*
Olenko minä hirviö, Typhon, vai onko minun tehtävänäni olla jumalan tänne maailmankaikkeuteen asettama vartiomies, joka suojelee hyvettä ja kunniaa? [Sokrates]
1
Filosofia on ollut samassa umpikujassa Sokrateesta lähtien. Tiedän, etten tiedä mitään, mutta sen tiedän täysin varmasti ja siksi olen viisaampi kuin te, jotka luulette tietävänne.
Filosofia ei ole tiedettä eikä uskontoa. Se ei anna vastauksia vaan pyrkii hahmottamaan oikeita kysymyksiä, sillä huonosti tai jopa täysin väärin hahmotellut/konstruoidut kysymykset ovat osa ongelmaa, joihin ne yrittävät mm. uskonnon ja tieteen avulla vastata.
Filosofian tehtävä on siten aina ollut varsin selkeä ja vaatimaton mutta samalla ehdoton [eli mahdoton].
Itse asiassa filosofian paradoksaalisena yrityksenä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, vaikka se syntyikin samalla hetkellä, kun ihminen kysyi itseltään 'miksi minä kysyn miksi', mikä merkitsee, että kysyminen ja siten filosofia loppuu vasta ihmisen kuolemassa - tai silloin, kun ihminen ei enää kysy itseään vaan esimerkiksi kuluttaa ja nauttii itsensä idiootiksi.
Pakkomielteisesti kuluttava ja patologiseen riippuvuuteen asti mukavuudenhaluinen idiootti ei kysy kysymistään eikä ajattelunsa mahdollisuuden ehtoja, mutta itse asiassa juuri siksi häntä voi pitää evolutiivisesti 'terveenä' - toisin kuin filosofia.
Evoluution on täytynyt mennä jotenkin vikaan kysymistään kysyvässä ihmisessä, koska onhan kysymys evoluution tarkoituksesta evoluutiolle itselleen täysin vieras, tarpeeton ellei peräti haitallinen [tai mistäpä minä sen tietämällä/havaitsemalla tietäisin, sillä jo itse kysymisen (ei pelkästään kysymysten) regressio tekee tyydyttävän vastauksen mahdottomaksi].
Eihän jäniskään kysy, miksi sille on kehittynyt hyvät hampaat, joilla rouskuttaa porkkanaa.
Toisin kuin filosofi hyödyllinen insinööri ja matemaatikko muistuttavat erehdyttävästi jänistä, koska nekään eivät kysy laskemisen [hampaiden] mielekkyyttä vaan käytännöllisesti ja halukkaasti rouskuttavat numeroillaan ongelmaansa kuin jänis vihannestaan [matemaatikko ei toki syö numeroitaan vaan valmistaa niillä itselleen hyödyllisiä asioita kuten esimerkiksi hiukkaskiihdyttimiä ja atomipommeja].
Filosofi sen sijaan ei edellisten tavoin pysty hyödyntämään kysymistään pragmaattisesti vaan nääntyy nälkään [näin on luultavasti joskus käynytkin], mikäli joutuisi käyttämään omia 'hampaitaan' eli tyhjää tietoaan ruuan valmistukseen.
2
Ihminen ajautui 'hyvän' älynsä vuoksi ja sen suhteen pahoihin umpikujiin jo viimeistään syntymää, kuolemaa ja pariutumista [siten myös yhteisöä] konstítuoimaan pyrkivien, ensimmäisten uskontojen syntymisestä lähtien, joskin heimon poppamiehet [pappien ja tiedemiesten edeltäjät] ovat aina [toisin kuin myöhemmin filosofit] ymmärtäneet ennustustaidon välttämättömyyden käytännön elämälle.
Filosofia alkoi systemaattisesti kritisoida myyttejä ja poppamiehiä [esim. oraakkeleita], mutta sen suosio itsenäisenä ajattelumuotona on aina ollut kyseenalainen, ja filosofit ovatkin joutuneet kautta historian palvelemaan yleensä joko teologiaa, tiedettä tai politiikkaa [ellei peräti näitä kaikkia yhtä aikaa].
