December 14, 2010

Miesten ja naisten oikeustaju [päivän paheksuttavin polemiikki]


Yläkuvassa vapaamielinen mies [J.S.Mill]. - Alakuva kertoo siitä, miten ero miehen ja naisen oikeustajussa alkaa jo tästä. Nainen ajattelee ihanaa yhdessä olemista ja tekemistä idealistisen häveliäästi [pumpulienkeli-prinsessa leikkii kotia]. Mies ajattelee naisen persettä [anteeksi pyllyä] ja naimista [putkiaivo panee parastaan - ei osaa muutakaan]. Kumpikin on oikeassa. Rakkaus on molempia.

[Kielimafia korjasi riidankylväjä-naiset-kappaleen rakennetta ja ilmaisu-asua - klo: 21.50]

1
Ironmistress kirjoitti [sitaatit kahdesta päreestä]: Miehillä on miesten huolet. - '[T]ee ihan mitä itse haluat kunhan et aiheuta sillä vahinkoa kenellekään toiselle.' [John Stuart Mill]
*
Mikäli otamme tämän [Mill] - Nietzschen pölkkypääksi kehuman feministi-utilitaristin tietokone-päällään in-imputoiman maksiimin vakavasti, siitä seuraa johdonmukaisesti: a) mahdoton: emme voi tehdä yhtään mitään tai b) kaksois-standardi-ratkaisu: ryhdymme kalvinistisiksi kapitalisteiksi.

Ihminen voi valehdella joko tietoisesti tai luvaten noudattaa jotain maksiimia, vaikka tietääkin sen olevan käytännössä mahdotonta.

Esimerkiksi Hitlerin puhe kuuluu ensimmäiseen, Millin jälkimmäiseen kategoriaan. Kummallakin valheella on tuhoisat seurauksensa, mutta vain ensimmäisestä voidaan syyttää juridisesti.

Jälkimmäisestä 'valheesta' laki ja oikeus sen sijaan yleensä pelastavat siihen naiviudessaan sortuneen universaali-liberalistin [koska positivistinen laki itsessään on sokea ja vailla jumalallista tai luonnonoikeudellista perustaa - vain puolueeton proseduuri ja lakiyhteisön ennakkotapaus-traditio legitimoijanaan].

Millin lausuma on tyypillisen naaras-laumaihmisen maksiimi, joka perustuu mm. Augustinuksen ajatukselle: rakastakaa toisianne - muuten voitte tehdä, mitä haluatte. Mikä on ihmiskäsityksessään hämärää, epäkäytännöllistä ja teennäisen opettavaista diatriibiä [Nietzsche on jälleen oikeassa syyttäessään Tunnustusten Augustinusta tekopyhäksi].

'Maksiiimoija' haluaa turvata tilansa ja tilanteensa suhteensa muihin ihmisiin vaikka sitten hokemalla pelkkää sovinnollista mantraa - - ja tekemällä in the long run itse mitä hirveimpiä tekoja lakimiehensä suosiollisella avustuksella, tämän pelastaessa hänet oikeudellisten syytösten ristitulesta.

Mill unohtaa tyystin tekojen vaikuttimet, intentiot eikä pysty ennustamaan pitkän aikavälin seurauksia kuin metafysisoidun hyödyn oletuksesta. - Sanalla sanoen: hän on psykologisessa naivismissaan ja tätimäisyydessään anteeksiantamattoman ristiriitainen jaarittelija, mitä moraalifilosofiaan tulee.

2
Jouduin aikoinaan [1994] tenttimään moraalifilosofiasta [täydet pinnat tuli siitäkin] tietenkin myös Millin Vapaudesta. - Heitin [S.:n kanssa mutsin huvilalla kesälomaillessamme] suuren ärtymyksen vallassa ko. kirjan läheiseen ojaan. - S. kauhistui. Minä sanoin, että tuo mies kirjoittaa enemmän lattapäistä palturia 150:llä sivulla kuin Nietzsche koko tuotannossaan [no - ehkä vähän liioittelin mutta vain vähän].

