November 7, 2007

Erittäin anarkistinen pamfletti

Kirjoitettu kommentiksi Kemppisen päreeseen "Vasten kasvoja".
*
Juttusi oli Kemppinen tyypillisen juristin kanta.

Muistan Remun äidin todenneen aikoinaan pojalleen tämän kysellessä, että eikö esim. viinan trokaaminen ole laitonta tulonhankintaa.
Äiti oli vastannut, että se laki ei koske meitä, koska me olemme oikealla asialla.
(Jostain se jokapäiväinen leipä oli nimittäin saatava, ja jos se ei muusta ottanut tullakseen niin trokaamisesta sitten).

*
Ongelma on tietyin - joskin toki melko huomattavin - varauksin sama kuin uhkaavassa - ihmishenkiä riskeeraavassa - Tehyn työtaistelussa.

Edes laki ei kuitenkaan velvoita, jos ollaan huom! oikeutetusti (moraalisesti) oikealla asialla - koska hallitus - siis lähinnä Kokoomus - on pettänyt lupauksensa.

Hallitus haluaa nyt turvata kiireellisimpiä toimenpiteitä vaativan hoidon pikahätälailla.

Okei - tämä on toki ymmärrettävää, mutta jos hallitus tällä tavoin pyrkii samalla painostamaan ja heikentämään Tehyn palkkavaatimusten perusteluja, kyseessä on korkeimman päättävän poliittisen tason törkeä yritys vesittää koko Tehyn projekti.

Onko juristilla tähän muuta sanottavaa kuin, että ei voi mitään: sellaista se elämä juridisen pelin puitteissa on. Tuskin.

Moraalia juristien ja poliitikkojen on tähän turha sotkea, koska ensin mainituille sillä ei ole mitään subtantiaalista merkitystä.
Ainoastaan proseduuri ratkaisee, ja menetelmäoikeudellinen käytäntö elää aina vain omaa (usein todellisuudelle vierasta) elämäänsä - omissa linjauksissan ja aksiomaattisissa rajauksissaan.

Poliitikot puolestaan ovat valmiita myymään moraalinsa vaikka siitä kuuluisasta hernesoppalautasesta, jos vain olettavat saavansa tästä itselleen etua.

Mutta myös Tehy on säilönyt moraalin käytettyjen injektioruiskujen lasipulloon valmiina hävitettäväksi.

Vain raha ratkaisee nyt. On silti edelleenkin muistettava, että tehyläiset lähtivät liittoneuvotteluin bona fide, mutta havaitsivat välittömästi, että lupaukset kuoppakorotuksista oli kerta kaikkiaan unohdettu.
Tähän petkutukseen oli kyllä varauduttu ja iso pyörä lähti heti pyörimään.

Kemppinen unohtaa valtion, politiikan ja poliitikkojen vastuun ikäänkuin sillä ei olisi mitään merkitystä silloin, kun talo palaa ja jää sammuttamatta - edellyttäen, että kaikki palomiehet ovat irtisanoutuneet jo ennen paloa - sen vuoksi, että päättäjät ovat karkeasti pettäneet palomiehille annetun lupauksensa palkankorotuksista.

Jos esim. minut voitaisiin tuomita nyt siitä, etten palomiehenä tässä tilanteessa halunnut irtisanoutuneena osallistua palon sammuttamiseen, vaikka joku pikahätälaki siihen pakottaa, niin mielestäni se laki on väärässä!

Tämäntyyppisistä dilemmoista kaikki vallankumoukset ja yhteiskunnalliset muutokset periaatteessa aina syntyvät ja lähtevät: petetyistä lupauksista ja sorron jatkumisesta.

Ja silloin oikealla asialla ovat ne, joita on petetty! Ei status quoa ylläpitävä laki ja sen 'kätyrit'.
Palakoon siis talo, kuolkoon siis potilaita teho-osastoilla!

