Voiko tämä slummien asukkaan näköinen mies olla “the most dangerous political philosopher in the West' (National Review)? - Kyllä, kyllä voi...
*
(Kielimafian lisäyksiä klo: 16.00)
*
Kommentoin seuraavassa edellisen päreeni Miten ideologia toimii? jälkikirjoitusta ja muokkaan siitä erillisen päreen, koska asian painoarvo ei ole vähäinen.
PS.
'Kontraarinen vastakohta tarkoittaa että molemmat vaihtoehdot ("mies on ruma ja kaunis") eivät voi samanaikaisesti olla tosia, vaikka kumpikin voi olla epätosi ("mies ei ole ruma eikä kaunis, vaan esimerkiksi komea"). Kontradiktio tarkoittaa että molemmat eivät voi olla tosia tai epätosia yhtä aikaa ("mies on kaunis eikä mies ole kaunis").
Suomessa oli 1930-luvulla oikeistolaisen sotilasvallankaappaiksen vaara. Oli Mäntsälän kapinaa ja muuta liikehdintää. Vähän aikaisemmin oli ollut vasemmistovallankaappaus.
Yksi yleisimpiä ajatteluvirheitä on ns. mustavalkoharha eli kontraarisen ja kontradiktorisen sekoittaminen. Ikäänkuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Jollet ole meidän puolellamme olet meitä vastaan!'
PPS.
Toki on niin, että valintatilanteet ovat käytännössä ainakin psykologisella tasolla kontradiktorisia: joko tämä tai tuo - jompikumpi on suljettava pois ikäänkuin vain toinen olisi tosi. - Myöskään Zizek ei voi välttää tällaista asetelmaa, eikä hän sitä haluakaan - päinvastoin. Mutta hän tietää, että luokkien ja arvojen välisiä antagonismeja (luokat eivät ole kuolleet! - ks. esim. Bourdieun kenttä-habitus-distinktio-analyysi) ei ole syytä peitellä, mikäli haluamme tehokkaasti pystyä kontrolloimaan suurliikeyritysten rajatonta valtaa ja riistoa (struktuuriin, ei ainoastaan yksittäisiin oikeuksiin, puuttuen)
Zizek kritisoi nykyään melko poleemisesti mutta perustellen post-poliitikkoja/post-ideologeja, joiden mielestä poliittis-ideologinen vastarinta on aikansa elänyttä ja tehotonta. - Siten jopa 'arkkivasemmistolaiset' Antonio Negri ja Michael Hardt, joiden mielestä pääoma on globalisoitunut imperiumiksi, jota ei pysty enää vastustamaan perinteisen, kansallisen valtiopolitiikan keinoin vaan pikemminkin yksittäisten aktivisti-anarkisti-iskujen (esim. tarkoin organisoidut mielenosoitukset) kautta (zapatistinen paluu Che Guevaran nomadiseen ammattivallankumouksellisuuteen siis), ajatuu Zizekin mielestä yksittäisesti hyvin organisoiduista protesteistaan huolimatta (tai juuri sen takia) yhteiskuntakriittisesti tehottomaan konformismiin.
Kärjistetysti - (Zizek uskaltaa sanoa mielipiteensä perustellun poleemisesti, vaikka on toisaalta melko lähellä Negrin ja Deleuzen tiettyjä ajatuskulkuja) Deleuzen nietzscheläistä nomadismia voisi em. kritiikkiä vasten pitää yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan kuin aggresiivisen mutta hampaattoman rakkikoiran räksytyksenä/rr.
Zizekin mielestä Negrin metaforat ovat 'paskoja' - liian helppoja, eivätkä ne toimi käytännössä kuin lopulta itseään vastaan, koska yksittäinen aktivismi ei pysty välttämään pääoman kanssa liittoutuneen poliittisen vallan repressiotoimia. - On siis tartuttava todelliseen valtaan, jota yhä edelleen pitävät valtioiden poliittiset hallitukset. Tuo valta on viime kädessä otettava vaikka vallankumouksen (kollektiivisen teon/Tapahtuman) kautta, koska/mikäli sitä ei yksittäisten protestien tai edes parlamentaarisen äänestyksen tuloksena saavuteta.
Eräs Zizekin perustava pointti vallan ottamiselle on siinä, että vaikka liberaalidemokratia takaa kansalaisten yksittäiset oikeudet, se samalla estää heidän pääsynsä todellisten päätösten kontrolliin, jotka indoktrinoituvat tai lopulta pakotetaan toteutumaan suurpääoman taloudellisten intressien/arvojen auktoriteetilla.
Negrin ja Hardtin nomadismi on tätä näkökulmaa vasten pelkkää pyristelyä tai jopa 'rauhanneuvottelua' kapitalistin kanssa.
PS.
'Kontraarinen vastakohta tarkoittaa että molemmat vaihtoehdot ("mies on ruma ja kaunis") eivät voi samanaikaisesti olla tosia, vaikka kumpikin voi olla epätosi ("mies ei ole ruma eikä kaunis, vaan esimerkiksi komea"). Kontradiktio tarkoittaa että molemmat eivät voi olla tosia tai epätosia yhtä aikaa ("mies on kaunis eikä mies ole kaunis").
