vastauksen tähänkin ongelmaan, jota edes Khalkedonin kirkolliskokous ei olisi pystynyt ratkaisemaan kuin paradoksilla ja kompromissipäätöksellä.

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana

http://en.wikipedia.org/wiki/Kana

http://en.wikipedia.org/wiki/Cataphatic_theology

http://conservativesonfire.wordpress.com/2013/09/21/chicken-soup-for-the-soul-or-something-an-essay-by-dan-miller/http://en.wikipedia.org/wiki/Council_of_Chalcedon

http://fi.wikipedia.org/wiki/Khalkedonin_kirkolliskokous

http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Dawkins

http://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Dawkins

http://en.wikipedia.org/wiki/Deus

Selfie-villitys saa uusia ulottuvuuksia

Selfiethän ne siinä. Mutta mistä puolueesta nämä self-holet ovat? Ja ovatkohan ne oikein ministereiden selfieitä? 

*

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_anus

http://en.wikipedia.org/wiki/Buttocks

Seuraa haetaan

Nimimerkki Aktuaalinen singulaari ilman jatkuvuutta ja identiteettiä etsii tarttumapintaa tapahtumasta ikuisten potentiaalisten objektien maailmassa.

*

http://en.wikipedia.org/wiki/Alfred_North_Whitehead

http://en.wikipedia.org/wiki/Process_and_Reality

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_North_Whitehead

http://en.wikipedia.org/wiki/Process_philosophy

http://en.wikipedia.org/wiki/Potentiality_and_actuality

http://philosopherdhaines.blogspot.fi/2013/04/being-being-actual-being-possible-and.html

Vallankumous ei odota liian pitkään - ei ainakaan juhannuksena

Vasemmiston juhannusvosu vilkuilee jo kärsimättömästi ympärilleen. ‘Missä se toveri oikein viipyy? Vallankumous myöhästyy kohta lopullisesti.’

*

http://hbl.fi/nyheter/2012-08-05/ilska-ar-ett-bra-politiskt-verktyg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Li_Andersson

Päivän tiedepläjäys

Sika voidaan opettaa painamaan läppää, mutta ei heittämään sitä [tämä on olevinaan hauskakin ‘assosiaatio’ Yle Radio 1:n tiedeohjelmasta; ihan ite keksitty ja niin tyhmä, etten voi olla nauramatta ääneen].

*

http://areena.yle.fi/radio/2221330

http://disabledgrappler.com/sometimes-ya-just-gotta-be-a-pig

Kateellisen irvileuan ‘tunnustuksia’: ‘Tapaus K.’

Kemppisen ongelma: Miten kirjoittaa kokonais-informaatioteos tieteestä, taiteesta, oikeudesta, ovenkahvoista ja kameroista - siis koko kulttuurihistoriasta - yhdessä ainoassa blogitekstissä [noin 2:lla sivulla]?

. 

[versio 1]

.

Kemppisen pääasiallisena intentiona näyttäisi olevan koota eri aihealueista toiseen ‘harkitusti hyppimällä’ yhtenäinen jos ei näkemys niin ainakin ‘puoli-performatiivinen’ blogi-teksti. Vakuuttaako Kemppisen projekti ja jos vakuuttaa niin miten, on sitten ongelmallisempi asia [lukijalta pitäisi löytyä sivistyksellistä vastaanottokykyä, ei ainoastaan halua]. Kuten sanottu: ehkä ymmärrän Kemppisen intention, mutta en suinkaan aina hänen intentionsa lopputulosta eli kulloisenkin blogiteksti-rakennelman implikaatioita ja konnotaatioita [piilo- ja viitemerkityksiä]. Johtuuko nihkeä asenteeni puutteellisesta sivistyksestäni vai kateudestani ja pahantahtoisuudestani, vai molemmista, kas siinä pulma.

.

Olen totta kai erittäin, suorastaan mittaamattoman [ei mitään määrää] kateellinen Kemppiselle hänen ällistyttävän monipuolisista tiedoistaan ja taidoistaan. Mutta jos pelkkä kateus suuntaisi ja sumentaisi ymmärrystäni,  olisin tuskin enää aikoihin viitsinyt lukea Kemppisen koruompeluun rinnastettavaa mutta korkeammin sivistynyttä informaatiokieltä, jota hän opettajan sekä kansanvalistajan ominaisuudessa tahtoo ja myös osaa viljellä - on se sen verran ylivertaista muihin suomalaisiin bloggaajiin verrattuna. Kateus kritiikin lähtökohtaisena [joskin yleensä tietoisuudesta torjuttuna] motiivina ei toisi arviointiin mitään lisää vaan pikemminkin vähentäisi sen tehoa entisestään [onkohan noin?].

. 

Vertaan Kemppistä Montaigeen, jonka esseetaituruuden tasolle hän ei tyylillisesti ja ‘muotorakenteellisesti’ ainakaan blogeissaan yllä kuin ehkä hetkittäin. Kemppinen kyllä ‘hallinnoi’ ja soveltaa paljon suurempaa määrää informaatiota kuin Montaigne, mutta juuri informaatiomäärän ‘inflaatio’ näyttäisi ainakin osaltaan muodostuneen esteeksi tiiviimmälle esseeilmaisulle, jonka Kemppinen kyllä niin halutessaan hallitsee.

. 

Blogi-kirjoittelu [jolle ei edes periaatteessa voi asettaa tiukkoja muoto- tai sisältörajoituksia] ylipäätään näyttäisi kuitenkin kehittyneen ja hahmottuneen pikemminkin sivumäärältään rajattujen kolumnien ja aikalaiskritiikkien kuin sekä tyylillisesti harkittujen että sisällöllisesti tutkivien/pohdittujen esseiden kaltaiseksi ilmaisutavaksi. Kemppiselle sivumäärällinen rajaus vaikuttaa kuitenkin sopivan erinomaisesti, koska yllättävän hyvin hän on kyennyt säilyttämään korkean luettavuus- ja informaatiotason blogiteksteissään jo lähes kymmenen vuoden ajan.

. 

