July 20, 2008

Syntynyt free-rideriksi

Kirjoitettu kommentiksi Merille Kalevi Hotasen päreessä Olemassaolon ulottuvuus.
*
Kaikki ihmiset ovat ekosfäärin/universumin free-ridereita. ‘Tahtomattaan’. Koska heillä on vapaa tahto. Ja siten mahdollisuus pahaan. Eli puhumaan toista, mitä tekevät. Ja tekemään toista, mitä on sovittu. Rikkomaan lakeja, rajoja, mitä vain pyhäksi julistettua.

Vähintäinkin merkillistä on tietysti se, että Jumala=Evoluutio meni mokaamaan ja ylipäätään loi/kehitti ihmisen.

Sillä miten vapaus voisi olla tae siitä, että kykenemme myös hyvään?

Eläimilläkin voidaan havaita free-rider-käyttäytymistä, mutta niitä ei voi syyttää siitä, koska olisi kognitiivisesti mieletöntä vaatia käyttäytymisen muutoksia oliolta, joka ei reflektoi itseään symbolifunktion tasolla.

Jolla ei siis ole kykyä ottaa kielen kautta tarpeellista etäisyyttä itseensä ja ulkoiseen todellisuuteensa. Joka ei siis kykene valehtelemaan.
*
Kierrämme parallaksista kehää emmekä etene. Toki voimme ’syvetä’, mutta olemme tietoisuutemme tasolla (tietoisuus ontologisesti ymmärrettynä) pysyvästi ‘rikki’. Eikä siitä rikkonaisuudesta voi tavallaan ‘pelastaa’ kuin hulluus, ekstaasi ja/eli rakkaus.
*
Huomaat, etten kirjoita sanaakaan moraalista. Ajattelen uhkarohkeasti samaan tapaan kuin Heidegger (tavallaan myös kuin Nietzsche tai tulkintani hänestä), että eettisyys itsessään kuuluu Olemisen ymmärtämiseen.

Siitä ei tarvitse eikä pidä rakentaa jotain erillistä diskurssia, josta voi sitten sorvailla haluamansa, kunhan vain osaa perustella kantansa tarpeeksi pätevästi.

Ei. Sellainen tapa suhatutua moraaliin on korruptoitunut jo alkuunsa. Ettäkö moraalin voisi luoda kuin imagon/identiteetin?

Ei mene jakeluun, enkä osta tällaista näkemystä, vaikka saisin miten hyvät vaihtarit.

Moraalia joko on tai ei ole. Mutta missään tapauksessa sitä ei ole joko vähän tai paljon. Olen tavallaan universalisti tässä asiassa. Ontologinen sellainen. En mikään proseduuri-eetikko.

Joku voi nyt kysyä, että entä jos etiikkani on julmaa - ja että siltikin universalisoin sen?
Hyvä kysymys. Siihen vastaaminen onkin minun (heideggerilaisena) vaikein tehtäväni. Teodikean ongelma ‘valepuvussa’.

3 comments:

Anonymous said...

Rauno, tämä oli oivallinen teksti, jonka ulkoluvulla luulen saavani lähiympyröissäni viime vuosina temmeltäneet amatööri-randtilaiset, anarko-onanistit sun muun kokoomuskudun katsomaan itseään sellaiseen ei niin sanottuun kolmiosaiseen peiliin, jossa Hän naamoi ja tapaa hahmonsa val(l)o(i)ttuneen (yli tai ali, voit päättää) kolmeen h|j|alkautuneen imaginaaris-epifaniaanisten aavevaloaavojen Gordion-solmuun ruumiillistuvan palautuvan yli-inhimillisen ei minkään joen jokin, jonka viileys virtailee lävistettyjen ruumiin fuugana (luin kirjasta) sokeiden aukkojen ei kumpaankaan - puhumattomaan kotiin - missä hän häkeltyy ja ei mene itseensä, sillä (kautta Prufrockin pyjaman!) sitä ei ole (uhuu kerro jotain uutta huudahdat) - tarkoitukseni oli kyllä vitsailla ja regressoida onaaninen halukoneeni mankeliksi, joka leipoo aliatomaarisia lettuja linnunradan partiopojille, siellä missä hulluus ja muu mielenkiintoinen toiminta on kielletty, vaikka jumala on julma hermafrodiitti, jota en osaa käyttää, koska olen niin yksinäinen :(

http://www.leatherheaven.com/index.php?cPath=3130_3131_3133

ps. mitä mielit Sam Beckettista? terveisin yliluutnantti Siankärsämö

Anonymous said...

neither


TO AND FRO in shadow from inner to outer shadow

from impenetrable self to impenetrable unself
by way of neither

as between two lit refuges whose doors once
neared gently close, once away turned from
gently part again

beckoned back and forth and turned away

heedless of the way, intent on the one gleam
or the other

unheard footfalls only sound

till at last halt for good, absent for good
from self and other

then no sound

then gently light unfading on that unheeded
neither

unspeakable home



Samuel Beckett


-----------


WEDER

hin und her in Schatten von innerem zu äusserem Schatten

von undurchdringbarem selbst zum undurchdringbarem nicht selbst
auf dem Weg von keinem

wie zwischen zwei hellen Zufluchten, deren Türen einmal
angenähert sachte schließen, einmal abgewendet
sachte wieder öffnen

gelockt zurück und vor und weg gedreht

achtlos des Wegs, entschlossen zu dem einen Schein
oder dem anderen

unhörbarer Tritte einziger Laut

bis zuletzt Halt für immer, abwesend für immer
vom selbst und anderem

dann kein Laut

dann sachte nicht auslöschendes Licht auf das nicht beachtete
weder

unaussprechbares Heim


http://www.youtube.com/watch?v=VpKIvZa6Vwg

ggummor said...

freerider toimii determinismin rajoissa..en muuten tiennyt etta Nietzsche also attacks the very concept of freedom
why ti needs to be Attacked??
or why to be sarcastis about something that is improvin clearly
kun siis moraalia on