January 24, 2008

Maailman paras pilkkalaulu?

(X:s osa sarjasta 'Räsänen toistaa itseään' - anteeksi: 'pitää kertauskurssia'...)

Tämän biisin nimi oli alunperin Zanz Can't Dance. John Fogertyn 'ensimmäisen' comebackin (1985, toinen tapahtui 1997) ensimmäisen albumin Centerfield ensimmäistä painosta oli kuitenkin ehditty myydä jo 600000 kpl ennenkuin Fantasy Recordsin eli entisen CCR-yhtyeen levy-yhtiöpomo Saul Zaentz - blogiani seuranneet tietävät kyllä kuka - ehti reagoida (melko nopeasti tosin) ja nostaa oikeusjutun Fogertya ja hänen silloista levy-yhtiötään Warner Bros.:ia vastaan kunnianloukkauksesta.

Haasteen seurauksena Warner muutti kappaleen nimen levyn kansiin ja tähän videoon. Vanz Can't Danz kuulostaa foneettisesti samalta kuin Zanz Can't Dance, mutta näyttää tietenkin luettuna eri nimeltä.

Fantasyn vain vähän aiemmin ensimmäiseksi nostaman plagiaattisyytöksen (Fogerty muka kopioi Centerfieldillä erästä omaa CCR-aikaista kappalettaan (siis itseään!?), jonka tekijänoikeudet olivat Zaentzilla) rauettua Zaentzin ja Fogertyn edustajat saivat käskyn sopia tässä linkitettyä biisiä koskevan herjaussyytteen.
Sitäpaitsi lakimiesten palkkiot olivat jo siinä vaiheessa nousseet pilviin, eikä jutun ratkeaminen jommankumman eduksi näyttänyt mitenkään itsestään selvältä (Ks. PS.).

Zaentz siis tyytyi siihen, että hän sai painostettua Warnerin muuttamaan biisin nimen Vanziksi. Niinpä myös tämä video otsikoitiin toisin, vaikka en ainakaan minä erota, lausuuko Fogerty Vanz vai Zanz.
Kappaleesta kuulee ja videon toteutuksesta näkee, että se on syntikkaäänineen, sähkörumpuineen ja reggea-tyyppisine jytkytyksineen kasarikamaa - äänitetty 1984.
Video sinänsä oli kuvalliselta toteutukseltaan aikoinaan uraauurtava, mutta jäi osittain kai näiden lakitupahässäköittenkin takia melko tuntemattomaksi.

Fogertyn satiiri ja pilkka on kuitenkin kappaleen nimen kirjaimenvaihdosta huolimatta todella purevaa, sillä onhan videoanimaatiossa tanssivan skeittaripojan varasteva sika nimeltään juuri Zanz - anteeksi Vanz! (Ks. kuitenkin PPS.)

Oikeussalissa Fogerty kertoi lakonisen 'viattomasti', että hänen tarkoituksenaan oli vain kertoa tarina pojasta ja siasta ;)
Mutta sitähän nyt ei usko Erkkikään, jos/kun tietää Johnin ja hänen entisen ystävänsä sekä levy-yhtiöpomonsa väliset katkerat riidat tekijänoikeuksista, harhauttavista tiedoista ja suoranaisista kavalluksista (see The Castle Bank of Nassau Story).

Mutta itse biisi toimii sellaisenaankin, vaikka pirullisen maukkaan lisämausteen Zanz-Vanz-jupakka sille toki antaa...

***
http://www.youtube.com/watch?v=qAEd_U7TEEM (1985)
John Fogerty,..the song "Zanz Kant Danz" was altered and re-titled "Vanz Kant Danz" a few months after the release of the 1985 Centerfield album in an unsuccessful attempt to avoid a defamation lawsuit from Saul Zaentz, owner of Fantasy Records.
The altered "Vanz Kant Danz" version of this song appears on all post-1985 pressings of the album.
(Myös uploadaaja kertoo faktat.)

PS. Fogerty totesi eräässä haastattelussa 1985 paluustaan kitkerällä tavalla Zaentzin nostamiin syytteisiin viitaten: Comeback begins, Nightmare continues.

