December 4, 2010

Mitä seuraa, jos ympyrä halkaistaan?

Näin käy, kun nihilisti hurahtaa uskovaiseksi.

[Kielimafian korjauksia viimeksi klo: 18.30. - Ja sitten iltakahvin keittoon]

Pärekommentti Eljaksen kommenttiin päreessäni Nero vailla tehtävää.
*
Eljas Verve kysyi: tarkoitatko antinomisella nimenomaan RISTIRIITAISTA?
*
Se oli syvällisempi kysymys kuin ensi katsomalla ehkä aavistaakaan.

Esitän tässä tavallaan epäsuoran ja keskeneräisen ratkaisuehdotuksen antinomioiden voittamiseksi tai pikemminkin niiden edellytysten nihiloimiseksi osittaen samalla, että kyseessä on mystinen ratkaisu, johon uskovat elävät tuonpuoleisessa, joka sijaitsee tällä puolella.

Antinomia ei ole kantilaisittain pelkästään kielen looginen [syntaksissa ilmenevä] ja/tai sisäinen [semanttista pätevyyttä koskeva] ristiita. Se on itse [loogis-empiirisen] ymmärryksemme kyvyttömyyttä käsittää äärettömyyttä, alkua, vapautta ja välttämättömyyttä sekä täydellisyyttä [esim. Jumala] loogisesti ristiriidattomalla tavalla [matematiikka sen sijaan pyörii taas ihan omassa kontekstissaan, joka sulkeistaa kokevan ihmisen välittömyyden koordinaateiksi].

Se on kyvyttömyyttä, jonka tajuamisesta korkein tietoisuus paradoksaalisesti sekä nousee että, johon se kaatuu tai on kaatumatta, mikä on sitten jo oma filosofinen ongelmansa.

Antinomisuuteen on toki esitetty ratkaisuja, mutta ne jäävät yleensä joko kielen vangeiksi ja toistavat uudessa muodossa vanhan metafysiikan umpikujat [esim. Russellin paradoksin tyyppiteoreettinen ratkaisu] ajautuen joko regressioon [metatasojen loputtomuus] tai yhden substanssin/metatason teoriaan.

Jälkimmäiselle ratkaisulle on kuin onkin sukua mereologinen nihilismi, jossa maailma on hajotettu tai hajoaa olemattomiin.

Tällainen pluralismi tosin tunnettiin jo antiikin aikana. Arkki-monisti Parmenides kritisoi [Platonin itsekritiikki dualismiaan ja ideaoppiaan kohtaan Parmenides-dialogissa], että mikäli ykseys [esimerkkinä ympyrä] halkaistaan/puolitetaan edes yhden kerran, voidaan myös kaikki jäljelle jäävät osat puolittaa/jakaa, mikä operaatio ad. inf. johtaa osien lukumäärän äärettömyyteen eli ei-mihinkään.

Niinpä kun tällaisen ontologisen pluralismin ilmeisesti hyväksynyt Gorgias sanoo:

1) Mitään ei ole
 2) Jos jotain on, siitä ei voida tietää mitään
3) Jos jotain voidaan tietää siitä, tätä tietoa ei voida kommunikoida muille,

hänen näillä väitteillä katsotaan yleisesti kehittäneen filosofisen solipsismin ja nihilismin.

Toisin sanoen antinomiat voidaan ratkaista destruktiivisesti siten, että oletaan ensin yksin substanssi, joka hajotetaan loputtomiksi tuhannen päreiksi, jossa vallitseva 'ontologinen tila' on ikäänkuin a) solipsistinen yhden yksilön mielikuva ilman yhteyttä kenenkään muun subjektiiviseen mielikuvaan ja b) nihilismi, joka itse asiassa merkitsee samaa kuin solipsismi, koska sen perustalle ei voi rakentaa yhtenäistä maailmankuvaa eikä etiikkaa, josta voisi edes kunnolla sopia - ellei sitten vahvemman oikeutta pidetä itsestään selvänä ja ainoana mahdollisuutena [mikä on yhtä kuin moraali-nihilismi].