Mutta mikäli maailmasta jatkossakin löytyy katolisen papin ja geeni-paavi Dawkinsin kaltaisia, Jumalan tai tieteellisen valistuksen autuaaksi tekevään voimaan uskovia poppamiehiä [Kant sentään julisti olion sinänsä tuntemattomaksi], jotka kumpikin tahollaan markkinoivat tiedon tai uskon ikuista totuutta, tulee filosofille riittämään töitä, koska hän ainoa, joka kysyy totuutta itseisarvoisesti loppuun asti - soveltaen ad absurdum metodista epäilyä jopa myös omaan metodiseen epäilyynsä, mitä voi pitää metodisen destruktion huipentumana [nihilismi].
Pappi ja Dawkins, jotka käyttävät keskenään erilaisia [joskin totuuden tahdon suhteen psykologisesti analogisia] totuuden ja havainnon kriteerejä, ovat [ks. aiempi sulkulause] kuitenkin totuustieto-fundamentalisteja [totuus-realisteja] kummankin markkinoidessa jotain oikeaa tietoa/uskoa totuutena, johon voi luottaa.
3
Esitän edellisen luvun viimeisen kappaleen kysmyksen/väitteen uudessa ja hiukan tarkemmassa muodossa.
Mitä tarkoittaa luottamus Dawkinsin ja mitä taas katolisen papin tapauksessa? Itse väitin niiden olevan molemmilla psykologisesti yhteneviä. Entä mitä luottamus ylipäätään tarkoittaa?
Huomautus 1:
Ironmistress lienee tässä asiassa psykologiselta ymmärrykseltään syvällisempi kuin Tomi, koska hän tajuaa, ettei fysikaalisesta maailmasta seuraa psykologisesti mitään positiivista maailmankatsomusta tai ihmiskäsitystä - ellei sitten oleteta kuin Tomi, että pelkkä fysikaalis-matemaattinen deskriptio riittää ihmisen elämisen perustaksi.
Tällainen väite on kuitenkin itsepetos, johon mm. Esko Valtaoja sekä osittain myös Kari Enqvist sortuvat. Ikäänkuin fysiikka olisi omanlaisensa uskonto. Pitää oivaltaa, että nämä herrat hyväksyessään Humen lain kuitenkin samanaikaisesti myös kumoavat sen antaessaan fysiikalle maailmankuvallis-katsomuksellisen arvon, jota sillä Humen lain lähtökohdista nimenomaan ei voi olla.
Tällaista ristiriitaa minä haluaisin kutsua kaikenlaisen skientismin aksiomaattis-aksiologiseksi perustaksi.
Huomautus 2:
Filosofi on kuitenkin eräässä mielessä lähempänä tiedemiestä kuin pappia. Hänkään ei valitse mitään uskontoa antamaan itselleen illusorista lohtua minkäänlaisesta tuonpuoleisesta - ei edes buddhalaisesta karmasta, joka, kuten RM luonnontieteen [ei siis moraalin ja/tai esteettisen] perspektiivistä aivan oikein toteaa, on uskonnollisista älyttömyyksistä vähiten älytön.
Mutta filosofi ei valitse myöskään ja varsinkaan luonnontiedettä, koska tiede ei ajattele vaan hankkii objektiivista tietoa matemaattis-kokeellisen prosessin avulla. Filosofille fysiikka [kuten uskonto] on ajattelun palvelija - ei ajattelun auktoriteetti.
4
Olen 'suopea' kriitikoilleni ja annan heille seuraavassa käteen kritiikin välineet, joilla yrittää jallittaa minua - osittain jopa onnistuneesti.
Kriitikko voisi väittää, että olen langennut massiiviseen solipsistiseen hybrikseen korottamalla itseni [ajattelevan subjektin] sekä uskonnon että tieteen yläpuolelle, ja että tällainen asenne tekee minusta moraalisen tyrannin ja tieteellisen obskurantin - kävelevan metafysiikan par excellence.
Tavallaan näin on käynytkin - tosin sillä ehdolla, että minä en väitä tietäväni perimmältään mitään muuta kuin sen, että meidän mahdotonta tietämällä tietää yhtään mitään [matemaattinen fysiikka ei ole tietämistä vaan havainto-informaation eksaktia deskriptiota ja kalkylointia] .
Ja koska tämä tilanne on moraalisesti kauhistuttava [nihilistinen], siihen etsitään ratkaisua erilaisista uskonnoista, jollaiseksi myös tiede on muuttunut etenkin Tomin kaltaisilla numero-maagikoilla.