PPS. Ilman itseironiaa ei tätä innovatiivisesti savimateriaalia hyödyntävää animaatiota kuitenkaan tehty. Jaksossa, jossa Zanz-Vanz muuttaa muotoaan eri hahmoiksi, viimeisenä vilahtaa itse Fogerty - kärsällä varustettuna ;).

6 comments:

soli said...

Muistan hyvin tuon stoorin, piti ihan katsoa video, kun ei niitä niihin aikoihin missään näytetty. Aika tylsä biisihän se kaiken lisäksi on, mutta hauska oli sika.

Rauno Rasanen said...

Tylsää ja tylsää. Biisi on tehty lastenlauluksi, ja nehän ovat aina yksinkertaisen 'tylsiä'.

soli said...

Aika harva on onnistunut tekemään pilkkalaulusta tai muusta pilkkateoksesta kestävää taidetta, eikä pysty tässä Fogertykään, sitä et voi kiistää. Lastenlauluisuus ei kanna kovin pitkälle. Mestarijätkähän hää muutoin on.

Rauno Rasanen said...

soli

Tällä pilkkalaululla oli joka tapauksessa kohde, jota voinee ensinnäkin pitää viimeisenä itsenäisenä elokuvatuottajaguruna ja rautaisena businessmiehenä, joka kyllä uskalsi riskeerata jopa kaiken omaisuutensa esimerkiksi tuottamansa tulevan menestyselokuvan - Amadeuksen - valmistumisen varmistamiseksi.

Valitettavasti tämä tyyppi on myös yksi USA:n suurimmista ja pahimmista business-kusettajista - haastoi jopa oman vaimonsa oikeuteen Amadeuksen profiteista!

Olen kertonut moneen otteeseen lyhyesti ja pitkästi Fogerty-Zaentz-kiistasta, mutta tehdään se nyt vielä kerran hieman toisenlaisesta perspektiivistä.

Zaentz oli nimittäin niin raadollisen ja häikäilemättömän ovela, että hän jopa 'osti' CCR:n rytmikitaristin, Johnin vanhemman veljen, Tom Fogertyn puolelleen uudella, Tomille edullisella Fantasy-sopimuksella aiheuttaen veljille pysyvän välirikon, koska käytännöllisesti katsoen Tom luopui samalla itse kaikista vaateistaan Fantasyn suhteen jättäen siten veljensä yksin velkomusvaateineen.

'...Tom re-signed with Fantasy (effectively releasing an obligor -- Fantasy Records, the deepest pocket -- of joint liability and waiver of damages to his brother, an obligee),...' (wikipedia).

Zaentz teki mitä ilmeisimmin hiukan samantyyppiset joskin 'halvemmat kaupat' myös CCR:n kahden muun jäsenen kanssa, mutta juuri Tomin ja Johnin lopullinen välirikko esti tehokkaasti CCR:n jäseniä liittoutumasta yhteen bändin monenlaisten businessoikeuksien puolesta.

Toisin sanoen tämän jälkeen Zaentzillä ei enää ollut pelkoa siitä, että CCR asettuisi yhdessä rintamassa häntä vastaan kuten 1978/1980 CCR:n kadonneitten säästöjen (n. 10 mijoonaa dollaria) tapauksessa (The Castle Bank of Nassau story).

Juttu päättyi CCR:n eduksi 1983, vaikka Johnin mukaan rahoista ei lopulta saatu takaisin aivan kaikkea - sentään noin 85%.

Edellä kerrottu toimikoon vain yhtenä esimerkkinä Zaentzin monista 'laillisista' vyön alle vedoista Johnia vastaan, joka tunsi itsensä jossain vaiheessa täysin voimattomaksi tämän moraaliltaan kyseenalaisen kiristäjän verkossa.

John sai stressistään vatsahaavan 1980 eikä kirjoittanut uusia biisejä yli seitsemään vuoteen.

