July 15, 2005

Ilkka Kokkariselle

Kommentti Lovelacen päreeseen Sisään kuin Flynn.

Olemmeko nyt Ilkka - sinä ja minä - siinä Humen kuuluisassa pelastusveneesä - kaksin?
Toisen on hypättävä mereen - joko vapaaehtoisesti tai väkivallan seurauksena - muuten molemmat hukkuvat.

Epäilemättä tulet tekemään kaikkesi saadaksesi minut yli laidan...Se on sinun "moraalisi." Ei sen puoleen - minä yritän aivan vastaavaa - heittää sinut yli laidan. Se on (myös) minun "moraalini."

Sanalla sanoen - kyseessä on terroristinen logiikka, sillä tässä tilanteessa on turha vedota mihinkään moraaliseen imperatiiviin tai puolueettomaan kolikonheittoon - kuten olen aiemmin kirjoittanut.

Monimutkaisempi tilanne (jonkalainen tämä toki REAALISESTI on!) saattaa silti johtaa lähes samaan, sillä jos argumenttien tasolla päädytään umpikujaan - kumpikaan ei voi suhtautua toiseen kuin halveksuen tai säälien.
Ja seurauksethan siis tiedetään: diskriminointiyritys tai vetäytyminen kahakasta.

Pelastusveneessä vetäytyminen tosin on mahdotonta. Käytän (taas kerran) tätä (puoli-)metaforista esimerkkiä ennenkaikkea sen vuoksi, että näen länsimaisen kapitalismin ja islamilaisen arvomaailman välillä vallitsevan sovittamattoman(?) ristiriidan johtavan terroristiseen situaatioon - puolin ja toisin.

Mitä muuta esim. Israelin ja palestiinalaisten välillä vallinnut sotatila on ollut kuin terrorismia - myös Israelin puolelta!
Kaikki legitimaatio ja oikeutetun sodan perusteet ovat lopultakin pelkkiä ideologisia savuverhoja - aina!
Tällä hetkellä länsimaat (aiemmin myös natsit ja kommunistit) vetoavat näihin tekopyhiin valheisiin - mutta terroristit eivät!

Heille (makro-)rakenteelliseen väkivaltaan (kapitalismi) ei voi vastata kuin totaalisella kaaoksella, ja siinä he ovat saatanallisella tavalla aivan oikeassa.
Silti en voi vilpittömästi kunnioittaa heitä, koska he tappavat periaatteessa viattomia ihmisiä (kuten USA:kin ei sen puoleen - myös esim. Irakin aiemman kauppasaarron seurauksena), mutta ymmärrän logiikan, joka heitä motivoi.
Lopputulos kummankin osapuolen toiminnasta on silti aivan sama...

***
Kuten on varmasti käynyt selväksi: en ole kapitalismin ihannoija - siitäkään huolimatta, etten näe toistakaan yhtä tehokasta talousjärjestelmän mallia vaihtoehtona "laskelmoivalle hedonismille."
Mutta kuten blogissani vihjasin - kapitalismin - myös kiinalaisen valtiokapitalismin hinta - energiankulutuksen koko ajan fataalisti lisääntyessä ja ihmisten perinteistesti pyhinä pitämien asioiden osoittautuessa arvottomiksi - siis tällaisen kapitalismin hinta on liian kova maksettavaksi.
Se aiheuttaa katkeruutta, joka muuttuu yksittäisiksi vastarintapesäkkeiksi ympäri maailmaa.

Terrorismi on tullut jäädäkseen ja siitä kapitalismi saa kiittää vain omaa "arvotonta" tai tekopyhien arvojen varaan rakentuvaa monetaristis-peliteoreettista maailmankuvaansa.

Vielä kerran: kun sanoin, ettei minulla ole esittää parempaakaan mallia kapitalismin rinnalle, vaikka perusteeni sen kritisoimiseksi ovat minulle täysin selvät, kuulun varmaankin siltä osin tuohon Kokkarisen inhoamaan humanistijoukkoon, joka ei tiedä, mitä maailmassa lopulta pitäisi tehdä; - heilutaan vain trendien perässä (mitä minä henkilökohtaisesti EN VARMASTI tee!).

Mutta jos minun tietämättömyyteni on verrattavissa joko utopian tavoitteluun tai totaalin tuhon ennakoimiseen, niin Kokkarisen "tieto" on kuin psykopaatin varmuutta: yhtä sokeaa kuin laskelmoivaakin.

Ja jos et tiennyt vanhaa (sekä tilastollista että poliittista) totuutta IK, niin sanottakoon se tähän retoriseksi lopuksi: jokainen - vain omaa voittoaan preferoiva peluri häviää lopulta aina - tavalla tai toisella.
Ja syykin on selvä - hän ei kykene luottamukselliseen yhteistyöhön toisten kanssa psykologisen egoisminsa ("psykopatiansa") takia.

***
Liian monilla ja ristiriitaisilla panoksilla (kuten USA:n tapaus osoittaa) pelattaessa reaalisesti toteutuvien vaihtoehtojen lopusta löytyy aina totaali romahdus...

Se on kaikkien pelien perimmäinen logiikka. Jos et lopeta tarpeeksi ajoissa - häviät kaiken.

1 comment:

Sven Laakso said...

"ihmisten perinteistesti pyhinä pitämien asioiden osoittautuessa arvottomiksi -"

Tähän Kokkarinen hymistelee, että aivan oikein. Niin pitääkin olla. Ja minäkin totean, että ei ole mikään asia sinänsä se, että ihmisillä on aina joitain satunnaisia arvoja, ja ne säilyvät muuttumatta tai muuttuvat.

Olennaista on se millainen henki vaikuttaa noitten arvojen takana, millainen asioiden järjestys, ja mitä tuo järjestys mahdollistaa tai sulkee pois.

Sukupuolinen ja ihmisten välinen rakkaus on ilmiönä ensisijainen sekä ihmiskunnan lisääntymisen että kaiken luovan työn kannalta. Väitän että ruumiissani ja kiveksissäni tapahtuu muutoksia rakkauden takia tai sen puuttumisen takia. Nämä osiat ovat minulle objektiivisia mutta lääketiede ei, aivan oikein, ota niihin kantaa.

Moraali on sen järjestelmän taustalla toimiva henki, joka tuottaa kehooni terveellisiä prosesseja, ilman että minun tarvitsee riistää muita.

Tällä ei ole mitään tekemistä sopimuspohjaisten "totuuksien" kanssa.

Kokkarisen koko ajattelumaailma perustuu siihen, että hän on joskus teininä älynnyt yhden tai kaksi hyvää ideaa, ja pari ideaa jotka vain aluksi tuntuvat hyviltä, mutta jotka lopulta paljastuvat huonoiksi. Kaikki tuo hänen tuottamansa teksti (jota en ole jaksanut lukea enää vuosiin) on noitten huonoksi ja toimimattomiksi aikaa sitten kaikille muille kuin kirjoittajalle itselleen paljastuneitten ideoitten pakon omaista toistoa ja pönkitystä.

Kiinnostavksi ja sympaattiseksikin ilmiö-Kokkarisen tekee vain se, että hänen tavoin ajattelevat ihmiset eivät yleensä rehellisesti tai ollenkaan ilmaise itseään.