*
Jatkoa edellisen päreen teemaan kommenttina HG:lle.
1
Tietoisuus ei ole. Tietoisuus toimii. Suuntautuu ja suunnistautuu.
Tietoisuus on ytimeltään [joka ei ole sen alkuperä, koska cogito merkitsee irtautumista totaalista kausaalisesta determinaatiosta] pikemminkin käsitteellis-transsendentaalisesti strukturoitunutta [konstitutiivinen tiedostusprosessi transsendoi konstituutiossa itsensä, eli kyse on myös ja nimenomaan ihmisen omasta aktiviteetista] kuin materiaalisista ehdoistaan emergoitunutta reflektiota [esim. affekteista ja emootioista kumpuava Spinozan aktiivinen (mutta perin hämärästi konstituoitunut) 'järkipassio'].
Tietoisuuden itsereflektiota voi pitää koko tietoisuuden ytimenä [ei siis alkuperänä vaan evolutiivisesti 'hyödyttömänä' päätepisteenä], koska se on irtautunut perustansa materiaalisista ehdoista kategoris-ontologisesti toiselle tasolle kuin, mistä emootiot ja välineellinen ongelmanratkaisu ovat riippuvaisia ja kehittyneet.
Saattaa myös olla, että itsereflektivisyys ei hyödyttömyydessään ole tarpeellinen teknologiselle ihmiselle, joka pyrkii pelkkään välineelliseen nautintoon ja saavuttamattomuudessaan typerään onneen [lisääntymisen pakkoa voi verrata pahaan huumeaddiktioon].
Niinpä foucault'laisen 'ihmisen kuolema'-ajatuksen [Sanat ja asiat] voisi liittää itsereflektiivisyyden kuolemaan. Kaiken kattava, kaiken normalisoiva [luokitteleva, standardoiva, sopeuttava] tekno-biovalta toimii joustavammin ilman itsetietoista ihmistä, joka sitäpaitsi on onnellisempi ilman toimintaa häiritsevää itsetietoisuuttaan [*].
Itse näen selviä oireita tällaisesta kehityksestä kapitalistisen raha- ja hyödyketuotannon fetissoidessa kaiken kattavassa illusorisessa mielikuvallisuudessaan ihmisten tajunnan. Itsereflektiosta on tällaisessa automaatti-marionettien verkostossa pelkkää haittaa pääoman [kysynnän/kulutuksen] kasvattamiselle.
On sitten eri juttu pidämmekö tietoisuuden katoamista ja biovallan 'luonnollistamaa' [normalisaatio on 'paluuta' vaistonvaraisuuteen] ihmistä patologisena vai historian edistyksellisimpänä toimijana.
Tällä tavoin hahmoteltua ideologis-antropologista makro-jakolinjaa voi kuitenkin pitää yhteisenä niin valistuksen kuin romantiikankin perinnölle. Ja niin kauan kuin siitä kiistellään, maailma on vielä ihmisen maailma, mutta kun tuo kiista loppuu, ollaan siirrytty tai siirtymässä lopullisesti globaaliin Derivaatta-Landiaan - tuohon Fritz Langin Metropolikseen.
*
[*] Mitä olennaista hyötyä itsetietoisuudesta [tai tietoisuudesta ylipäätään] voisi olla evoluution tarkoitusta 'toteutettaessa' - siis paritellessa? Ei mitään - pelkkää haittaa ja keskittymisen häiriötä. - Hmm. - Taidanpa kirjoittaa päresarjan otsikolla 'Reflektio ja parittelu' - ihan kantilaisessa hengessä vielä ;\].
2
Antonio Damasio on neuromystikko kuten kaikki spinozalaiset, joille tietoisuus ihmeellisesti emootioitten kaltaisena pulppuilee aivo[i]ssa.
Neurologia on mystiikkaa siinä missä vanha magiakin. Se vain toimii teknisesti paremmin, joskaan tietoisuuden käsiteellis-analyyttisen konstituution suhteen ei 2500 vuoden aikana ole tapahtunut kovinkaan radikaaleja muutoksia.
Descartes'lle tietoisuudesta tuli eräänlainen Jumalan korvike [D.:lla olikin vaikeuksia keksiä Jumalalle mitään kunnon virkaa omassa tietoisuuden 'teatterissaan').
Kant joutui transsendentaali-filosofiassaan myös saman periaatteellisen ongelman eteen, mutta antoi siihen fiksumman ja toimivamman ratkaisun kuin D., joka itse asiassa oli läpeensä fysikalisti, ja jonka systeemissä mentaalinen oli kuin äpärä tai orpolapsi materiaalisten kasvatusvanhempien holhouksessa [niinkuin se tavallaan onkin - Kantilla tosin autonominen eikä solipsistinen kuten D.:n orpo ;\].
Spinoza puolestaan yritti ratkaista Descartes'n mahdottoman dualismin päivitämällä vanhan [itämais-]uusplatonistisen ideaalin 1600-luvun tieteen ja ateismin muottiin [eli siirtymällä dualismin mahdottomuudesta monismin mystisyyteen].
Humelle skeptikkona tietoisuus sen sijaan on pelkkää kontingenssia, joka kaaoksen ja hajoamisen välttääkseen noudattaa tapojen ja tottumusten [tradito, aikakauden tiede] 'etikettiä'.
Vasta Kant kuitenkin oivalsi nerokkaimmin, mitä tietoisuus merkitsee. Se ei ole a) jossain ihmeen käpyrauhasessa sijaitseva fysikaalinen hyper-ohjelma kuten Descartes'lla, b) ainoastaan materian hyödyllinen affekti-väline [Spinoza] tai c) materian kontingentti sosiaalisista konteksteista riippuvainen taipumus [Hume]
Hyvin yksinkertaistetusti[?] sanon, että tietoisuus on Kantin antinomisen järjen kääntymistä omaan itseensä - perimmäisen antinomisuutensa tunnistaen. Se on nero vailla tehtävää.