Suomessa oli 1930-luvulla oikeistolaisen sotilasvallankaappaiksen vaara. Oli Mäntsälän kapinaa ja muuta liikehdintää. Vähän aikaisemmin oli ollut vasemmistovallankaappaus.
Yksi yleisimpiä ajatteluvirheitä on ns. mustavalkoharha eli kontraarisen ja kontradiktorisen sekoittaminen. Ikäänkuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Jollet ole meidän puolellamme olet meitä vastaan!'
PPS.
Toki on niin, että valintatilanteet ovat käytännössä ainakin psykologisella tasolla kontradiktorisia: joko tämä tai tuo - jompikumpi on suljettava pois ikäänkuin vain toinen olisi tosi. - Myöskään Zizek ei voi välttää tällaista asetelmaa, eikä hän sitä haluakaan - päinvastoin. Mutta hän tietää, että luokkien ja arvojen välisiä antagonismeja (luokat eivät ole kuolleet! - ks. esim. Bourdieun kenttä-habitus-distinktio-analyysi) ei ole syytä peitellä, mikäli haluamme tehokkaasti pystyä kontrolloimaan suurliikeyritysten rajatonta valtaa ja riistoa (struktuuriin, ei ainoastaan yksittäisiin oikeuksiin, puuttuen)
Zizek kritisoi nykyään melko poleemisesti mutta perustellen post-poliitikkoja/post-ideologeja, joiden mielestä poliittis-ideologinen vastarinta on aikansa elänyttä ja tehotonta. - Siten jopa 'arkkivasemmistolaiset' Antonio Negri ja Michael Hardt, joiden mielestä pääoma on globalisoitunut imperiumiksi, jota ei pysty enää vastustamaan perinteisen, kansallisen valtiopolitiikan keinoin vaan pikemminkin yksittäisten aktivisti-anarkisti-iskujen (esim. tarkoin organisoidut mielenosoitukset) kautta (zapatistinen paluu Che Guevaran nomadiseen ammattivallankumouksellisuuteen siis), ajatuu Zizekin mielestä yksittäisesti hyvin organisoiduista protesteistaan huolimatta (tai juuri sen takia) yhteiskuntakriittisesti tehottomaan konformismiin.
Kärjistetysti - (Zizek uskaltaa sanoa mielipiteensä perustellun poleemisesti, vaikka on toisaalta melko lähellä Negrin ja Deleuzen tiettyjä ajatuskulkuja) Deleuzen nietzscheläistä nomadismia voisi em. kritiikkiä vasten pitää yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan kuin aggresiivisen mutta hampaattoman rakkikoiran räksytyksenä/rr.
Zizekin mielestä Negrin metaforat ovat 'paskoja' - liian helppoja, eivätkä ne toimi käytännössä kuin lopulta itseään vastaan, koska yksittäinen aktivismi ei pysty välttämään pääoman kanssa liittoutuneen poliittisen vallan repressiotoimia. - On siis tartuttava todelliseen valtaan, jota yhä edelleen pitävät valtioiden poliittiset hallitukset. Tuo valta on viime kädessä otettava vaikka vallankumouksen (kollektiivisen teon/Tapahtuman) kautta, koska/mikäli sitä ei yksittäisten protestien tai edes parlamentaarisen äänestyksen tuloksena saavuteta.
Eräs Zizekin perustava pointti vallan ottamiselle on siinä, että vaikka liberaalidemokratia takaa kansalaisten yksittäiset oikeudet, se samalla estää heidän pääsynsä todellisten päätösten kontrolliin, jotka indoktrinoituvat tai lopulta pakotetaan toteutumaan suurpääoman taloudellisten intressien/arvojen auktoriteetilla.
Negrin ja Hardtin nomadismi on tätä näkökulmaa vasten pelkkää pyristelyä tai jopa 'rauhanneuvottelua' kapitalistin kanssa.
Zizekin ja Negrin välinen ero voidaan nähdä myös leninismin ja trotskilaisuuden välisenä erona. Trotski haaveili utooppisesta universaalista sosialismista jossain tulevaisuudessa, Lenin sen sijaan korosti sosialismia yhdessä maassa - nyt. Kyse on poliittisesta realismista - juuri tietyn hetken/Tapahtuman realismista.
Sosiaalidemokraattien eli Blairin ja Schröderin masinoima giddensiläinen 'kolmaslinjalaisuus' on sen sijaan jo myynyt itsensä kapitalismille, joka puolestaan on ottanut vaalikampanjoissaan käyttöönsä merkittävän osan perinteistä vasemmistolaista vokabulaaria ja tematiikkaa (tietenkin vesitettynä), kun taas demarit ovat tehneet myönnytyksiä pääomalle sosialistisen ideologian sijaan.
Näin ollen Zizekiä jos ketä voi nykyään pitää aidosti radikaalina vasemmistolaisena ('maailman vaarallisin filosofi'), kun taas Negrin sinänsä osuvat ja erinomaiset arvioinnit eivät käytännössä johda kuin enintään yksittäiseen kaaokseen, jonka hallituksen/pääoman tukema armeija väistämättä kukistaa (pääoma hallitsee, kuten kaikki valta, viime kädessä armeijan avulla).
