December 5, 2010

Taide ei ole hyödytöntä, koska se kiihottaa hormonitoimintaa

Porno on tullut koteihin taiteen ja jopa valistuksen valeasussa
*
Kirjoitettu kommentiksi Tomin ja Ironmistressin kommentteihin päreessäni Totuus ei pysy totuutena, jos sen huntu vedetään pois.
*
Tomi kirjoitti: RM [Ironmistress] miten sinun tieteelliseen maailmankuvaan mahtuu buddhalainen hölynpöly esimerkisi sielusta ja karmasta? Usko sieluun ja karmaan on yhtä typerää kuin usko siihen, että kuu olisi jumalatar.
*
Siis komaan hei Tomi - sielu on metafora siinä missä kuu jumalattarenakin - ei siis mikään tosiasia-uskomus - olkoonkin, että [ikuisella] sielulla viitataan myös ihmisen [yleensä kuoleman jälkeiseen] yksilölliseen [ei tosin aina, esim. maailmansielu, johon yksilö sulautuu] ja ei-ruumiilliseen olemiseen, jolloin sielu ei ole enää vain runoutta vaan metaforis-kielellistä uskomustasoa syvemmälle viittaavaa mystiikkaa [metaforisuuden ja mystiikan ero kuitenkin hyvin epämääräinen].

Oletko sä muuten koskaan kuullut sellaisesta kuin taiteellinen kuvakieli ja symbolinen ilmaisu ;/].

En tarkoita nyt matematiikkaa, jonka funktio ei ole aktiivisen mimeettinen vaan olla passivisesti ja neutraalisti identifioiva sekä verifioiva. Ja jos matematiikka muuta yrittää olla, se ei toimi niinkuin sen pitää toimia, koska sillä on omat sille ominaiset toimintaehtonsa.

Taide liikkuu olennaisesti hyvin toisentyyppisessä merkityskokemus-kontekstissa kuin matematiikka ja puhtaasti kuvaileva tiede eikä edes pyri suoraan deskriptiivis-eksaktiin totuuteen. Jos se pyrkisi, se ei olisi taidetta. On tosin laittamattomasti sanottu, että taide on valhe, joka kertoo totuuden.

Russell [kuten totesin] on silti oikeassa [omalla kohdallaan], mutta yhä vielä väitän, että kyseessä on juuri matemaatikoille omnainen kauneus-ihanne, joka on puhtaasti teknis-välineellistä laatua [vaikka ymmärränkin, mihin kaavojen ja todistusten eleganssilla/kauneudella viitataan], eikä taideteos ole pelkkä väline.

Ei edes käsityötaide ole tehty pelkästään välineellisyyden ehdoilla. Mikäli näin olisi, mitään variaatioita ei tarvittaisi sen jälkeen, kun käyttökelpoisimmaksi todettu tarvekalun mallikappale [esim. tuoli] on kehitetty [ikäänkuin sellaisen voisi kehittää].

Välineellinen funktionalismi lisää tehokkuutta mutta tappaa estetiikan. Taide toki saattaa olla täysin hyödytöntä, mutta kun pohditaan esim. yhteisöllisiä mentaliteetteja, niin etenkin juuri tietyn yhteisön/yhteiskunnan taide on se elementti, johon vedotaan kulttuurisista ja jopa yhä vielä kansallisistakin identiteeteistä puhuttaessa [toki myös tiede ja urheilu kuuluvat tähän diskurssiin].

Nykyään vouhotetaan paljon globaalista kulttuuri-pluralismista, mutta kun kaikki tuotanto tapahtuu lopulta kapitalistisen kysyntä-tarjonta-kysyntä-tarjonta-ketjutuksen kontrollissa, taidekin [kuten lopulta tieto ja sivistys ylipäätään] muuttuu silloin pelkäksi tuotteistamiseksi [tulosvastuun kriteereillä] menettäen näin autonomisen asemansa ja aktiivisesti eli luovasti mimeettisen ulottuvuutensa.

Toisin sanoen - optimaalisesti hyödyttävään toimivuuteen pyrkivä teknologis-teknokraattinen kapitalismi on lopulta kaikkein homogeenisin kulttuuri, joka tekee kaikesta tarkoitukseltaan yhä yksipuolisemmin [viis siitä, että tuotevalikoima laajenee, koska se ei ole nyt asian olennainen pointti] yhtä ja samaa tuotteistamalla joka ainoan asian maailmassa - myös taiteen [näköjään myös uskonnon, mikäli Finnsanityn päreisiin on uskominen].

