January 3, 2008

'Tämä on väärin!' Ja se on.

Kirjoitettu kommentiksi Iineksen päreeseen "Kasvatammeko arvoinvalideja?".
(Lisäys klo:18:00)
*
Rauno,
mutta mitä sinä itse ajattelet asiasta?

iines

Minä en ole mitään mieltä. 'Sen verran' olen filosofiasta oppinut. Muut puikoon asiaa ja puhukoot puolestaan. Minä seuraan tilannetta - jos haukotuksiltani jaksan...

Sanottakoon vielä, että en voi valita psykologisesti enkä loogisesti vain yhtä vaihtoehtoa juuri arvojen suhteen - paria kolmea perimmäisintä arvoa ehkä lukuunottamatta. Ne liittyvät vahvasti Raamatun kultaiseen sääntöön.

Olen huomannut, että jos oikein vahvasti kannatan vaikka arvo-objektivismia teen sen hyvin hyvin subjektiivisin perustein ja päinvastoin: jos kannatan arvosubjektivismia, pyrin korottamaan omat arvoni muiden edelle - eli muutun arvo-objektivistiksi.

Mielipiteemme muuttuvat useimmiten vastakohdikseen tai ainakin ne sisältävät vastakohtansa.
Tämä on yksi syy, miksi minua ei välttämättä kiinnosta keskustella moraalikysymyksistä yksittäisiin tapauksiin vedoten.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yksittäisistä tapauksista ole muka tarpeen tai hyödytä keskustella kuin hyvin muodollisesti.
Eihän meillä ole muuta empiiris-kokemuksellista aineistoa kuin yksittäiset tapaukset, mutta pitää muistaa, että pelkästään niistä ei arvoja voi johtaa - tarvitaan jokin vakaumuksellinen ja/tai yksittäiset tapaukset yhdistävä näkemys.

Mistä sellaisen voi saada? Sitä en tiedä, mutta ainakin kyseessä on jotain, mikä ylittää yksittäisten tapausten sekamelskan tavalla, joka ei kuitenkaan ole johdettavissa suoraan näistä tapauksista tai palautettavissa niihin.

Arvot ovat siis aina enemmän tai vähemmän 'metafyysisiä' - jopa arvosubjektivisteilla ja/eli arvokonstruktivisteilla.
*
Leena Krohn muuten kritisoi hiton hyvin Timo Airaksisen arvosubjektivismia nimenomaan eräitten yksittäisten tapausten kautta.

Pakko kirjoittaa sinulle Erik Lagerspetzin (ks. PS.) käyttämät sitaatit tästä keskustelusta (s. 140-141).

Krohnin kritiikki saattaisi sopia minunkin - ehkei niinkään eettiseen asenteeseeni, koska niin kovasti ainakin haluaisin olla arvo-objektivisti vaan tapaani pyrkiä filosovoivaan, siis varsin yleistävään ja abstraktiin pohdiskeluun/keskusteluun asiassa, joka kuitenkin juontuu perimmältään äärimmäisen konkreettisista tapahtumista ja kokemuksista.
*
"Airaksinen kirjoittaa artikkelissaan: 'Arvo-objektivismi tappaa keskustelun' mm. seuraavasti:

'Mutta mitä tapahtuu kun objektiivisen etiikan kannattaja kohtaa omastaan eroavan mielipiteen? Koska objektiivisen arvon ilmauksen vastakohta on on mieletön, keskustelu päättyy ennen kuin se alkoikaan.

On oikeasti totta, että ihmiselämää on kunnioitettava. Jos joku sanoo, että näin ei ole, väite on mieletön. Siksi asiasta ei voi keskustella. Missä ei voi keskustella, siinä on lyötävä.

Subjektiivisen etiikan oikeutena on, että arvoista voi keskustella ja yrittää päästä yksimielisyyteen. Jokainen on muodostanut kantansa omin perustein, ja kun toinen kieltää sen, täytyy hänet vakuuttaa sanan voimalla. Jokainen arvostelma on epävarma, ja puhuja tietää tämän. Päämääränä on keskustelu eikä tappelu.'


Vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan arvoarvostelmat ovat yksinkertaisesti tosia tai epätosia. 19.10 kirjailija Leena Krohn vastasi professori Airaksiselle saman lehden palstoilla. Taas otsikko on kuvaava: 'Arvosubjektivismi voi jopa tappaa.' Krohn jatkaa:

"Kuvitteleeko käytännöllisen filosofian professori, että pienellä juttutuokiolla talebansissien kanssa voitaisiin palauttaa Afganistanin naisille koulutuksen ja työnteon oikeus. Tai että parin palaverin jälkeen kansallisosialistit olisivat avanneet anteeksipyydellen keskitysleirien portit?
(-)
Olen katsellut dokumenttia, jossa pikkutytöltä silvotaan sukupuoli, ilman nukutusta, ja olen kuullut hänen huutavan tuskan, raivon ja häpeän hädässä. 'Tämä on väärin!' Ja se on.
(-)
Tämä lapsi oppi tietämään ja oli epäilemättä omassa asiassaan etiikan auktoriteetti. Eikä vain omassaan. Hänelle tehtiin suurta vääryyttä, ja opiskelematta tuntiakaan käytännöllistä filosofiaa hän ymmärsi sen oitis.
(-)
Se, joka tahtoo pysytellä puolueettomana ja valitsee arvosubjektivismin myös luentosalin ulkopuolella, valitsee pysähtyneisyyden ja kyynisyyden."

