Terrorismista

Ote kommenttikeskustelusta blogipäreeni Vastaus tiedemiehelle pohjalta.

Tiedemies said...

OK, ymmärrän kyllä nyt, mitä sanot tekstissäsi ja miksi puhut oopiumisodasta.En kuitenkaan edelleenkään ymmärrä yhteyttä omaan tekstiini, jossa ihmettelin, miksi terrorismiin suhtaudutaan niinkuin suhtaudutaan. Eli terroristi on terroristi, koska haluaa jotain ja kokee, että keinorepertuaari rajoittuu pommien räjäyttämiseen (tai ainakin, että se on tehokkain tapa).

Peräänkuulutin sellaista ajattelua, että muutetaan haluja (eli saadaan terroristi muuttumaan muuksi kuin terroristiksi, koska se ei enää halua sitä, jonka vuoksi aiemmin terrorisoi) tai keinorepertuaaria (eli tehdään pommien räjäyttäminen kannattamattomaksi).

Anglosaksinen lähestymistapa on tähän mennessä painottanut vain voimapolitiikkaa tuon keinovalikoiman osalta, eli käytetään voimaa vastauksena, toivoen pelotevaikutusta. Se on aika köyhä lähestymistapa, kun ei ole mitään porkkanaa.

Rauno Rasanen said...

Eipä mun tarvisisi paljoa selitellä, kun olet näköjään anttian ja Sven Laakson "avustamana" jo itse etsimässä noita "puuttuvia" yhteyksiä oman tekstisi ja minun kommenttieni välillä...

Voisin tietysti kuitata pessimistisesti, että "ei mitään uutta auringon alla." Terroria on ollut aina, joskin terrorin oikeuttaminen (esim. itsevaltius, fasismi, kommunismi), ja keinot vain ovat muuttuneet.
Mutta terrorin/terrorismin pistäminen hieman sosiobiologeja "imitoiden" ikäänkuin ihmisen "eläinluonnon" piikkiin on vähän samaa kuin panisi päänsä pensaaseen ja kuvittelisi olevansa turvassa.
Ainakaan se ei ole mikään "miellyttävä" argumentti - varsinkaan "oman-tunnon" kannalta (siis terrorismin uhrien kärsimyksiä ajatellen.)

***
Joka tapauksessa terrorismi liittyy valtaan ja vallankäyttöä on monenlaista - alkaen ystävällisestä suostuttelusta aina pommien räjyttämiseen asti.

Vaikka emme ehkä opikaan historiasta mitään, koska olemme sitä mitä olemme, niin oopiumisota on hyvä - jopa lähes täydellinen - esimerkki siitä, miten länsimais-liberalistinen vallankäyttö talouspolitiikkana saattaa aiheuttaa lähes pysyvää katkeruutta siellä, missä se on "saalistajan" tavoin ryhtynyt käymään kauppaa.

Sillä minne ikään kapitalismi arvotyhjiöineen ja teknologioineen tunkeutuu, sieltä se myös väistämättä kalvaa ja murtaa perusteita vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen sekä uskonnollisosiaalisen arvomaailman/eetoksen alta.Kaupalliset sitoumukset luovat poliittisia sitoumuksia ja tämä johtaa vähitellen järjestelmältään, taloudeltaan ja teknologialtaan tehokkaamman/voimakkaamman valtion vaikutusvallan (arvoineen ja trendeineen) tunkeutumiseen esim. juuri islamilaiseen politiikkaan, uskontoon ja kulttuuriin.

Islamilaiset valtiot eivät kuitenkaan oman taloudellisen etunsa takia voi kieltäytyä kauppasopimuksista. Mutta tällä tavoin ne tahtomattaan sinetöivät "sopimuksen paholaisen kanssa."
Taloudellinen hyvinvointi ostetaan islamilaisen arvomaaiman kustannuksella, ja juuri tämä on hinta, jota terroristit eivät suostu maksamaan.
He tulkitsevat sen uuskolonialismiksi ja islamin oman, sisäisen autonomian uhaksi.

Hyväksyisitkö sinä, että joku asettaa kaupankäynnin ja koronkiskonnan nimissä elämällesi sellaiset ehdot, että ne toteuttaaksesi sinun täytyy samalla kieltää koko entinen elämäsi, entinen arvomaailmasi, kaikki sinulle pyhä ja arvokas, joka on toiminut olemassaolosi merkityksen perustana?

Mieti sitä.

Oletan, että Islamin radikalisoituneet ryhmät ajattelevat ja päättelevät juuri näin. Havaitessaan, että eivät asialle muuta voi - he ryhtyvät itsemuhapommittajiksi.
Ja kun USA ja länsimaat ryhtyvät puolestaan väkivalloin puolustamaan kaupallisia intressejään ja turvallisuuttaan (demokratian sekä liberalismin nimissä), on koston kierre väistämätön.

Ilkka "Lovelace" Kokkarinen ja Tommipommi tosin näyttävät taputtavan käsiään ja huutelevan USA:n sekä sosiobiologian nimissä: Hyvä hyvä!...Kunnes itsemurhaiskun tekijän pommi silpoo heidän(kin) ruumiinsa "sopiviin osiin" vaikkapa lihatiskin tarjousosastolle vietäviksi.

***
Edellinen oli lähinnä tilanneanalyysia eikä ratkaisujen etsimistä.En siis vielä pohtinut vaihtoehtoja anglosaksisen maailman - ainakin toistaiseksi täysin epäonnistuneelle - ratkaisuyritykselle terrorismin suhteen: voimapolitiikalle ja sen pelotevaikutuksille.

Jatkan aiheesta blogissani, jonne ilmeisesti myös siirrän tämän(kin) kommentin editointia varten.