Entä jos valta onkin niillä, jotka eivät tee kapitalistin kanssa kompromisseja perustavissa asioissa? - - Mutta vielä kerran - sitä valtaa ei anneta - se on otettava...
*
Näin ollen Zizekiä jos ketä voi nykyään pitää aidosti radikaalina vasemmistolaisena ('maailman vaarallisin filosofi'), kun taas Negrin sinänsä osuvat ja erinomaiset arvioinnit eivät käytännössä johda kuin enintään yksittäiseen kaaokseen, jonka hallituksen/pääoman tukema armeija väistämättä kukistaa (pääoma hallitsee, kuten kaikki valta, viime kädessä armeijan avulla).
Entä jos valta onkin niillä, jotka eivät tee kapitalistin kanssa kompromisseja perustavissa asioissa? - - Mutta vielä kerran - sitä valtaa ei anneta - se on otettava...
*
9 comments:
sick of Zizek? :) no. on se aika komee nyt ku kattoo vaan jossain vnhassa videossa oli niinku sairauden, semmosen psyykkisen harakoitumisen tai jonkun merkkeja liikkeissa, niinku
Zizek on sanonut (turvaudun nyt muistiini, koska en muista lähdettäni ;/) luennoidessaan ainakin kerran jotenkin tähän tapaan: 'Look at me, I am crazy.'
Häneltä kysyttiin muistaakseni, onko tai miksi hän ei ole harjoittanut psykoanalyytikon ammattia, vaikka onkin pätevötynyt siinä sekä käytännössä (vuosia kestänyt oma anlyysi) että teoriassa (Zizekin toinen väitöskirja käsittelee Lacanin psykoanalyysia) niin pitkälle kuin vain voi.
Eihän näin 'hullu' (tic-liikkeistä kärsivä, pakkoneuroottinen, hysteerinen 'fabulisti';) mies voi toimia toisten ihmisten henkilökohtaisena terapeutti-psykoanalyytikkona ;[]).
Juuri niin ja silti ei saa sanoa "ottaa valta" tai "vallankaappaaus" joka sisältää sitä, etteikö nykyiset vallanomistaja olisi kilpailukykyisiä. Heidän pitää siis saada olla läsnä kaikessa ja siksi Zizek on oikeasti jotenkin ns. vaarallinen mielestäni ja kuitenkin mitä suuremmassa määrin tarvittava (kuin monivitamiini aliravitulle lännen pieru-hienostolle).
Mutta luepas Greimas ja kontradiktiot. Minä kannoin hänen teoriansa kun aloitin yliopistossa ja tein ensimmäisen seminaarityön tästä ja Humen giljotiinista; pahaa aavistamatta.
Tuli alaslyönti, herjat, kaikkea sontaa ja epäreilua ja hihittävät ihmiset joille syötettiin pajunköyttä....
....pääsin ulos ehjänä ja ihmeissäni ettei yliopistossakaan saa olla ajatteleva.
.....
Tuttua siis.
....
Sitten voisin sanoa, että silti Zizek ei vastaa sitä mistä minä kirjoittaisin ja minä olen oikeistolainen.
Heti kun saastat ja toopet ja siat ja siantuntijat olevat tajunneet omat pelkonsa, omat lukkonsa ja oma härski tapa falsifioida hyvä ihminen niin voin kirjoittaa.
Ja oma perhe voisi vaihteeksi tukea.
twitter.com/F414 sai ..is that I feel his zizecs reliance on marxism and freud/lacan produce a simplifying determinism that in fact perpetuate...
..the very things he (might) be against. His "cute" binary oppositional inversions (hitler/ghandi, hollywood/art, marx/capitalism) r annoying, says f414
http://www.web.mdx.ac.uk/CRMEP/varia/TR10.8Badiou15.2.2009RB.pdf kirjoittanut twitter.com/nervemeter
vastaus>rauno. no joo
kiitos kun antaudut talle tasolleni
ninni,
nyt muistin lähteeni, josta mainitsin - tai itse asiassa löysin puolivahingossa uudestaan.
En muistanut sentään aivan pieleen, vaikka olinkin unohtanut oleelliset yksityiskohdat täydentäen muistamattomuuttani asiaan muuten sopivilla faktoilla. Mutta jotakuinkin linjassa pysyin.
Alkuperäinen, melko kiinnostava teksti, menee näin:
He [Zizek] was giving a lecture at the Ethical Society as a sort of commemoration organized by the Freud Society on the centennial of the publishing of "The sexual enlightenment of children".
I'm glad he said it himself during the lecture because I'd be too polite to mention this. Or maybe not. He said someone asked him to be that person's analyst and his reply was "Look at me! I'm a nervous person! I'm crazy!" and the person agreed and gave up.
http://claudia.weblog.com.pt/arquivo/travel/ (July 10.8. 2007)
ks Iines tuossa viime syksyllä (google: kontradiktio greimas)
Post a Comment