Antinomia on syvempää kuin pelkkä argumentaatioon liittyvää ristiriitaa, koska se perustuu järjen kyvyttömyydelle hahmottaa olioiden, ajan/liikkeen ja ihmisen tahdon perimmäistä luonnetta loogisesti tai empiirisesti, mutta mereologinen nihilismi siis ratkaisee tuo ristiriidan nihiloimalla antinomian synnyttävien entiteettien empiirisen olemassaolon, mistä seuraa, että 'the world we see and experience full of objects with parts is a product of human misperception (i.e., if we could see clearly, we would not perceive compositive objects)'.

Mereologinen nihilismi tekee kuitenkin tälla tavoin metafyysisen ellei peräti mystisen oletuksen väittäessään, että mikäli näkisimme selvästi, emme näkisi yhtenäisiä kappaleita [toisin sanoen emme näkisi mitään, mikä olisi kognitiivisesti hahmotettavissa olevaa].

Kyseessä on analogisesti yhtä uskottava väite kuin kuvaus kuolemanjälkeisestä elämästä taivaassa. Meillä ei ole mitään tiedollista eikä kokemuksellista pääsyä kumpaankaan tilaan vaan ne jäävät vain tyhjiksi spekulaatioiksi, joihin toki voi uskomalla uskoa.

Mutta - olipa todellisuus sitten hajonnut ad. inf. tai ei, meidän on tieteenteoreettisissa päättelyissämme [muttei itse havainnossa] silti yksinkertaisesti pakko - kyetäksemme rakentamaan konsistenttia teoriaa havainnoista - tehdä joitain rationaalisia [metafysikaalisia] postulointeja kohteitten reaalisuuden ja lokaalisuudenn suhteen [esimerkkinä jälleen EPR-paradoksi].

Tämä taas merkitsee sitä, etteivät antinomiat katoa yhtään mihinkään, niin kauan kuin havainto ja matematiikka joutuvat olettamaan ja johtamaan teoreettis-aksiomaattisen pätevyytensä formaaliloogisista perusdikotomioista [kyllä-ei, tosi-epätosi] - toisin sanoen niin kauan kuin tiedollisilta kyvyiltään vajavainen ja kielen paradoksien dialektiikassa sukkuloiva ihminen on olemassa.
*
Mereological nihilism (also called compositional nihilism) is the position that objects with proper parts do not exist (not only objects in space, but also objects existing in time do not have any temporal parts), and only basic building blocks without parts exist, and thus the world we see and experience full of objects with parts is a product of human misperception (i.e., if we could see clearly, we would not perceive compositive objects).
*
http://www.blogger.com/profile/10683992935257723524
http://actuspurunen.blogspot.com/2010/12/nero-vailla-tehtavaa.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antinomia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parmenides
http://en.wikipedia.org/wiki/Parmenides
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gorgias
http://en.wikipedia.org/wiki/Gorgias
http://en.wikipedia.org/wiki/Nihilism
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solipsismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/EPR-paradoksi
http://en.wikipedia.org/wiki/EPR_paradox
http://en.wikipedia.org/wiki/Mereological_nihilism
http://www.cafepress.com/+nihilist+posters

3 comments:

HG said...

Jos ympyrä halkaistaan tulee kirkkovene.

Rauno Rasanen said...

Hehheh. Ja kirkkovenehän se on kaiken helvetillisen hässäkän alku ja juuri.

Sen vuoksi kai Parmenideskaan, jota pidetään yhtenä antiikin Kreikan ajattelijoiden suurista, ei olisi mieluusti ympyrään kajonnut. Menee hyvä harmonia säpäleiksi ;\].

ninni said...

the great nothingness loves u. horny

rakasta poliittista olentoa