Niinpä taiteestakin kaikkien tuotteiden tapaan tulee hyödyllinen väline pelkkään aistinautintoon - ja juuri tämä kehitys tekee taiteesta yhä enemmän pornon kaltaista kiihoketta, joka muuttaa esteettisen mielihyvän kokemuksen jäätelön syönnistä nauttimisen ja lopulta seksuaalisen kiihotuksen kaltaiseksi affektiksi/emootioksi.
*
http://finnsanity.blogspot.com/2010/12/uskonto-kirkko-kulttuuri-homoilta.html
http://grezen.sarjakuvablogit.com/?tag=porno

19 comments:

Tomi said...

Rauno RM:lle sielu ja karma ovat nähtävästi tosia, eivät vertauskuvia.

Tomi said...

Rauno ole samaa mieltä kansasi taiteen tarpeellisuudesta.
Ilman taidetta maailma olisi kylmä ja ankea paikka.
Korkeakulttuurisen taiteen lisäksi tarvitaan myös kevyempää viihdettä kuten hollywoodelokuvia ja urheilua.

Kevyt taide ja viihde on keino irtautua arjesta. Taide varsinki kirjallisuus ja elokuvat, voivat käsitellä vaikeitakin polittisia aheita, uudelta näkökannalta.

Jos joku väittää taidetta turhaksi, hän ei ymmärrä ihmisyyttä.

Ironmistress said...

Buddhalaisuuteen eivät kuulu käsitteet "sielu" eikä "sielunvaellus" - ne ovat hindulaisuuden käsitteitä.

Mitä karmaan tulee, se on sama asia kuin syyn ja seurauksen laki. Ei sen enempää eikä vähempää. Jos lyöt biljardikepillä kivipalloa, se osuu numeropalloon ja se menee pussiin, kyseessä on sama käsite kuin karma. Ei sen kummempaa.

Tomi said...

IM mutta karmanlain todellisuutta ei ole todistettu. Itseasiassa ei ole ainuttakaan syytä, miksi karmanlakia pitäisi pitää maailmassa vaikuttavana lakina.

Rauno Rasanen said...

Esimerkki 2

Kokeile tökätä matruunaa kepillä, niin se osuu kahden vallin kautta sinuun. Karman laki.

Ironmistress said...

Tomi, älä koskaan sano ei koskaan.

Rauno Rasanen said...

I
Kvanttifysiikka on aikamme kehittyneintä metafyysista spekulaatiota matematiikan välinein hahmoteltuna.

Jälleensyntymisen ja sen myötä 'karmisen kausaliteetin' toteutumisen mahdollisuuteenko jonkin toisen ulottuuvuuden todellisuudessa nyt viittaat, Ironmistress, vai olenko ymmärtänyt ihan pieleen.

Ovatko muuten [esim. Kari Enqvistin kannattama] multiversumi ja Penrosen edustama versio aaltofunktion romahduksesta toisensa poissulkevia vai matemaattisesti jotenkin yhteen sovitettavissa [ilmeisesti ei]? - Kysyy lähes täysin umpimaallikko näissä asioisssa.

Alla oleva wiki-lainaus esittelee hyvin yleistetysti tiettyjä aiheeseen liittyviä vaihtoehtomalleja modaalilogiikan lähtökohdista.

II
Mahdolliset maailmat ja monien maailmojen tulkinta

Mahdollisten maailmojen käsitettä on joskus verrattu kvanttimekaniikan monimaailmatulkintaan, ja ne yhdistetään usein virheellisesti.

Monien maailmojen tulkinta on yritys tarjota tulkinta epädeterministisille prosesseille ilman oletusta aaltofunktion romahduksesta, kun taas mahdollisten maailmojen teoria on yritys tarjota tulkinta modaalisille väittämille.

Monien maailmojen tulkinnassa aaltofunktion romahdusta tulkitaan kvanttisuperpositioiden avulla.

Identtisiä 'rinnakkaisuniversumeja' voi olla ääretön määrä, ja joidenkin fyysikoiden mukaan ne ovat 'aktuaalisesti' olemassa.