En seuraa blogien maailmaa enää kovinkaan paljon [en sitäkään vähää kuin vielä 7-8 vuotta sitten], mutta rohkenen silti väittää, että Kemppinen on bloggaajana täysin uniikki ilmiö Suomessa. Hän todellakin kykenee blogi-ilmaisun puitteissa hyödyntämään oppineisuutensa hämmästyttävää laaja-alaisuutta tavalla, joka näennäisestä ‘sekavuudestaan’ huolimatta on asiansa tuntevaa, harkittua ja johdonmukaista.

. 

Toinen vertailukohde on Egon Friedell, jonka kolmiosainen kulttuurihistoria on jo hiukan lähempänä sekä Kemppisen kirjoittajan karaktääriä että sisällöllistä monipuolisuutta kuin Kemppisen aatteellisen ‘sukulaissielun’ [cicerolaisen] Montaignen ‘fiktiivisemmin tai narratiivisemmin’ etenevää mutta koukuttavaa ‘opettavaisen’ tarinan kerrontaa. Kemppinen ‘hajottaa’ itseään eri teemoihin samaan tapaan kuin Friedell, joka yrittää tulkita ja hahmottaa historiaa eräänlaisena juoruromaanina, jossa jokainen uusi henkilö on ikään kuin oman romaaninsa päähenkilö. Historiallisten henkilöiden tarinat Friedell sitten liittää yhteen aatehistoriallisilla yleistyksillä, joista ei niistäkään puutu tyyliä ja hehkutusta muttei myöskään  liioittelua, kyynisyyttä ja puolueellisuutta.

. 

Luin Friedellin kolmiosaisen kulttuurihistorian [‘ensimmäisenä’] lukioaikanani ja 25 vuotta sen jälkeen uudestaan. Toinen lukukerta oli pettymys: Friedellin retoriikka ei enää purrut vaan tuntui pelkästään innostuneen reettorin mahtipontisuudelta ja sisällöllisesti ontolta. En jaksanut keskittyä kuin ensimmäisen osan puoleenväliin asti ja sen jälkeen valikoidusti pätkiin toisesta ja kolmannesta osasta.

. 

Kemppisen vahvuus ja/eli ongelma on samaa tyyppiä kuin Friedellinkin. Kyseessä on perimmältään [eksplisiittisesti tai implisiittisesti] makrohistoriallinen yritys mahduttaa ja esitellä [tulkinta on toissijaista ja retorista, historia kun on viime kädessä valtapelien ja yksittäistapausten kaaos] aivan liian suuri ja vaikea aineisto mikrohistoriallisesti rajatussa tilassa, yksittäisten tapauskertomusten ja teemojen kautta sekä päinvastoin eli yritys sijoittaa yksittäiset tapaukset suorastaan maailmanhistorialliseen kontekstiin, josta ei välttämättä ‘tolkkua’ ja koherenssia löydy [ainakaan Montaignen skeptisen tulkinnan mukaan].

.

Mutta käykö Kemppisen kuten Friedellin? Järsiikö ajan hammas hänetkin pelkäksi aikalaiskriitikoksi, joka 100 vuoden kuluttua kiinnostaa enintään jotain suomalaisen blogikirjoittamisen alkutaivalta tutkivaa ‘informaatio-historioitsijaa’? Kukaan ei enää innostu Kemppisestä vaan haukottelee lukiessaan hänen nyt latteiksi koettuja poeettisia allegorioitaan ‘einsteinilaisen’ ajan kääntämisestä taaksepäin tai suomentamiaan Catulluksen puolirivoja patetioita alkaen nopeasti etsiä uskottavammin koukuttavaa tekstiä [tämä on tietysti provokaatio: Catullus on OK, Einsteinista puhumattakaan]– vaikkapa juuri Montaignelta, joka tuskin koskaan lakkaa kiinnostamasta ihmistä, joka vielä 100:nkin vuoden kuluttua, jostain mahdollisesti ‘perverssistä’ syystä, harrastaa kirjallisuutta ja filosofista pohdiskelua [humanistisia aineita tuskin enää opetetaan yliopistoissa siihen maailman aikaan].

.

Kemppinen ei toki ole aivan Montaignen veroinen, ei ainakaan kirjoittajana eikä ehkä ajattelijanakaan [vaikkei myöskään Montaigne ole filosofisena ajattelijana kovin kiinnostava eikä loppujen lopuksi kohoa maailman kirjallisuuden huippujen tasolle [*]. Todella merkittävän taiteilijan ja ajattelijan tärkeimpiin ‘ominaisuuksiin, kykyihin, lahjoihin ja taitoihin’ kuuluu joka tapauksessa omaperäisen temaattisen rajaamisen eli omien hyvinkin persoonakohtaisten ja -lähtöisten ideoiden lähes pakkomielteinen hahmottaminen. Jopa Nietzschen ajattelun tilkkutäkistä löytyy ei ainoastaan huikeaa tyylitaituruutta vaan myös uudentyyppisen ajattelun ja miltei ‘profeetallisten’ ideoiden [niin hyvässä kuin pahassa] omaperäistä koherenssia, vaikkei sitä ihan heti oivaltaisikaan.

.

Ehkä en ole lukenut ‘kemppistäni’ tarpeeksi tarkkaan tai sitten en vain ole oivaltanut asiaa, mutta ajattelun ja tyylin suhteen en löydä häneltä kovinkaan paljon omaperäistä kontribuutiota. Silti hän on tällä hetkellä melko ainutlaatuinen ilmiö ei vain suomalaisessa blogi-maailmassa vaan koko suomalaisessa kulttuurikeskustelussa. Jos siis Kemppisen lahjakkuus ei ilmene niinkään ideoiden ja tyylin [Kemppinen toki kirjoittaa vaikeistakin asioista luettavasti ja kiinnostavasti] kuin suorastaan ällistyttävän hyvän muistin ja yksityiskohtien suvereenin hallinnan tasolla, niin omaperäisenä voi kyllä pitää koko hänen massiivista blogi-projektiaan, josta on jo nyt muodostunut kulttuuri-ilmiö.

.

[versio 2]

.