Epätoivossaan John luopui viimein kaikista lopuistakin oikeuksistaan (joita ei ollut kovin paljon) kaikkiin omiin CCR-biiseihinsä, jotta olisi päässyt vapaaksi Zaentzin orjasopimuksesta, jossa Johnin velvoite tehdä vuosittain tietty määrä biisiäänitteitä Fantasylle jatkui niin kauan kuin hän täyttäisi sopimuksen käytännössä aivan mahdottomat ehdot; - tekemättä jääneet äänitteet nimittäin seurasivat mukana vuosi vuodelta kuin ulosottouhka korkoineen.

Tämä tilanne selittyy etenkin sillä momentilla, että CCR:n hajottua lopullisesti 1972 muiden jäsenten sopimukset purettiin, mutta Johninpa ei - ja syyn toki aavistamme.
Kultamunia munivaa hanhea ei vapaaksi päästetä!

Eikä John voinut alkuperäisen sopimuksen velvoittavuudelle juuri mitään, vaikka pystyikin vaihtamaan levy-yhtiötä 1974, kun Asylum Records osti osan hänen sopimuksestaan irti Fantasysta.

Tämä 'liikevaihto' vain ei vielä purkanut edellä mainittuja Zaentzin CCR/Fogerty-sopimukseen kirjaamia ehtoja Johnin suhteen.

Ilmoittaessaan kirjeitse 1980 luopuvansa kaikista oikeuksistaan lauluntekijänä Fantasyn eduksi (hän sai vielä korvauksia bändin rivijäsenenä, mutta ne olivat minimaalisia royaltehin verrattuna) John katsoi myös samalla irtisanoutuneensa sopimuksestaan Fantasyn kanssa.

Asiasta ei koskaan tehty virallista päätöstä, mutta käytännössä John oli nyt vapaa.
'Kuin olisi amputoinut jalkansa, pelastaakseen henkensä', hän totesi jälkeenpäin.

Vuonna 2005, jolloin Zaentz oli juuri myynyt Fantasyn, John solmi välittömästi uuden sopimuksen CCR-aikaisen levy-yhtiönsä kanssa sen uusien omistajien kanssa, jotka mieluusti ottivat hänet takaisin, koska arvostivat häntä ja hänen tuotantoaan.

Joitain vanhan 'orjasopimuksen' rajoitteita ja velvoitteita varmasti purettiin silloin, mutta kyseessä on tietysti liikesalaisuus.

Joka tapauksessa John Fogerty on ollut jotakuinkin onnellinen mies jo vuosikausia (viittaan Oakland Stadium-päreeni kommenttiin).

*
Saul Zaentz on kaikesta business-älystään huolimatta - tai juuri sen takia - ollut ahne ja tunteeton sika.
Tämän tosiasian tietävät kaikki häntä vähänkään tuntevat ihmiset.

Pilkkalaulu Zaentzista on siis täysin paikallaan, sillä jos joku haluaa ja pystyy 'laillisesti' ajamaan toisen ihmisen nurkkaan ja siten tukahduttamaan hänen itsetuntonsa ja aktiviteettinsa, - siis käytännöllisesti katsoen kohtelemaan häntä kuin kahlittua orjaa tai teuraseläintä, niin tällainen ihminen on itse vajonnut eläimen tasolle...

Ikävää myös todeta, että tällainen 'verenimijä' on juutalaista syntyperää - todellinen Jumalan mies jos kuka - vai mitä?;/

Zanz can't dance but he steal your money...

soli said...

Onpa sulla tarkat tiedot! Tämän verenimijän tapaus on painunut muistiini vain sellaisena tietona, että Zaentz on paska jätkä, yksityiskohdat olen unohtanut. Mutta kieltämättä aina kun tuon nimen kuulen, se tieto nousee mieleen. Sellainen on ihmisen leimautuminen. Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa, tämän biisin kohteena voisi sanoa, että Zaentz pääsi erittäin helpolla, mutta kuinkapas "markkinavoimia" rankaiset. Tuolloin edes yritettiin.

Rauno Rasanen said...

Piti olla '...he'll steal your money'.