Filosofi sen sijaan paitsi osoittaa, että ainoa aito varmuus [metodinen epäily jopa epäilyä itseään kohtaan] päätyy aina solipsismiin [ikäänkuin mielenhäiriöön], jonka lopussa häämöttää absoluuttinen tieto-totuus- ja moraali-nihilismi erotuksena suhteelliseen nihilismiin kuten usko tuonpuoleiseen ja yliluonnolliseen tai tieteen kaikkivaltiuteen, mikä on animistisen luontomystiikan kehittynein ja eksaktein muoto [ja mikä pahinta - myös kapitalismin ja utilitarismin palvelija].
5
Olennaista kaikessa ikuisen varmuuden tavoittelussa on, että totuus [positiivinen tai positiiviseksi uskottu] koetaan subjektiivisella tasolla niin haltioittavaksi ja vapauttavaksi, että sitä voisi kutsua jumalliseksi [tätä vertausta esim. Dawkins ei tietenkään hyväksy, mutta on asioita, jotka minä ja Nietzsche oivallamme paremmin kuin hän].
Filosofi sen sijaan ei tavoittele totuutta informaationa, jota voidaan käyttää välineenä ihmisen utilitaristisiin pyrkimyksiin [jotka ovat viime kädessä Baabelin torneja kaikki], mutta ei hän myöskään tavoittele totuutta pelkästään haltioituakseen jostain äärettömästä, palvoakseen sitä ja alistuakseen sille.
Näin ollen filosofi on siis aina tavallaan tyhjin käsin [huolimatta metafyysisista harharetkistään tai juuri niiden karvaasti opettamana]. Hän on - sanoakseni sen yhtä aikaa sekä ylpeästi että ylpeyteni murskaten - elävä todiste siitä, mikä evoluutiossa meni yhtä aikaa sekä pieleen että saavutti kategorisesti/ontologisesti aivan uuden itsereflektion tason irtautumalla deterministisen kausaliteetin lineaarisuudesta.
6
Sokraattis-'nasaretilais'-kantilaisessa filosofissa diakroninen ja synkroninen ovat yhdistyneet samassa lihassa ja samassa intellektissä. Kun ikuisuus tällä tavoin tunkeutuu aikaan [kairos-hetki], se merkitsee samalla evoluution rautaisten lakien nihiloitumista ja itse evoluution kieltämistä sekä kumoamista - itse ihmisen vähittäisen kuolemisen aloittavaa prosessia evoluutiolle itsensä synnyttämän täysin tarpeettoman neron muodossa.
Aidon filosofin eli aktiivisen nihilistin [kuten Slavoj Zizekin] kohtalona on protestoida henkensä kaupalla typeryyttä, huonoa makua sekä epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja kuolla pois - tulla ehkä jopa tapetuksi. Hän on/oli evoluutiolle tarpeettoman ihmisyyden suurin mutta samalla harvinaisin edustaja.
Se, mitä ihmiskunnasta [ihmisen kuolemassa] tulee jäämään jäljelle, on Nietzsche viimeisten ihmisten, passiivista nihilismiä edustava, onnen ja mukavuuden tavoittelijoiden [häikäilemättömän itsekkäitten altruistien] loputon massa, jonka elämä ei foucault'laisen biovallan itsesopeuttavan normalisaation prosessissa juurikaan eroa vaistojaan noudattavien savannieläimien kohtalosta.
Kaikkein oleellisimmin meitä eläimelliseen survival-of-the-fittest-kamppailuun lähentäen meidät samalla erottaa kyseisen elämellisyyden täydellisestä amoraalisuudesta demokratian välttämättömien ja uudentyyppisten - poppamiehen ja hyeenan risteytyksestä syntyneitten oikeudenjakajien - siis lakimiesten koko ajan lisääntyvä - todellista valtaa hallinnoiva superkasti, koska se a) toimii Pääoman palvelijana b) Pääoman voiton maksimoinnin lakipykälien loputtomilla sanamuunnelmilla oikeuttaen [kyse on siis massiivisen systemaattisesta huijauksesta - salaliitosta, joka tuskin edes tunnistaa itseeään salaliitoksi vaan vetoaa evoluutioon - haha].
Valtuutamme lakimiehet vapautemme, oikeutemme ja vastuullisuutemme edustajiksi heittäen tällä tavoin hyvästit kantilaisen rationaalis-autonomisen moraalin periaatteille, mikä merkitsee taantumista yhä vaistonvaraisemman, itsesäilytys-eläimellisyyden tasolle.