Kemppisen kunnanhimoisena tavoitteena on kirjoittaa asiapohjaista ‘aikuisviihdettä’ lähes kaikilta kulttuurin osa-alueilta. Aikuisviihdettä sen vuoksi, että eikö ihminen, joka haluaa proosallisen tai jopa  runollisen ilmaisun keinoin ‘selventää’ esim. Einsteinin suhteellisuusteorian käytännön implikaatioita ole jollain tapaa hieman ‘perverssi’. Hän herättääkin monenlaisia intohimoja aina älyllisestä ihastuksesta myötäsäälivään inhoon asti: a] ‘onpa tässä hämmästyttävän sivistynyt, ylivertaisen lahjakas, suunnattoman monipuolinen, intellektuaalisesti ihailtavan rohkea ja kaikkien asioiden [ellei vähän enemmänkin] suhteen pidäkkeettömän sanavalmis renessanssikulttuuri-nero’, b]’ sääli, että noin suuresti ja laajasti oppinut mies haaskaa resurssejaan ja lahjojaan kirjoittamalla aiheensa ja asiansa yksityiskohtien ylettömään paljouteen kadottavaa silppu-bulkkia ja pilkunviilauskamaa, jonka tehovaikutuksen perimmäinen motiivi paljastuu lopulta aina hampaitaan narskuttelevan ja narisevaäänisen narsistin ekshibitionistiseksi perversioksi eli pakkomielteiseksi haluksi ‘vilautella’ oman erinomaisuutensa ‘elimiä’. - - [a] ilmentää älyllisen kulttuuri-ihmisen vaivoin ‘sublimoitua’ loveen lankeamista intellektuaalisen shamaanin tekemien taikojen edessä, [b] ilmentää kateellisen ja pahantahtoisen irvistelijän inhoreaktiota [yleensä kyseessä on joku oppinut akateemisen ‘vertaisryhmän’ jäsen tai ihan vaan oppia saamaton perustason karvahattusuomalainen ‘barbaari’ Esson baarista (olen toki transkriboinut ja moderoinut ‘barbaarin’ alkuperäisen kommentin sanamuodot älyllisesti sivistyneempään ja moraalisesti siedettävämpään asuun].

*

[*] Skeptikot itsessään eivät ole kovin kiinnostavia ja hedelmällisiä ajattelijoita, mutta he pitävät filosofian ‘käynnissä’ eli loputtoman joskin samoja ongelmia hiukan erilaisista perspektiiveistä ja hieman erilaisella vokabulaarilla toistavan muutoksen tilassa.

*

http://kemppinen.blogspot.fi/

http://en.wikipedia.org/wiki/Michel_de_Montaigne

http://fi.wikipedia.org/wiki/Michel_de_Montaigne

http://en.wikipedia.org/wiki/Egon_Friedell

http://fi.wikipedia.org/wiki/Egon_Friedell

‘Normatiivinen biotooppi’

Kemppinen kirjoitti päreessään ‘Tätä kirjaa et halua lukea’: ‘On minulla tähän vastaus. Jos kuvitteellisesti ja tämän esimerkin törkeyden myöntäen ajattelemme että tuo joukko tunnistettaisiin ja tuhottaisiin, mitä tapahtuisi sitten? Sen sijaan tulisi toinen 12 prosenttia, joka olisi aivan entisen kaltainen. Ja sen jälkeen kolmas.’ [....] Toinen selitys on, että yhteiskunta tarvitsee rupulijoukon ja pitää huolen, että sellainen aina on. Yhteiskunta on eräänlainen ”biotooppi”, jonka on välttämätöntä tyhjentää itseään.’

. 

1

Ajattelen ‘kuvitteellisesti’, ettei tuossa välttämättä ole eikä tarvita kahta selitystä vaan enintään ‘1½’. Jos ja kun evoluutio de facto ‘karsii epäkelvon aineksen’ [~ ‘tuo joukko tunnistettaisiin ja tuhottaisiin’, esim. 12%], niin ensimmäinen selityshän on silloin pelkästään toisen eli normatiivisemman [foucaut’laisessa merkityksessä] selityksen deskriptiivinen kuvaus eli se, mitä tapahtuu tilastollisesti mitattuna kaikkialla luonnossa, ei ainoastaan ‘ihmis-yhteiskunnissa’. 

.

Itse asiassa tässä ei ole kuin yksi selitys, koska kumpikin niistä voidaan ymmärtää sekä normatiivisesti että deskriptiivisesti.

. 

2

Esitetyn esimerkin kautta on ‘näppärästi’ päädytty Foucault’n tiedon arkeologian perusongelmaan eli kysymykseen siitä, milloin kontingentti säännönmukaisuus voi muuttua normatiiviseksi säännöksi [ja päinvastoin], jos rationaalisuudelle ei anneta transsendentaalisesti konstitutiivista roolia tai merkitystä [esim. ajatteleva/epäilevä itsereflektiivisyys [cogito substanssina] , autonomisuus, transsendentaaliset ehdot, Jumala jne.] vaan pidetään sitä pelkästään luonnossa ilmeneviä ja vallitsevia syy-seuraussuhteita heijastavana toistamisena kielessä ja kulttuurissa.

.

Miten ‘ihmeessä’ tällainen rationaalisuus[?] voi ylipäätään olla asioita ja ilmiöitä normatiivisesti konstituoivaa tai edes kognitiivisesti regulatiivista tietoisuutta, jos ihmisen kehityksessä ei oleteta jossain vaiheessa tapahtuneen ‘ontologista hyppyä’ vaistonvaraisesta ja ‘määrällisestä’ aistihavainnoinnista laadullisesti hyvin erilaiseen [itse]reflektioon, josta muodostuu havainnoille laadullis-ontologisesti aivan uudenlainen perusta.

.

Mikään naturalistinen evoluutiomalli ei pysty tätä kehitystä selittämään ajautumatta ristiriitaan omien metodis-ontologisten sitoumustensa kanssa [olettamatta siis jotain ei-naturalistista syytä]. Aristoteelinen hylemorfisuus tai mikään muukaan ‘strukturaalinen isomorfia’ ei nyt kelpaa selitykseksi, sillä Foucault pyrki Nietzschen tavoin eliminoimaan kaiken mahdollisen metafysiikan tiedon arkeologiastaan ja genealogiastaan.