Mill oli oman aikansa tunnetuimpia liberaaleja, mutta mitä muuta hänen ajattelunsa on nykyaikaan siirrettynä kuin biovallan kaikki erot keskiarvoistavaa ja silti samanaikaisesti utilitaristista hyötymetafysiikkaa [lue bio-rasismia] toteuttavaa kaksois-standardismia.

Habermasin konsensus-idealismi [sillä kommunikaation normatiivisia pätevyyskriteerejä ei ole olemassa kuin idealistisena postulaattina - tai biovallan normina] ja Foucault'n sopeuttava biovalta [normalisaationa ilmenevä strateginen toiminta] ovat puhetta samasta asiasta päätyen viime kädessä samaan arvo-umpikujaan. Tässä mielessä ne kumpikin merkitsevät siirtymää utilitaristis-demokraattisen liberalismin suuntaan, jossa totuudesta äänestetään, ja jos äänet menevät tasan heitetään lanttia tai noppaa.

Kapitalismin ehdoilla toteutuva yhteiskuntarauha on nykyään niin suuri ja pyhä arvo, että sen turvaamiseksi laaditaan jatkuvasti uusia lakeja, joiden tarkoitus on turvata oikeutemme, mutta jotka käytännössä kahlitsevat meidät [vapautemme ja oikeutemme] lakimiesten tukahduttavan holhoavaan syliin [biovalta on kuin äiti huolehtimassa ja holhoamassa lapsensa epäitsenäisiksi].

3
Minulla ei ole omia lapsia, mutta vaikka olisi, sanoisin, että lapset ovat ihmisen pahin erehdys - lapsia kun ei voi olla rakastamatta ja saamatta ikuista haavaa ja huolta sieluunsa. Siellä missä on eniten rakkautta on myös eniten kärsimystä.

Muistakaamme, mitä Buddha sanoi, kun hänelle syntyi poika. 'Rahula [kahle] on asetettu jalkaani' [siteeraus on Nietzscheltä, joka omaan luovuuteensa rakastuneena huippulahjakkaana narsistina tämän Buddhan toteamuksen allekirjoittaa].

Minua voidaan kai [kuten mutatis mutandis myös Buddhaa] ainakin epäsuorasti syyttää epäempaattisuudesta ja ymmärtämättömyydestä, mitä tulee vastuun ja turvallisuuden korostamisen tärkeyteen ihmisten perhe- ja yhteisöllisessä elämässä.

Tämä maaliaan hakeva kritiikki ei kuitenkaan ota huomioon alkuperäistä lähtökohtaani, joka tahtoo korostaa miehen ja naisen intuitiivisesti erilaista [biologian - mutta myös uskontotyypin ja omaksutun filosofisen antropologian määräämää] tajua suhteessa oikeudenmukaisuuteen.

Sillä tuo ero on tosiasia, joka - vaikkei läheskään aina riipu suoraan sukupuolesta - osoittaa meille silti ne kaksi päälinjaa, joista Nietzschekin herra- ja orjamoraalin eroja pohtiessaan puhuu.

Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti "jalosta ihmisestä" ja orjamoraalia, joka liittyy reaktionomaisena "heikkoon ihmiseen". Eri moraalit eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kokonaan toisia arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä/huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä/paha [wiki].

4
Väittely siitä, mikä tai kenen oikeus on välttämättömämpi kuin joku toinen/jonkun toisen, johtaa loputtomaan ja hedelmättömään jaaritteluun, jota netti ja populistinen demokratia [myös eduskunta!] on täynnään.

Jos meiltä puuttuvat selkeät aksiologiset arvo-periaatteet [ja ne puuttuvat, koska uskontomme on pluralisoitunut ja oikeustieteemme positivistisoitunut], pelkkä oikeuksista riiteleminen on verrattavissa akkojen loputtomiin hössötys-höpinöihin, joista ei tule lasta eikä paskaa ilman, että kutsutaan mies [mies - ei Ahtisaari] paikalle ratkomaan riitaa - olkoonkin [pakko myöntää, koska en keksi muutakaan uskottavaa vaihtoehtoa], että Serbian-Bosnian tilanne oli/on pikemminkin miesten idioottimaisen hybriksen syytä kuin naisten ressentimenttiä.