Jo Goethen paras kaveri - lääkäri, historioitsija, filosofi, runoilija sekä näytelmäkirjailija Friedrich Schiller kutsui modernia ihmistä sivistyneeksi barbaariksi. Minä kutsun häntä sivistyneeksi tiede- ja teknologia-kapitalistiksi tarkoittaen likipitäen samaa kuin Schiller.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Synkronia
http://en.wikipedia.org/wiki/Synchronicity
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:9263ShLCQgwJ:vanha.hum.utu.fi/shistoria/opiskelu/kurssitiedostot/Historian%2520taito%2520luentorunko.rtf+synkroninen+ajattelu&cd=11&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
http://dictionary.sensagent.com/kairos/en-en/
http://actuspurunen.blogspot.com/2006/11/kyynikot-kristityt-ja-kairos-hetki.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_de_Saussure#Diakroninen_ja_synkroninen_n.C3.A4k.C3.B6kulma
http://joyx.joensuu.fi/~rhuttun/jkl/giddens.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4mainen_filosofia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielitiede
http://pp.kpnet.fi/seirioa/SANASTO.htm
*
http://www.clipartof.com/details/clipart/70907.html
http://crackhouse5.blogspot.com/2010/03/why-animal-collective-would-be-greatest.html
http://www.mlahanas.de/Greeks/Bios/DiogenesOfSiope.html
11 comments:
Minulla on kysymy sinulle Rauno, jos ei ole jumali ja henkiä eikä myöskään maailman sielua, mitä jää jäljelle ?
Puhtaan materialistisesta maailmasta ei ajauduta arvotyhjiöön ja kauneuden tai henkisyyden halveksuntaan, toisin kuin sinä Rauno näytä ajattelevan.
Rauno näytät ajattelevan, että ajattelulla ja tietoisuudella on pohjalla jotain muuta kuin monimutkaisen fysikaalis-kemmiallisen koneen toiminta.
Tämä ajattelu on hyvin yleistä ihmisillä, mutta se ajautuu heti syvään kriisiin, jos tekoäly pystytään kehittämään.
Filosofia ei ole poikkeus siinä, että se yrittää tehdä itsensä turhaksi , kaikki luonnotieteet ja matematiikka yrittävät samaa.
Minun ei tarvitse todistaa sinulle yhtään mitään juuri sen vuoksi, etten ole kone.
Entä mikä antaa minulle oikeuden tällaiseen hybrikseen?
Se yksinkertainen ja kauhea tosiasia, että voin tappaa toisen ihmisen seurauksista välittämättä milloin vain, jos jostain syystä sitä haluan.
Katsos - minä kun pidän itseäni Rauno Räsäsenä - en ohjelmoituna koneena, jolta puuttuu oma tahto.
Mieti kone sitä. Jos pystyt - kone kun olet.
By the way - samasta syystä kuin voin oman tahtoni vapauden vuoksi tappaa, voi myös olla tappamatta ja totella kategorista imperatiivia.
Kantin moraalin ytimessä on autonominen ja rationaalinen yksilö, kun taas utilitaristit edustavat tekopyhästi muka eettisesti itsekästä toimintaa [ikäänkuin pelkkä itsekkyys erotuksena vapauteen koskaan olisi eettistä] tai mahdollisimman suuren joukon intressejä/etuja ajavaa hyöty-kalkylointia [kuka tuon intressiryhmän määrittelee - kysynpä vaan].
Utilitarismi ja koneihmisyys ovat sovitettavissa yhteen kapitalistisen systeemin ehdoilla.
Mitään muuta en vastusta niin paljon kuin tällaista ajattelua, johon sinäkin väistämättä lankeat.
Myyt itsenäisyytesi koneesta ja koneelle. Minulle sellainen kauppa on faustinen sopimus par excellence.
Kyseessä on tiedon rajattoman kasvun autuaaksi tekevään voimaan uskomisen harha, jonka päässä odottaa Blade Runnerin ja Matrixin maailma.
On syytä pitää visusti mielessä, että Matrix tarvitsi ihmisiä, koska se imi heistä energiaa käyttövoimakseen.