.
3 

Mikäli tietoisuudesta esitettyjä ei ainoastaan ‘selvästi’ metafyysisiä vaan myös käsitteellis-rationaalisia oletuksia pidetään kielen luomina illuusioina, kieli pitää ‘hävittää’ pois sekoittamasta objektiivista havainnointia, eikä silloin riitä se, että kieltä viilataan muka eksaktimmaksi logiikan ja tieteen avulla vaan että kielestä ja sen käytöstä ‘luovutaan’ kokonaan, koska se on perustavien tietoisuuden ‘harhojen’ perimmäinen aiheuttaja: eräänlainen jopa tieteen antibiooteille resistentiksi muuttuva virus [‘älyllisiä hallusinaatioita aiheuttava meemi’]. Jos siinä samalla menisi ‘kyky’ inhimilliseen ajatteluun, niin entä sitten – saavutettiinhan empiiris-tieteellinen ‘totuus’.

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2014/05/tata-kirjaa-et-halua-lukea.html

http://filosofia.fi/node/5351

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Archaeology_of_Knowledge

Metafyysinen ‘perversio’

Onko ikuisuuden ja äärettömyyden [infiniittisyyden] metafyysis-filosofinen pohdiskelu ‘perverssiä’? Kyllä. Se on biologisen ja sosiaalisen evoluutiomme kannalta yksi kaikkein perversseimpiä ‘paheita’, koska se on [ainakin tieteellisesti] hyödytöntä eikä johda kuin mahdottomaan. Samalla se kuitenkin tekee ihmisestä ihmisen irrottaessaan hänen tajuntansa luonnon kausaalisesta determinismistä, johon kaikki muu elollinen ja eloton on erottamattomasti sidottu. - - Metafyysisesti ‘mahdotonta’ voi vain joko 1] ajatella, kuten eräät [mutta vain harvat] filosofit yhä vieläkin tekevät, 2] ratkaista se uskomalla Jumalaan tai 3] ryhtymällä etsimään kokeellis-empiirisesti havaintoa, joka voisi olla ‘mahdottoman’ fysikaalis-kausaalinen ‘syy’ ja yrittämällä tehdä se tällä tavoin ‘mahdolliseksi’ aistihavainnolle. En ota kantaa siihen, mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta on se kaikkein perverssein tai ainakin naurettavin.

*

http://www.hs.fi/fingerpori/

Osimoilleen näin

Pakko myöntää, että tämä kuva naurattaa minua.

*

http://www.kaleva.fi/jari/2014-04-08#a

http://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Onko hän Ironmistress?

Arja 'Ironmistress'(?) Laine Putouksessa

*

https://www.youtube.com/watch?v=7qwpb3R6w8c

Lisätäänpä hiukan ‘tyyliä’ kritiikkiin

Kommentti Ironmistressin päreeseen 'Syntymättömän lapsen päiväkirja'.

.....

Tämä härskisti ellei peräti kyynisen häpeämättömästi ja liioitellussa sosiaalipornoisuudessaan oksettavan siirappimainen ja typerryttävän mauton teksti osoittaa jälleen, että kirjoittaja on vaarallinen tyyppi. Mekanistisesti ajatteleva, silti lähes hysteerisesti ylitunteileva metallurgi saarnaamassa yliampuvia moralismejaan. Hänen kanssaanko voisi keskustella harkitsevasti ja viisaasti? Ei ikinä.

.

Itse suhtaudun aborttiin varovaisen kielteisesti, mutta tällaiset ‘päästöt’ saavat minut pikemminkin puolustamaan aborttia kuin kritisoimaan sitä. Ja ihan vain kirjoittajan kaltaisten ihmisten takia. Selvästikin kyseessä on luonteeltaan fanaattinen henkilö, ja kaiken lisäksi, herrajumala, buddhalainen fanaatikko[?!]

.

Järjellä ei kirjoittajan ajattelussa ole muuta tehtävää kuin toimia emotionaalisella ‘tulella’ hitsattavana metallikappaleena, jonka perusteluiksi esitetyt argumentit kiinnittävät mekaanis-deterministisen asennerakennelman runkoon pulttien tavoin. Tällaista älyllisesti rigidiä sekopäisyyttä ei voi pitää harkitun kriittisenä ajatteluna vaan pikemminkin hysteeris-paranoidisena itsepuolustus-impulssina, jossa arvoja käytetään hyökkäysstrategioina, perusteluja ammuksina ja sanoja luoteina. Uhria ei tarvitse etsiä kaukaa. Kyseessä on älyllinen itsemurha.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/04/syntymattoman-lapsen-paivakirja.html

