Päälinkistä paljastuva ryhmäkuva on vuodelta 1882, jossa ystävykset tohtori Paul Ree, ex-professori Friedrich Nietzsche ja hetken aikaa heidän kummankin "yhteinen" ystävättärensä - älykäs ja lahjakas nuori neiti - 21 vuotias pietarilaisen kenraalin tytär, opiskelija Lou Salome - esittävät Nietzschen mise en scènen aiheesta: "Menetkö naisten luo - älä unohda ruoskaa".
Toisin sanoen - valokuvan perusasetelma: ruoska kärryissä istuvan Loun kädessä ja äijät kärryjä vetämässä on - keneltäpä muulta kuin Nietzscheltä.
www.virtusens.de/ walther/lou1.htm.
Kun Nietzschen äiti ja sisar näkivät kyseisen kuvan, he olivat saada "slaakin", jota lisäsi kummankin hillitön mustasukkaisuus, jonka aiheutti teräväpäisen nuoren neidon (jonka ystäväpiiriin kuuluivat myöhemmin niin Rilke (Rainer Maria) kuin Sigmund Freudkin) ja heidän" oman" Fritzinsä - hetken aikaa - varsin vakavalta näyttänyt suhde, ja jonka päättymiseen he myös osaltaan - pahantahtoisine juoruineen - olivat jo piankin vaikuttamassa.
Nietzsche pisti tällöin ensimmäisen kerran välinsä poikki molempiin (tosin vain hetkeksi aikaa).
Tämän - edelleenkin aika mainion valokuvan kautta haluan painokkaasti muistuttaa, ettei Nietzschen oletettu naisvihamielisyys ollut ollenkaan niin yksipuolista ja yksiselitteistä kuin tuosta vanhan naisen Zarathustralle kertomasta - ja Nietzschen "ylöskirjoittamasta" - "viisaudesta" tehdyt banaaleimmat tulkinnat antavat ymmärtää.
Voimmehan me tulkita sen niinkin (varsinkin ajatellen ko. valokuvaa), että naisella totisesti on oma tahto, eikä hän noin vain suostu miehen käskettäväksi.
Valitettavasti vain naisen tahdon taltuttamiseksi vielä 1800-luvun sovinismin periaatteillakin tarvittiin muka ruoskaa.
(Ehkäpä sitä tarvitaan vielä tänäkin päivänä - joskin huom! vain hyvin hyvin kuvainnollisessa mielessä!)
Mutta - kuten huomataan - Nietzsche halusi tuossa ryhmävalokuvan "näyttämöllepanossa" asettaa koko 1800-luvun patriartkaalisen naiskäsityksen radikaalisti - toki ironisesti sekä itseironisesti - uuteen valoon: katsoa sitä julkisesti aivan toisenlaisesta perspektiivistä, mutta sellaisesta perspektiivistä, jota sen ajan miehinen maailma vain ei suostunut tunnustamaan/tunnistamaan omaksi kokemuksekseen.
Juuri erilaisten perspektiivien provokatiivinen käyttö oli Nietzschen koko filosofisen ajattelun ja aforististen tekstien perusmetodi sekä - maksiimi.
Nietzscheä voi nimittää (kuten tavallaan Michel Foucaultiakin) filosofisen ajattelun sissisoturiksi - ikäänkuin kirjalliseksi terroristiksi, sillä hänen tekstinsä ovat todellakin ajoittain eräänlaista "quick guerrilla-style attack"kia (*) - but - they are as well almost always full of ironical pranks and laughter towards hypocrisy and obvious stupidity.
PS. Kuriositeettina mainittakoon, että Lou Salome oli viettänyt monia kesiä huvilalla, joka sijaitsi autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan Karjalan alueella.
Suomen Karjala oli tuohon aikaan - 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa - hyvin suosittu taiteellisiin ja "muihin parempiin piireihin" kuuluvien venäläisten lomailukohde.
Lou Andreas-Salome - Wikipedia, the free encyclopedia
Lou Andreas-Salomé © 2003 by Prof. Dr. med. K. Sadegh-Zadeh
(*)
Amazon.com: Books: What Nietzsche Really Said
Anglican Theological Review: What Nietzsche Really Said
Kas tässä kiinnostava kirja-arvionti! Huomaa arvostelijan aatteellinen viiteryhmä.
Huomautan asiasta myös sen vuoksi, että Nietzschen Beyond Good and Evil sijoittui äskettäin julkaistulla The Ten Most Harmful Books listalla 9:ksi. Lista heijasteli - yksinkertaistaen tiivistettynä - näkemyksiltään konservatiivisimpien amerikkalaisten kirjallis-aatteellisia makutottumuksia, mikäli olen asian oikein ymmärtänyt. Kts. myös Leevi Lehto July 4, 2005.
No comments:
Post a Comment