'...Airaksisen näkemyksen mukaan arvojen näkeminen objektiivisina, tosiasioiden kaltaisina johtaa suvaitsemattomuuteen ja keskustelusta luopumiseen. Krohnin mukaan arvojen näkeminen subjektista riippuvaisina johtaa kyvyttömyyteen tuomita moraalisia vääryyksiä."
*
Tulkoot nämä kaksi kantaa esitettyä tässä jo senkin takia, että ymmärrettäsiin, mistä noin yleisellä tasolla lopulta kiikastaa, jos olemme eri mieltä arvokysymyksistä.

Mutta sen verran sanon, että Leena Krohnin vastaus Timo Airaksiselle on silkkaa rrautaa!
*
PS.
Mä annan hyvän vinkin. Lukekaa kirjasta 'Järki, usko ja eettisyys' - Filosofian ja teologian kohtaamisia (Sophi, -97) Jyväskylän yliopiston käytännöllisen filosofian professorin Eerik Lagerspetzin artikkeli 'Arvokeskustelu, uskonto ja filosofin rehellisyys'.

Lagerspetz pohdiskelee Timo Airaksisen ja Leena Krohnin välillä Hesarissa syksyllä -96 käytyä keskustelua arvosubjektivismin (Airaksinen) ja arvo-objektivismin (Krohn) välisistä eroista ja seurauksista.

Kirjan tekstit ovat 1996 pdetystä seminaarista. Muun muassa Petri Järveläiseltä löytyy artikkeli, samoin Werner Stegmaierilta: 'Etiikka ja nihilismin haaste' (aivan parasta ja olennaisinta Nietzsche-analyysia, mitä voi löytää).
*
Tarkennus
Lagerspetz on ollut vuodesta 2004 Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professorina.

***
Lisäys

iines kirjoitti

Anteeksi mutta ei se näin mene. Nimenomaan yksittäistapauksista tulee keskustella ruohonjuuritasolla, eikä käsittein kontrolloida tapahtumia ja ajatuksia abstaraktiotikkaiden yläportailla keikkuen.
Ei niin maailmaa rakenneta, vaan ainoastaan pyritään ottamaan jo tapahtunut kontrolliin etäännyttämistä varten.
Anteeksi, siis en suostu keskustelemaan käsitteistä, vaan tapahtuneista asioista. En osaa. Mutta ehkä joku muu lukenut ja älykäs ihminen osaa sanoa tähän jotain, minä en.

RR

Kyllä se noin menee, kuin minä kirjoitin. Loputon joskin sinänsä tarpeellinen keskustelu päättyy jossain kohtaa ja sen jälkeen 'tuomitaan', eikä tuomio ole koskaan ikäänkuin summa yksittäisistä mielipiteistä.
Se pohjautuu yleisempiin moraalisiin arvoihin, kategorioihin ja koodeihin, joista 'tuomioistuin' tekee päätöksensä.

Luulen, että puhumme nyt hieman eri asioista. Sinä kai ajattelet, että minä en arvoarviointien suhteen noteeraa keskustelua yksittäisistä tapauksista ollenkaan niin tärkeäksi kuin sinä.
Mutta ei se niin mene. Minulle on tärkeää osoittaa, miten ja mitä arvopäätelmiä me lopulta teemme intensiivisen keskustelumme perusteella.

Painotus ei siis ole siinä, onko keskustelu yksittäistapauksista niin hyödyllistä kuin suhteellisen vapaassa demokratiassa - tai 'anarkistisessa' demokratiassa kuten Blogistania - on tapana olettaa vaan siinä, mikä on tuon keskustelun ja sen lopputuloksen riippuvuus lakeihin kirjatuista periaatteista, joiden pitäisi maltillisesti (ei fundamentalistisesti!) heijastella sitä arvomaailmaa, jossa lakia sovelletaan.

(En siis ole muka neutraalin oikeuspositivismin (jota pidän sisäisesti ristiriitaisena määritelmänä) suuri ystävä, vaikka nimenomaan oikeusmenettelyn muodollinen riippumattomuus politiikasta ja kansalaiskeskustelusta voi taata sen, että ainakin lakeihin kirjattu oikeus toteutuu. Toteutuuko oikeudenmukaisuus on sitten jo aivan eri juttu.)

Tietysti keskustelu voi ja sen pitää yleiseksi mielipiteeksi hahmotuttuaan muuttaa poliittisen 'yleistahdon' päätöksiä ja linjauksia viimeistään vaalitulosten myötä, mutta itse perusarvoihin ja niiden toteutumiseen oikeusistuinten päätöksissä se ei saa vaikuttaa suoraan, koska lakitupa ei ole mikään huutoäänestyspaikka (tai blogiverkosto) - muussa tapauksessa se muuttuu pelkäksi mielivallaksi.
*
Mutta antaa olla. Keskustelu jatkukoon. Hieman silti pudistelin päätäni, koska et huomioinut lainkaan tuota Airaksinen-Krohn-debattia, jossa kiteytyi todella ytimekkäästi eräs arvojen ja arvokeskustelun olennaisimmista ongelmista.

3 comments:

Androgyynihullumies said...
This comment has been removed by the author.
Androgyynihullumies said...

Krohnilla on pointtia...

sinun said...

kyllä. meillä oli tapana syödä huvilakadun huone ja keittiössä yhdessä leenan ja rekolan kanssa
siellä oli ihania keittoja