Joskus sitä saa, mitä tilaa

Jyri Häkämies sihisee raivoissaan hampaidensa välistä: ‘Prrrkele, miten palkansaajat osaavatkin olla kiittämättömiä ja yritysvastaisia, vaikka saavat elää liikemiesten ja porvarien kustantamassa hyvinvointivaltiossa!'
.
SAK kritisoi EK:n Häkämiestä: ‘Joskus sitä saa, mitä tilaa.’
.
HS.fi., Johanna Sjöholm
.
SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola pitää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kritiikkiä SAK:ta kohtaan perusteettomana.
Häkämies arvosteli tänään Helsingin Sanomissa keskusjärjestö SAK:ta kyvyttömyydestä "pitää joukkonsa kurissa". Häkämies ihmetteli, miksei SAK huolehtinut siitä, ettei ateriapalveluiden sopimuskiistassa mentäisi "äärimmäisen rajuun ketjuttamiseen ja painostukseen".
Häkämies viittaa maanantaina viime hetkellä syntyneeseen sopuun ateriapalveluiden kiistassa, joka meinasi tukilakkojen takia lamauttaa koko Suomen vientiliikenteen ja satamat.
SAK:n Huutolan mukaan EK:n pitäisi katsoa itse peiliin.
"Joskus sitä saa, mitä tilaa. EK:n näkemys on kovin yksipuolinen. Se itse ei tehnyt mitään sen eteen, että ilmailuala olisi tullut mukaan työllisyys- ja kasvusopimukseen."
Työmarkkinajärjestöt sopivat 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksesta eli keskitetystä tuloratkaisusta. Yli 90 prosenttia palkansaajista on mukana tupossa, mutta ilmailuala jättäytyi sen ulkopuolelle.
"Elinkeinoelämän keskusliitolla oli kahdeksan viikkoa aikaa patistaa Finnairia, että ilmailuala olisi jo tuolloin tullut mukaan sopimukseen. SAK:laisten liitojen tavoitteena on kaiken aikaa ollut – ei enempää eikä vähempää kuin – tulopoliittinen ratkaisu", Huutola sanoo.
EK:n Häkämiehen mielestä tukilakkojen ja laittomien lakkojen ajan pitäisi jo olla ohi. Matti Huutola huomauttaa, että tukilakot ovat laillinen keino työtaisteluissa.
"Kuljetusliitoilla on iänikuisesti ollut se periaate, ettei heikompaa tai pienempää jätetä pulaan. Liitot neuvottelevat sopimukset poolina."
Huutolan mielestä tukilakoista ei pitäisi luopua.
"Lakoille on oltava suoja ja oikeus. Lakko on tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi, ja niin se tässäkin tapauksessa oli."
*
http://www.hs.fi/talous/SAK+kritisoi+EKn+H%C3%A4k%C3%A4miest%C3%A4+Joskus+sit%C3%A4+saa+mit%C3%A4+tilaa/a1384753223736
http://www.hs.fi/talous/EKn+H%C3%A4k%C3%A4mies+SAK+ei+osaa+pit%C3%A4%C3%A4+joukkojaan+kurissa/a1384743823531

700000 eurolla kyseenalaisia itsestäänselvyyksiä [itsestäänselviä kyseenalaisuuksia]: Bisnes-Marx inc. & Poika lobbaamassa ihmisarvoista kapitalismia.

On epäselvää, mitä Himanen tarkkaan ottaen teki elääkseen. Hän ei varsinaisesti työskennellyt, mutta hän tuskin kuitenkaan pystyi jättämään sukunsa käsityöläistaustaa kokonaan taakseen. Joidenkin lähteiden mukaan hän olisi tehnyt veistoksia muun muassa Kallioon. Satiirikko Räsänen kuvaa Himasen pitämässä sofistista koulua ystävänsä Saarisen kanssa ja opettamassa maksua vastaan. Manuel Castellsin kirjoittamassa puolustuspuheessa ja Ollilan Muistelmissa Himanen sen sijaan nimenomaisesti kieltää ottavansa oppilailtaan rahaa. On mahdollista, että Himanen sai nauttia varakkaiden ja vaikutusvaltaisten ystäviensä taloudellisesta suosiosta. Hänen on myös ajateltu eläneen perinnön ja Suomen valtion kansalaisilleen jakamien avustusten turvin [pääministeri Kataisen aloitteesta]. [lähde: räsäpedia/wikipedia]

 .

Kestävän kasvun malli [kirjoittajat: Pekka Himanen, Manuel Castells ja tutkijaryhmä].

.

 HS.fi, 8.11, Pertti Alasuutari
.
Himasen kirja pitäisi aloittaa siitä, mihin se nyt päättyy, kirjoittaa Pertti Alasuutari.
*
Manuel Castellsin ja Pekka Himasen toimittama teos Kestävän kasvun malli on esipuhetta ja Himasen kirjoittamaa Suomea koskevaa johtopäätöslukua lukuun ottamatta käännös Oxford University Pressin kirjasta, joka julkaistaan ensi vuonna.
.
Se nojaa vahvasti Castellsin ja Himasen kirjoittamiin johdanto- ja päätäntäosiin. Tätä ydintä on täydennetty keskiosan luvuilla, jotka käsittelevät tapausesimerkkejä. Teos on enemmän luonteeltaan poliittinen ohjelmajulistus kuin tapausanalyysi.
.
Kirjan heikkotasoisin luku on päätösosan ensimmäisenä oleva Fernando Calderó´nin teksti nimeltä Inhimillisen kehityksen uudelleenarviointia. Se on tekstinä jokseenkin jäsentymätön, ja jotkut sen lauseet vaikuttavat puppugeneraattorin suoltamilta.
.
Kaiken kaikkiaan kirja on aika hajanainen. Tapausanalyysien valinta on huonosti perusteltavissa, ja ne ovat luonteeltaan ja tasoltaan aika vaihtelevia. Tietokone- ja viestintäteknologia saa erityisesti Castellsin, Isidora Chacó´nin ja Himasen artikkelissa suhteettoman huomion osakseen.
Kirjan ydin on Himasen idea siitä, että yhteiskuntien kehittämisen päämääräksi tulee asettaa arvokas elämä (dignity). Tällä hän tarkoittaa, että kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti, heidän kehitystään tuetaan ja heidän itsemääräämisoikeutensa tunnustetaan.
.
Himanen osoittaa, että kyseinen päämäärä on myös kaikkien maailmanuskontojen ydinsanoma. Tästä päämäärästä voi Himasen mukaan johtaa kaiken hyvinvointiyhteiskunnasta ympäristönsuojeluun saakka.
.
Kyseinen Amartya Senin ajatuksiin pohjaava kehitelmä on sinänsä kiinnostava tieteellinen keksintö. Kiinnostava on myös kirjassa sen pohjalta rakennettu dignity-indeksi.
.
Vaikka raportin pohjana olevan toimitetun kirjan julkaisee tunnustettu tiedekustantaja, se on lajityypiltään lähempänä tietokirjallisuutta kuin tiedekirjaa.
.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että teoksessa olevat tapausanalyysit eri maista ja alueista ovat esseitä, joissa asiantuntija kertoo näkemyksensä kyseisestä maasta ja perustelee sitä aikaisemmalla tutkimuksella tai tilastotiedolla. Mikään niistä tuskin kelpaisi tieteelliseen lehteen artikkeliksi, koska niissä ei esitetä olennaisesti uutta teoriaa tai tulkintaa, jota testattaisiin empiirisellä analyysillä.
.
Tätä kirjaa voi pitää esimerkkinä ilmiöstä, jota olemme tutkimusryhmässäni kuvanneet termillä episteeminen hallinta. Jotta hallitukset keksisivät, miten ne saisivat ohjelmalleen riittävän poliittisen kannatuksen, ne kääntyvät tieteen ja asiantuntijoiden puoleen. 