Monien maailmojen tulkinta ei siis ota kantaa modaliteetteihin liittyviin kysymyksiin, joita mahdollisten maailmojen teoriat käsittelevät.

Koska sekä mahdolliset maailmat että monien maailmojen tulkinta ovat edelleen osittain kiistanalaisia, on luonnollista, että niiden väliset suhteet ovat myös kiistanalaisia.

Mahdollisten maailmojen ja kvanttiteoreettisten maailmojen välillä voidaan kuitenkin nähdä joitakin ratkaisevia eroja:

1) Kvanttiteoreettisten maailmojen tilat ovat lomittuneita tai toisiinsa kietoutuneita, kun taas mahdollisten maailmojen lomittuminen ei ole mielekästä.

2) Monien filosofien mielestä on mahdollista, että on olemassa mahdollisia maailmoja jotka ovat mahdollisia loogisesti mutta eivät fyysisesti, kun taas kaikki kvanttiteoreettiset maailmat ovat fyysisesti mahdollisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mahdolliset_maailmat

Tomi said...

Rauno kvanttifysiikassa ei ole mitään metafyysistä.

Kvanttikenttäteoriat ovat kaikista tarkimpia luonnon kuvauksia mitä meillä on koskaan ollut käytössämme (QED:n enusteet yhtyvät mitauksiin täydellisesti).

Jos kavattifysiikkaan sotketaan filosofiaa kuten Bohr ja Penrose ovat tehneet, tuloksena syntyy moskaa.

Rauno Rasanen said...

Kirjoitin päreen kommentiksi. Muhikoon nyt vähän aikaa [tunnin tai viikon ;\]

Sen verran toteaisin tässä, että vaikken olekaan mystikko, niin on selvää, että niin syvälle päässeet nerot kuin Penrose ja Bohr ovat jopa mystiikassaan [moska?] moninkertaisesti syvempiä kuin jotkut keskitason fyysikkopellet.

Sitäpaitsi luovuus on aina hypoteesien tekemistä, ajatuskokeita.

Einstein sanoi kerran, että hän näkee maailmankaikkeuden mielikuvissaan animaatioina.

Se toteamus teki minuun lähtemättönän vaikutuksen, jota en ole omassa ajattelussani koskaan unohtanut, koska koen, että juuri noin ajattelu kaikkein hienoimmillaan ja abstrakteimmillaan toimii - liikkuvina animaatiokuvina.

Rauno Rasanen said...

Etkö siis Tomi ymmärtänyt, mitä tuo siteeraamani wikipätkä tarkoittaa? Mitä problematiikkaa se käsittelee?

Sitten et kyllä tajua kvanttifysiikkaa tai - kuten päreessäni totean - olet pelkkä laskukone joka ei kysy, miksi se laskee - kunhan vain laskee - oikein.

Mutta jos nyt sitten haluat välttämättä olla joku helvetin tarkkaan laskeva kone, niin senkun olet.

Minä en valitettavasti arvosta pelkkiä kone-ihmisiä. Tämän ei pidä kuitenkaan antaa häiritä sinua, koska enhän minä yritä horjuttaa kvanttiteorian eksaktiutta.

Intressini ovat kokonaan muualla.

Tomi said...

Huomattaisin, että fyysikot, jotka ovat alkaneet harrastamaan metafyysisiä spekulaatioita, ovat tehneet se vanhoilla päivillään. Eli kauan sen jälkeen, kun ovat tuottaneet relevanttia tiedettä, ja silloin kuin dementia ja hauta kolkuttelevat ovelle.
Haudan läheisyys usein aiheuttaa ihmisissä metafyysisiä spekulaatioita.

Mitä kvanttitietoisuuteen tulee, mitä IM toitottaa, niin aivoista ei ole löytynyt mitään mihin tarvittaisiin selittäjäksi kvanttifysiikkaa.
Aivot ovat varsin korkeassa lämpötilassa toimiva makroskooppinen systeemi. Tällaisissa systeemeissä ns. dekoherenssi tuhoaa kaikki kvantti-ilmiöt, szjten aivoille klassinen fysiikka on aivan riittävä.

Ironmistress said...