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Metropolis_(film)
http://en.wikipedia.org/wiki/Ant%C3%B3nio_Dam%C3%A1sio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antinomia
http://en.wikipedia.org/wiki/Critique_of_Pure_Reason#The_Antinomy_of_Pure_Reason
http://www.ipmc.cnrs.fr/~duprat/neurophysiology/brain.htm
14 comments:
Cogito on kognitio. Kognitio on sama kuin ajattelu mutta vain prosessit, ei siis tunteet varsinaisesti. Silti tunteet vievät; ovat edellä. Kyse on avaruuden merkityksestä jos sitä voidaan sanoa olevan vai ei. Sama koskettaa tietoa ja kieliavaruutta, suuruutta mikä laajenee kun sitä uskaltaa siirtää ulommalle radalle (Bohrin malli). Tahto on tunteet, jotka liitämme omaan hallintaan, minuuden hallintaan - ei siis ne, joita kuvitellaan olevan omia tunteita (pelkkiä syntakseja eli hermoperäisiä fiiliksiä kun ei sittenkään tajuta missä oma tunne ja muiden signaalit sekoittuvat). Sen tajuaa vasta kun tajuaa missä oma minä alkaa ja missä toisen sinä alkaa.
En koe olevani nero mutta kylläkin minuuden omaava täysin näkevä ihminen enkä työtön jos katsomme, että moni pelle saa ajateltavaa ja kynän käteen siitä, että kopioi minun tunnetekstini jota en itse suostunut typeräksi skandaalikirjaksi vääntää. Äitini ja isäni kiittävät ja se on suurempi ilo kuin noitten noitavainoa täynnä olevien hienostoperseiden ilo.
Minulla on tehtävä: opettaa sinua.
Ei minua voi opettaa. Minua voi vain kurittaa. Olen sadomasokisti.
Minähän kerjään koko ajan turpaani vittuilemalla muille ihmisille.
Etkö muka ole huomannut ja tuntenut nahoissasi minun vihaani?
No nyt on sun vuorosi. Anna mulle - - - piiiskaaahh!
tarkoitatko antinomisella nimenomaan RISTIRIITAISTA?
Ongelma koulutusalalla onkin juuri kuri. Koska vain kuri muuttaa sitä intrinsikaalista (jeesus tätä sanaa) eli sisäistä oppimista miten ihmisestä tulee ihminen ja kasvaa omaksi itsekseen. Koska kuria ei saada enää harjoittaa eikä opettaja saa varsinaisesti enää mitään niin se, mikä on opetettavissa on teknistä fiilausta, eli osaamme kirjoittaa kauniimmin ja kauniimmin ja nopeammin ja teknisemmin mutta kukaan ei opeta enää ajattelemaan mitä.
Miten voi tehdä suuresta maapallosta napin kokoisen on siis nykyinen koulu. How to shrink everything into a small dot: siksi opettaja on Shrek eli kauhu jos aikoo näyttää todellisuuden. Sitä ei enää kestä vanhemmatkaan koska heitäkin vietiin alaspäin tyylillä ja monta sukupolvea.
Ongelma sinun kanssasi on se, että sinulla on samankokoinen maapallo kuin minulla eli olet tavallaan valmis oppineisuuden osalta (pieni huuto kävi tässä joku vuosi sitten ja menit kölin alta sinäkin..) mutta nyt nöyryyttä pitää saada lisää. Piiskaanko sitä lisää vai?
Luin uudelleen sinun hyvät yleistykset kuka on mitäkin sanonut. Edelleen olen sitä mieltä, että sanot liian vaikeasti eli käytät noita kirjojen sanontoja. Yritä sanoa tämän päivän ihmiselle, että pää on tuossa ja sen avulla aistit saavat merkityksensä ja tuo on kroppa jossa on selkäranka joka toimittaa autonomista hermostoa eli muistin pakkaamista varten suoritetut tapahtumat....Damasio on lääkäri joka on tehnyt saman kuin Vygotskij eli analysoinut käsissään eli työpöydällään antinomiat ja anomaliat: nähnyt mitä tapahtuu kun silmä on poissa, kun kaksi silmää on poissa ja kun näköä kommunikoiva rauhanen takaraivossa on poissa eli nähnyt vastaanotoillaan ja kirurgien työstä mistä on kyse aivoissa. Ei siis mystikko lainkaan vaan empiriä.
http://www.youtube.com/watch?v=NvL_TxYxUvU&feature=player_embedded
kauneinta on se, ettei ole täydellistä ääntä - silti vahvuus tai määrä äänessä olisi ollut myös laulajan ääni kuten Loirillakin: jonkinlainen rumuus on vahvuus kun sen osaa viedä perille asti - hyvää kuunneltavaa silti ikäänkuin kammarista tulisi
Miten saa linkit näihin vastauspalkkeihin?
Tuli vielä mieleen RR, olet aika hyvä vittuilemaan, sinulla on siis LAHJA
Kiitos Eljas, erinomaisesti vittuiltu ;\].
Palaan kohta tuohon ristiriita-kysymykseesi, kunhan ensin 'hoidan' Takkiraudan.
RR: kiveä ei voi "hoitaa" ja verta ei tule nauriista.
Tykææn näistä sun otsikoista. Kaksi viimeistä.
""""""""""""""""""""""""
Kaikkea hyvää sinne Raunon korsuu
Miksi filosofi myäntäisi ettei hän suostu oppimaan
Eljas, 'ristiriidasta' taitaa tulla päre, joten julkaisen sen luultavasti vähän myöhemmin.
Post a Comment