Toisaalta ihmistieteiden edustajat pyrkivät tekemään yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta ja sitä kautta vaikuttamaan politiikkaan. Jos tässä tieteen ja politiikan leikkauskohdassa syntyy jaettu käsitys siitä, millainen todellisuus on ja mitä nykytilanteessa on järkevää tehdä, syntynyt konsensus antaa politiikalle vahvan tuen. 

Yksiselitteistä vastausta siihen, millainen maailma on ja millä ohjelmalla siitä tehdään entistä parempi, ei saa suoraan tutkimuksista. Poliitikot kääntyvät usein konsulttien ja ajatushautomoiden puoleen, koska ne pelkistävät ristiriitaiset ja kiistanalaiset tilastot yksinkertaisiksi ohjelmiksi. Niitä perustellaan tieteen auktoriteetilla. 
 
Jotta tämä kirja toimisi varsinaisena tutkimuksena, se tulisi aloittaa siitä, mihin se nyt päättyy. Tulisi alkaa lopussa esitellystä dignity-indeksistä ja esimerkkimaiden vertailusta. Indeksin oikeutus tulisi lunastaa osoittamalla, miten se selittää maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä eri tekijöiden välisiä kausaalisuhteita paremmin kuin aikaisemmat indeksit.
.
Kirjoittaja on akatemiaprofessori Tampereen yliopistossa.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pertti_Alasuutari

http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Himasen+teos+ei+ole+tutkimusta/a1383806296936

http://www.hs.fi/kotimaa/Castells+on+tutkimusryhm%C3%A4n+tunnetuin+j%C3%A4sen/a1383805812569 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Himanen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Manuel_Castells

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokrates

http://longplay.fi/himasen_etiikka/

Maksuton vinkki peli-innovaattoreille ja mainosmiehille

‘The Wall of Jericho: As the army completed its seventh circuit around the city, the trumpets broke forth in a blast, and the massive walls of solid stone crashed down to the earth.’

.

1

Modernit mainosmiehet ovat peräti alkeellisia verrattuna 1400-luvun paavillisen kirkon pelastus-lobbareihin, joiden mielikuvituksen määrä ja laatu, vaikka olikin raamitettu ja rajattu Raamatun tuoteohjeitten katalogiin, sai mittasuhteet, joiden rinnalla nykyajan angry-birds-nörttien mielikuvitus vaikuttaa auttamattoman kapea-alaiselta.

.

Vaikka siis kapitalistinen tuotanto- myynti- ja ansaintalogiikka on informaatioteknologian vallankumouksen myötä muuttumassa lopullisesti fiktiivisten turhakkeiden varaan rakennetuksi uskomusjärjestelmäksi, eivät teknohärpäke-innovaattorit näytä olevan tietoisia siitä, että katolinen kirkko jo kauan sitten osasi myydä suorastaan fantastisia fantasia-tuotteita ja kaiken lisäksi sellaisin porkkanoin eli tarjouksin, joista ei edes voinut kieltäytyä joutumatta varmasti helvettiin niin että paukahti.

.

Nykyajan sosiaalidarwinistinen kapitalismi myy vain maallista mukavuutta ja statusta [status on kuitenkin stoalaisittain ajattelevalle täysin yhdentekevää eli ISMO (‘ihan sama mulle oikeesti’; tuo pissisten lahja suomenkielelle] eikä näin ollen pysty vakuuttamaan ja vaikuttamaan lainkaan samalla teholla kuin kirkon muinainen ‘ane-insentiivi’, jonka suosio siis perustui yhtä paljon kiristykseen eli helvetillä uhkaamiseen kuin ‘pelastuskaupallisen option’ luontaiseen houkuttavuuteen. Mutta koska kateus ja ahneus ovat paholaisen hallitseman maallisen maailmamme tärkeimpiä alkuperäisiä tuotantovoimia [joilla katolinen kirkkokin itse asiassa pelon ja vihan ohella manipuloi aneitten myyntiään], on kapitalismillakin vielä mahdollisuus saavuttaa fiktio-teollisuuden vallankumouksen myötä niin valtavat markkinat, että jopa fantasiateollisuutta monopolisoinut ‘Pyhä Henki inc.’ saattaa joutua antamaan erittäin vakavan tulosvaroituksen ja ajautua YT-neuvotteluihin itse perus-brändinsä Jumalan palkkiovaatimuksista [ainakin ‘summum bonumksia’ on pakko vähentää].

.

2

Luvun kolme sitaatin haluan omistaa kaikille markkinatori-maailmamme eli kapitalistisen talouskasvun [siis itse asiassa julkisen sektorin, lisäisi J. Käteinen] turvaamisen takaaville, näille yhä uudenlaisia turhake-vempaimia eli riippuvuutta aiheuttavia ja luovaa ajattelua surkastuttavia pelejä kehittäville nörtti-friikeille seuraavin [väärinkäsityksen uhallakin] perimmältään innostaviksi tarkoitetuin sanoin:

.

Pelastakaa maailma ajattelun köyhyydeltä ja ihminen oman sielunsa mitätöinniltä! Keksikää ja myykää mieluummin Hoorebin Tuulta ja Jerikon Huutoa kuin jotain älyllisesti ja sivistyksellisesti täysin latteaa ja ala-arvoista teknoaivohuumetta, joka in the long run vaikuttaa ihmisen luovaan kykyyn samalla tavalla kuin liima imppaajan aivosoluihin tekemällä käyttäjästään loppuiäkseen '+, - ja 0, 1-idiootin!’

. 

3

‘Ajan myötä aneoppi kehittyi myös siten, että aneita oli mahdollista ostaa itsensä lisäksi myös muille, kuten kuolleille sukulaisille, joiden epäili olevan kiirastulessa. Lisäksi oli mahdollista hankkia ns. täydet aneet, mikä takasi vapauden kaikista hyvitysteoista. Aneiden hankkiminen suoritettiin alun perin vierailemalla pyhäinjäännösten luona, käymällä pyhiinvaelluksella tai ristiretkellä. Lopulta aneita voitiin hankkia rahalla.