Mutta kukapas/mikäpäs se sieltä uskonnon ja nationalismin ytimestä löytyykään? Äiti-kirkko, äidinkieli, äiti-maa ja ylipäätään jokin kullekin kansalle ominainen [useimmiten] feminiininen symboli, jonka eteen ja puolesta taistellaan miesporukoissa [biologia opettaa].

Nyt pitää kuitenkin muistaa, että naisten oma tapa ratkoa riitoja on aina ollut kaunan ja häpeän sieto - joskaan ei näitten emootioitten unohtaminen ja anteeksianto vaan niiden kierrättäminen - siis kohteiksi valittujen ilkeämielinen ja kostonhimoinen kiusaaminen [itse asiassa tämä on kaiken riidankylvämisen lähtökohta - biologia opettaa].

Naiset kiusaavat henkilökohtaisesti useimmiten toisiaan, ja mikäli valitsevat kohteikseen miehiä, menevät näitten kanssa joko naimisiin tai viettelevät heidät kostonsa välikappaleiksi.

Miehet nimittäin vetävät toisiaan kunniakkaasti turpaan tai suorastaan tappavat [biologia opettaa].

On helppo havaita, kumman sukupuolen tapaa ratkaista [ja siis ylläpitää] riitoja demokraattinen, luokittelevan normalisoiva biovalta toteuttaa.

Turvallisuus on päivän sana. Turvatakuut ovat oikeuden ytimessä nykyään. Valtio on kuin perhe, jota johtaa nalkuttava, oikutteleva ja ressentimenttinen vaimo. - Pitäkää hyvänänne miehet. Itsehän valitsitte - - vai valitsiko joku/hän teidät?
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/12/kymmenen-askelta-vapauteen.html
http://takkirauta.blogspot.com/2010/12/paivan-mietelma_11.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Stuart_Mill
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Stuart_Mill
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoteoria
http://www.newstatesman.com/books/2007/12/mill-british-john-intellectual
http://dlareh.blogspot.com/2009/02/towards-more-equal-sexism.html

9 comments:

Anonymous said...

Ihmiset, siis naiset ja miehet, on tähän asti löytäneet toisensa. Ilman että kukaan heitä filosofialla olisi lyönyt päähän. Eiköhän hyö löydä tästä etteenkinpäin. (Vähintäin yhtä huonolla tuloksella kuin mistä meidätkin on tehty.)

Jollei kukaan nussi ketään koskaan enää (pl. homot) niin se olisi sitten sen pituinen juttu se. Joka an sich olisi aivan ihanan upeaa, linkolalaista.

hg said...

Isoperseisisillä on enemmän prinsessaleikkejä ajatuksissa tai ansaitsevat enemmän prinsessaleikkejä? Vai meneekö kilohinta toisinpäin?

Anonymous said...

Menee. Pienikikkeliset pojat heittävät jo hiekkalaatikolla hiekkaa muitten silmille. He ajavat myös niitä Kaikkein isompia KauhaKuormaajia.

Rauno Rasanen said...

Anonymous lienee tehnyt empiiristä tutkimusta ihmisen anatomian alueella. Eikä se olekaan jäänyt pelkäksi survey-analyysiksi vaan on otettu oikein härkää pipp - eh kikk - eh kyrv - eh sarvesta.

HG said...

Pitäisi olla joku tolkku mikä piippi eiku piikki kulkee mitäkin edellä ja on mitäkin tärkeämpi - -

Anonymous said...

Tarvitaan osallistuvaa havainnointia ja antropologista silmää ;)

Anonymous said...

Joku kysyi (en jaksanut lukea koko stooria) että MIKSI ME OLEMME TÄÄLLÄ? Aika lapsellista. Siksi, koska OLEMME TÄÄLLÄ. Ja sen jälkeen LÄHDEMME TÄÄLTÄ POIS, muuten.
Pöh.

Anonymous said...

iehen ja naisen intuitiivisesti erilaista [biologian - mutta myös uskontotyypin ja omaksutun filosofisen antropologian määräämää] tajua suhteessa oikeudenmukaisuuteen. ..mulla on ollu miehillä on parempi oikeudentaju . .eikä kaunan ja häpeän sieto -välttämättä joudu kierrätykseen? ulkopolitiikassa naiset on sotaisia ja kaupallisia.

. said...

.