Johan nyt jumalauta havahtuvat silloin viimeinkin jahkailija-Vanhanen ja sliipattua mainostekstiä suoltava valtiovarainministerinsä kylmääkin kylmempään todellisuuteen, jossa he kaiken lisäksi palkakorotusten sijaan yrittivät toteuttaa 'kapinoitsijoina' pitämiään vastaan eräänlaista 'vahvemman osapuolen säätämän lain suojaamaa lynkkauspolitiikkaa' - jos saan viedä kärjistyksen absurdiin äärimmäisyyteensä.

*
Tällainen hallitus on silloin menettänyt luottamuksensa, joten kaatakoon siis oppositio ehdotetun lakkorajoituslain - ja siten koko hallituksen.

Toistan vielä: yksikin Tehyn työtaistelun johdosta aiheutuva kuolema on Vanhasen hallituksen vastuulla ja menee sen piikkiin - ei Tehyn! Sanoivatpa sitten lainsäätäjät mitä tahansa.

Vielä kerran - toisin sanoin: mikäli lainsäätäjä onnistuu törkeällä tavalla kiristämään ja painostamaan Tehyä - ja siten kompromettoimaan itsensä moraalisesti (ei tietenkään laillisesti - hahhah!), se turvaa kyllä ihmishenkiä mutta menettää siitä hetkestä poliittisen uskottavuutensa, jolloin sen suoranainen velvollisuus on erota, koska se sitäpaitsi toimi myös kansalaisten enmmistön mielipidettä vastaan (vaikkei tämä tietenkään ole mikään parlamentaarinen perustelu tai syy eroamiseen).

*
En ole ihan varma sainko ilmaistua pääpointtini edes jotakuinkin ymmärrettävällä tavalla.
Joka tapauksessa haluan, että Vanhasen ja Kataisen pää joutuu nyt guiljotiinin alle.

Katkesi se sitten tai ei, niin heidän on syytä saada opetus, jonka mukaan politiikassa ei voi aina juosta mokiaan pakoon poikkeuslakien taakse ilman, että kansalaiset kokevat tällaisen pelin vain yritykseksi pitää kynsin hampain kiinni poliittisesta arvovallasta, jota näillä poliitikoilla ei moraalisesti enää ole, mikäli esim. Tehy pakotetaan nyt nöyrtymään pakkokeinojen edessä.

Itse olen valmis heittämään sen jälkeen varsinkin Vanhasta ja Kataista vaikka Molotovin cocktaileilla! Minullahan ei ole mitään muuta menetettävää kuin oma elämäni.

Mutta Vanhasella ja Kataisella on varmasti pelissä sekä julkisia että yksityisiä vastuita sekä etuja, jotka he pelkäävät kaikin mahdollisin tavoin menettävänsä.

Sotaa ei kuitenkaan ole vielä julistettu. Odotan sovittelulautakunnan työn tuloksia ja hallituksen päätöksiä. Kaikki riippuu nyt niistä.
Mutta lanka palaa jo...

2 comments:

Anonymous said...

eläköön vallankumouksellinen, hoito!!

a-kh said...

Taloudellisella taistelulla, jota käydään jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämiseksi, on elintärkeä merkitys työväenluokalle ja sen aseman vahvistumiselle. Taloudellisen taistelun saavutukset auttavat työväenluokkaa käymään taistelua entistä paremmista lähtökohdista. Ne mahdollistavat tavoitetason korottamisen.

Eläköön siis sairaanhoitajien oikeutettu taistelu palkankorotustensa puolesta ansiotason nostamiseksi lähemmäksi lääkäreiden tulotasoa ja hajuraon leventämiseksi likaista työtä tekevien perushoitajien ja oikeiden sairaanhoitajien välillä marxismi-leninismin ja proletariaatin internationalismin hengessä.

PS. Kommentti tämän päivän Savon Sanomissa:

Olin 36 vuotta sairaanhoitajana enkä tiedä vieläkään, mitä ylihoitajat tekevät. Kyllä vähemmälläkin johtamisella työt tulevat tehdyiksi. Lopettakaa turhat kokoukset!