Tuo väite on loistava kuvaus yliteknologisoituneesta ja teknokratisoituneesta kapitalismista, jossa ihmiset muuttuvat koneiksi ja koneitten orjiksi.
Rauno kukaan ei pidä itseään ohjelmoituna koneena, vaan itseohjelmoituvana koneena.
Alkeellisten eläinten elämmä pystytään keinotekoisesti malintamaan konneilla tai tietokoneilla.
Joten koska emme eroa esimerkiksi muurahaisesta kvalitatiivisesti lainkaan, niin meidänki malintaminen on periaatteessa mahdollista.
Miksi koneihmisyys ja moraalinen toiminta olisivat ristiriidassa keskenään ?
Farewell Tomi!
Puhut täyttä roskaa. Olet puhunut sitä siitä asti [ja jo kauan ennenkin], kun ensimmäisen kerran suvaitsin kommentoida reifikoituneen persoonasi kalkyyli-kieltä Takkiraudassa.
Nimenomaan itsereflektiivinen vapaus merkitsee kvalitatiivista eroa muurahaisiin ja jopa apinoihin.
Tietoisuus on mahdollinen ainoastaan erona/katkoksena suhteessa deterministisen kausaliteetin etukäteis-ohjelmointiin [inkorporoidun vapaudentajun irtautumisena annetuista materiaalisista ehdoista], mitä vaistonvarainen käytös ilmentää ja edustaa.
Me emme puhuisi sanaakaan tietoisuudesta, ellei tällainen katkos suhteessa luonnon aineellisen maailman idioottimaisen pakottavaan informaation kloonaukseen olisi tapahtunut [lopullisesti Kantin filosofiassa] vaan jatkaisimme yhä esim. julkisesti persettään jakavien ja nussivien bonoboiden [joita pornosaitit toki ovat nykyään pullollaan ;{\] elämää tai sitten toistaisimme jopa pelkkien kone-muurahaisten tyhjää aherrusta [mihin tekno-kapitalismi itse asiassa meidät haluaisikin pakottaa].
Puheesi on täysin harhautuneen tekno-moottoripään höpinää. En halua kuunnella enää sanaakaan tuota shittiä.
Hmm.
Opetanpa sinulle hieman vapautta. Yhtä aikaa sekä kantapään että ylimmän aivo-cortexin kautta.
Se merkitsee, että delete alkaa paukkua tulevaisuudessa sinunkin kommenttiesi kohdalla.
Mene länkyttämään sinne, missä sinut otetaan vakavasti. Minä en ota.
En tiedä, johtuuko asenteesi silkasta typeryydestä vai täydellisestä väärinkäsityksestä ihmisen tajunnan suhteen, mutten välitä enää tietääkään, koska lopputulema on sama kummassakin tapauksessa.
Hyvästi.
PS.
Jos et vielä elä [hetero]parisuhteessa, niin etsi itsellesi puoliso - ei edes Kyborgista vaan Gynoidista. Onhan sellainen toki myös hiukan paremmin kontrolloitavissa kuin tavallinen ihmis-naaras. - Jos olet homoseksuaali, niin siinä tapauksessa Androidi lienee passeli koneaivo sinun tarpeisiisi.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyborgi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gynoidi
Sanon minäkin puolestani hyvästit.
Olet kertakaikkiaan uponnut filosofisen jargonin suohon mikään ei voi sinua sieltä pelastaa.
Onneksi tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä filosofian kuolinkellot soivat.
Ne soivat sinulle.
voff hauhau vofff vofff gonatt
RR kirjoittaa: "There is no ought from is", eikä kommenttien määrä ylitä kymmentä...
Ja huvittavaa tietysti on, että jotkut hölmöt uskovat edelleen ns. tekoälyyn. (joko kommenttien määrä nousi yli kymmenen? joko???)
Jossain siellä kaukaisuudessa taas sireeni soi ja valo vilkkuu, mikä tarkoittaa että taas masuuni puhkuu neitseellistä rautaa kohdustaan, ja nälkäiset konvertterit saavat ravintoaan.
Onko tuo kielikuvia vilisevä teksti tiedettä, teknologiaa, koneromantiikkaa vai runoutta? Vai niitä kaikkia.
Dostojevskin lemma, jonka hän esittää Karamazovin veljeksissä, on yhä edelleen pätevä. Siihen todellakin joudutaan Tomin esittämillä reunaehdoilla.
Post a Comment