.

Esimerkiksi Wittenbergin pyhäinjäännöskokoelmiin kuului yhteensä 19000 esinettä, joita ihailemalla sielu sai vapautuksen jopa 127 799 vuodesta kiirastulessa. Tunnetuimpia pyhäinjäännöksiä olivat pala Mooseksen palavasta pensaasta, Neitsyt Marian hiustuppo sekä maitoa Neitsyt Marian rinnasta. Wittenbergin kaupunki sai huomattavia tuloja pyhiinvaeltajavirrasta, joka saapui ihailemaan pyhäinjäännöskokoelmia kiirastulesta vapautumisen toivossa.

.

Kaiken keskellä kirkon kontrolli oli päässyt pettämään pahan kerran ja myöhäiskeskiajan reliikkikokoelmat saivat myös varsin mielikuvituksellisia täydennyksiä. Rankimmasta päästä olivat kaksi Pyhän Hengen höyhentä ja muna, palanen lippua [varustettuna itse Perkeleen partakarvoilla], joilla Kristus oli julistanut helvetin voitetuksi, puolikas arkkienkeli Gabrielin siipeä, Jerikon muurit murtanut huuto [ääni?/rr] [Joos.6:20] ja puolisen kiloa tuulta, joka oli puhaltanut Elian päälle Hoorebin vuorella [1.Kun. 19:11].’

.

Sitaatti kirjasta Olli-Pekka Vaino: Luther [s.33-34]

*

http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510319185

http://www.koivuniemi.com/raamattu/?viite=jos+6%3A20

http://www.ellenwhite.info/books/ellen-g-white-book-patriarchs-and-prophets-pp-45.htm

Ikävä mutta naurettava esimerkki anonyymin suomalaisen nettikommentoinnin surkeimmasta tasosta, joka on tyylitöntä, lapsellista ja ehkä parantumattomasti debiiliä

Anonymous said...

. 

Vanhoina hyvinä aikoina koulukiusaajat pilkkasivat erimieltä olevia ilkkumisilla ja riekkumisilla, joita oli kahta lajia:

1) Rane on homo, lällällää
2) Rane haisee, lällällää

Onneksi Rane itse on niin valistunut, ettei sorru haukkumaan erilailla ajattelevia homoiksi, sillä sehän loukkaisi homoja.

29/9/13 10:28 P

*

http://fi.wiktionary.org/wiki/debiili

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/09/haisevaa-geenipolitiikkaa.html

http://www.kiepy.pl/img/45623

Haisevaa geenipolitiikkaa

Yläkuvassa persulainen aito-geneettisen Suomi-sonnin sydänpihvi. Se näyttää hyvältä  - - mutta se haisee. Yök! - - Alakuvassa geneettisesti kelpoinen veturinkuljettaja James Hirvisaari. Senhän näkee jo ihon väristä ja silmien asennosta.
*
Jos James Hirvisaari saa vapaassa demokratiassamme päästää julkiääneen ‘aitogeneettisiä sammakoitaan’, lienee myös minulla oikeus kipeisiin täsmä-aivopieruihin. Kas näin. - - Mr. Hirvisaaren olemus haisee rasismilta ja se haju on kuvottava – paljon kuvottavampi kuin muslimien keittiöaromit tai vaikkapa juutalaisten ‘puhdas’ kosher-ruoka. Mieluummin valitsen kuitenkin islamilaisen keittiön tai juutalaiset uhribileet [en kuitenkaan Iromistressin dogmaattista uhripyttipannua] kuin Jameksen geeni-optimoidun conserve[tive]-pihvin, joka mitä ilmeisimmin on kasvatettu sisäsiittoisesti parhaasta perimästä Impivaara-jalostuksen säilyketutkimuslaboratoriossa, joka sijaitsee optimaalisen geneettisen etäisyyden päässä suomalaisen yhteiskunnan poliittisista ja eettisistä realiteeteista. Hirvisaaren heart-steak saattaa tietysti hyvinkin olla [ainakin Persujen rasistisiiven kriteereillä] geneettisesti parhaan Suomi-Liekki-sonnin lihaa, mutta minun mielestäni se ei ole hyvää – päinvastoin, sillä se haisee jo kilometrien päähän, kuten tekijänsäkin. YÖK. - - Hälyttäkää Elintarvikeviraston geeni- ja veritarkastaja Impivaaraan tutkimuskäynnille ennen kuin hirvisaarelaiset geeni-konservatiivit ehtivät toimittaa tuota jalostettua [pilaannutettua] lihaansa [rotufantasiaansa] Impivaaran tutkimustehtaitten ulkopuolella sijaitsevaan reaali-maailmaan etno-partikularistisen hyve-etiikan kauppanimikkeellä markkinoituna.
*
Valtakunnansyyttäjä pohtii, pitääkö Päijät-Hämeen poliisin käynnistää esitutkinta perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren nettikirjoittelusta.
Asiasta kertoi Suomen Kuvalehti nettisivuillaan tiistaina.
Rasistisista kirjoituksistaan tunnettu Hirvisaari väitti esimerkiksi elokuussa Twitterissä, että ahkeruus olisi "geneettinen ominaispiirre", jota kaikilla maahanmuuttajilla ei ole.
Hirvisaari on aiemmin tuomittu sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kirjoitus käsitteli muslimeita.
Hirvisaaren kirjoitus julkaistiin Twitterissä 17. elokuuta.
Valtakunnansyyttäjä Jorma Kalske arvioi yleisellä tasolla, että puheet voivat "heijastua käytännön elämässä vihanpurkauksiin".
Maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa voi arvostella muutenkin kuin kertomalla, että maahanmuuttajaryhmä on geneettisesti epäkelpo, hän sanoi Suomen Kuvalehdelle [HS.fi, 24.9].
*
http://www.hs.fi/kotimaa/SK+James+Hirvisaaren+kirjoittelusta+harkitaan+esitutkintaa/a1379987856280

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Hirvisaari

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121680-alamolo-nousi-%E2%80%9Dhihamerkkitekstista%E2%80%9D-%E2%80%93-james-hirvisaari-puolustaa

http://pittsburghhotplate.com/tag/steaks

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juutalaisuus#Kosher-ruoka

Kokoomuksen Calamity Jane tulee, oletko valmis? Kyllä olen.