Mitä kvanttitietoisuuteen tulee, mitä IM toitottaa, niin aivoista ei ole löytynyt mitään mihin tarvittaisiin selittäjäksi kvanttifysiikkaa.

Vielä.

Aivoja on jo pitkään epäilty kvanttitietokoneeksi.

Ironmistress said...

I
Kvanttifysiikka on aikamme kehittyneintä metafyysista spekulaatiota matematiikan välinein hahmoteltuna.

Jälleensyntymisen ja sen myötä 'karmisen kausaliteetin' toteutumisen mahdollisuuteenko jonkin toisen ulottuuvuuden todellisuudessa nyt viittaat, Ironmistress, vai olenko ymmärtänyt ihan pieleen.


Et ymmärtänyt pieleen. Ymmärsit suunnilleen oikein.

Ovatko muuten [esim. Kari Enqvistin kannattama] multiversumi ja Penrosen edustama versio aaltofunktion romahduksesta toisensa poissulkevia vai matemaattisesti jotenkin yhteen sovitettavissa [ilmeisesti ei]?

Ovat. Itse asiassa multiversumi on seuraus tuosta aaltofunktion romahduksesta. Kvanttifysiikkaan kuuluu käsitys, että eri tilat voivat olla samanaikaisesti mahdollisia.

Tomi said...

IM:"Ovat. Itse asiassa multiversumi on seuraus tuosta aaltofunktion romahduksesta. Kvanttifysiikkaan kuuluu käsitys, että eri tilat voivat olla samanaikaisesti mahdollisia."

Mitäköhän tämä taas tarkoittaneekaan ?
Mutta on totta, että eri tilat ovat samanaikaisesti mahdollisia.

Rauno Rasanen said...

Tomi, sekoitat loogisen ja metafyysisen. Ne referoivat eri asioihin.

Logiikka on ajatuksen ehtojen mallinnusta - metáfysiikka taas ajatuksen sisällöllisen äärettömyyden ilmaisemista käsitteessä.

Matematiikka ei ole 'muuta' kuin paras väline materiaalisen havainnon identtiseen toistamiseen symbolisesti.

Tomi said...

Rauno matematiikka ei ole ainoastaan paras, vaan joskus myös ainoa.

Joitakin fysiikan ilmiöitä on lähes mahdoton kuvailla sanallisesti, mutta onnistuu helposti matemaattisesti.

Tämä indikoi sitä, että luonto toisiaan puhuu matematiikkaa.
Matematiikkaan sisältyy logiikka implisiittisesti, mutta kieliin ei, siksi matematiikka toimii luonnonkuvaajana,
Luonto ei näytä rikkovan koskaan logiikkaa (ei ole havaittu ilmiötä, jota ei voisi kuvata loogisesti matematiikalla).

Rauno Rasanen said...

Yleisesti ottaen asia on toki noin, mutta tarkkaan ottaen ei, mikä ei näyttäisi kuitenkaan vaikuttavan oleellisesti matematiikan oletettuun eksaktiuteen.

Toisaalta - minä puhun kokonaan toisenlaisista lähtökohdista ja asioista kuin sinä. Elämme kahdessa eri todellisuudessa/maailmassa.

Ne maailmat eivät kohtaa. Senkään takia en halua jatkaa tätä väittelyä pitempään.

Tiedän olevani siellä, minne kuulun. Pysy sinä omassa maailmassasi.

PS.
Väite siitä, että logiikka sisältyy implisiittisesti matematiikkaan itseensä, on joko väärinkäsitys, uskonvarainen oletus tai silkka valhe.

Viittaan esim. Pauli Pylkön ajatuksiin, joita olen parissa kolmessa päreessäni sivunnut.

On tullut luettua myös pari matematiikan filosofiaan liittyvää kirjaa.

Rauno Rasanen said...

Matematiikka ei ymmärrä ihmisen mieltä. Matematiikka ei ymmärrä mitään. Se vain kuvaa kohteita kuin kamera ihmisen tulkitessa noita kuvia. Muuta tehtävää matematiikalla ei edes voi olla, mutta tuon tehtävänsä se hoitaa hyvin.

marinella said...

Jos sielu on metafora niin missä se on. Kaunosielu. Se on varmaan jotain hyvää. ja kaukaista. kaukana humanismista. Ruumiin on voitava hyvin. Silloin sielukin on onnellinen.