Susanna Koski on tunnettu Vapaan Suomen rotunainen, joka tiedetään taitavaksi ulkoryhmien edustajia vakoilevaksi äärioikeistolaiseksi. Susanna Koski on myös tullut tunnetuksi Ville Persu Kokin ystävänä ja taisteluistaan maahanmuuttajia vastaan.

*

Martha Jane Cannary-Burke alias Calamity Jane (1. toukokuuta 1852 – 1. elokuuta 1903) oli tunnettu villin lännen hahmo, nainen joka tunnettiin taitavana tiedustelijana. Calamity Jane tuli myös tunnetuksi Wild Bill Hickokin ystävänä ja taisteluistaan intiaaneja vastaan.

*

Suzie Quatro - Can the can

*

http://www.hs.fi/politiikka/Kokoomusnuorten+ensi+vuoden+ohjelmassa+viel%C3%A4kin+rajumpia+linjauksia/a1378779071329

http://www.youtube.com/watch?v=xYoogY-UGio

http://en.wikipedia.org/wiki/Calamity_Jane

http://fi.wikipedia.org/wiki/Calamity_Jane

Armo Pykälä optikolla

Alakuvassa monikasvoinen ja monitulkintainen Armo Pykälä [psyko- laki- ja usko-tieteen lisensiaatti (PLUL)], mutta älkää kysykö, miten yläkuva liittyy tekstiin tai miten se ei liity [mikä olisi erinomaisen ovela kysymys].

.

Päre on kommentti Kemppisen päreessään ‘Lainkuuliaisuus’ esittämään argumenttiin.

.

Kemppinen kirjoitti’: ‘Omaisuus on varkautta, väitti eräs varhainen sosialisti. Sykähdyttävän väitteen looginen virhe on käsitteen määritteleminen sillä itsellään. Omaisuus ja varkaus ovat samaa käsitekokonaisuutta. Varkaus on jonkin toisen omistaman anastamista, ja tuo ”toisen omistama” sisältää käsitteen ”omaisuus”. Edellisen kappaleen ”petos” puolestaan sisältää tulkinnallisesti edellytyksen ”oikeudettomasti”.

. 

1] Sosialisteilla on siis ongelma. Jos omaisuus on varkautta, niin varastaako silloin se, joka omistaa a] itseltään, b] joltakin toiselta, joka on samalla hän itse vai c] mahdollisesti molemmilta yhtä aikaa? ' Muilta ihmisiltä' [?] hän ei kuitenkaan varasta, koska se on käsitteellisesti ja argumentatiivisesti  mahdotonta [kyllä tietoteoreetikko ja lakimies on sitten viisas].- - Miten vain – tästä seuraa mullistavia näkymiä yhteiskuntapoliittisesti [on jo seurannut, onneksemme valitettavasti eikä valitettavasti onneksemme].

. 

2a] Jos politiikka on väistämättä ‘oikeudellista’ korruptiota [koska muutoin se olisi ‘virallisesti’ rikollisuutta, mikäli eroa rikollisuuden ja politiikan välille ylipäätään voitaisiin enää vetää], ei Ilkka Kanervaa olisi koskaan pitänyt syyttää yhtään mistään paitsi ehkä ‘liiallisesta’ rehellisyydestä, koska hän naiiviudessaan tuli osaltaan paljastaneeksi sekä politiikan todellisen luonteen että juridiikan ja politiikan välillä vallitsevan mutualistisen suhteen.

. 

2b] Jos politiikka on väistämättä ‘oikeudetonta’ korruptiota [koska muutoin se olisi ‘virallisesti’ rikollisuutta, mikäli eroa rikollisuuden ja politiikan välille ylipäätään voitaisiin enää vetää], ei Ilkka Kanervaa olisi koskaan pitänyt syyttää yhtään mistään paitsi ehkä ‘liiallisesta’ rehellisyydestä, koska hän naiiviudessaan tuli osaltaan paljastaneeksi sekä politiikan todellisen luonteen että juridiikan ja politiikan välillä vallitsevan mutualistisen suhteen.

. 

3] Kaiken tutkintasekoilun ja argumenttisotkun jälkeen I. Kanervasta tuli kontrafinaalisesti [eli vastoin sekä syytettyjen että syyttäjän intentiota] pikemminkin oman eliitti-porukan [koko juristien ammattikunnan] ‘pettäjä’ kuin varmoista mielipiteistään kuuluisan fiktion eli sorretun mutta rehellisen kansan [‘duunarin’] 'vihollinen. - - Tuomioistuimen ylivertainen auktoriteetti nimittäin kyseenalaistuu dramaattisesti, kun se kompetenssinsa yliarvioiden ajautui tapaus Kanervassa asettamaan syytteeseen ei suinkaan havaittua [siis mitä?] korruptiota vaan itsensä eli oman legitimiteettinsä korruption tuomarina [oman pätevyytensä rajat ja ehdot ~ ipso facto oman ‘korruptio-luonteensa’]. - - Loppu on suoraan Molieren kirjoittamatta jääneestä farssista ‘Armo Pykälä optikolla eli miten sokea oikeus sai jälleen uudet silmälasit.’ Komedian sanoma lienee kuitenkin yhtä paljon realistinen kuin ilkeän moralistinen: Moliere halunnee meidän ymmärtävän, että tällainen on laittomuus- ja laillisuusasiain hoidon väistämätön tila maailmassa, joka on täynnä sievisteleviä hupsuja, tartuffeja, luulosairaita – ja jopa selväjärkisiä ihmisvihaajia.

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2013/06/lainkuuliaisuus.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mutualismi_%28biologia%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moli%C3%A8re

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moli%C3%A8re 

http://kaikula.blogspot.fi/2011_08_01_archive.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Pareidolia