August 25, 2007

Älyn, tunteiden ja persoonallisuuden testauksesta

Kommentti Iineksen kommenttiin päreessään "Kosimakirjeistä".

Iines kirjoitti

No jaah, pistemääräni oli siis vajaa, koska laiminlöin muistitestin, koska poltin siinä päreeni. Minua rasitti kauheasti yrittää muistaa mekaanisia numerosarjoja!

*

Valitettavasti vain tulokset ja testaajat eivät (ainakaan tässä tapauksessa) kysy, olitko mahdollisesti motivoitunut tai ei.

Mutta juuri noihin mumerosarjoihin liittyy minullakin samankaltainen kokemus. Muistan mielestäni ihan kohtuullisesti koodeja sekä tunnuslukuja.
Niitä tosin pitää käyttää aina silloin tällöin, jotta sarja säilyy muistissa.

Testissä kuitenkin myös minulla numeromuistiosio petti aika pahasti, koska taisin ensin ymmärtää tehtäväksiannon väärin ja muutin 'merkintätaktiikkaa' kesken kaiken.

*
Tunne-elämä ei ole vakioitavissa/strukturoitavissa tutkimuksen kohteeksi lainkaan samassa mielessä kuin muisti, päättely ja havainnointi.

Jos niin olisi, kyseessä ei oikeastaan olisi tunne-elämä ollenkaan vaan eräänlainen ohjelmoitu 'affekti-systeemi', mitä on kyllä yritetty luoda kautta historian.

Muistakaamme vain Antiikista peräisin oleva oletus ruumiinnesteiden ja temperamentin välisistä vastaavuuksista.
Yhteiskuntasopimusteorian isä Thomas Hobbes puolestaan pyrki luokittelemaan ihmisen psykologisia taipumuksia ja ominaisuuksia (affekteja) kuin ne olisivat fysikaalisia objekteja.

Myös tämän vuoksi monet persoonallisuustestit ovat tulkittavissa vähän miten sattuu.

Mutta mitä sitten on 'tunneäly'? Onko se jokin tunne'elämän 'vakio' vai pelkkä oxymoron?

*
Trendihän on kuitenkin yleensä ollut se, että kuten ihmisen kognitiiviset ominaisuudet niin samalla tavoin myös oletetut affektiiviset ominaisuudet pyritään redusoimaan johonkin perustavampaan: nykyään geeneihin ja/tai erityyppisiin tietokoneohjelmoinnin (tekoälyn) muotoihin.

Toisaalta aiemmin älykkyys persoonallisuus, tunne- ja motivaatiotekijät pyrittiin johtamaan jopa pelkästään ulkonäköön - usein kallonmuotoon ja väriin liittyvistä piirteistä (frenologia ja eugeniikka), ja vielä Kretschmerin persoonallisuustypologiat 1920-luvulla lähtivät siitä, että ihmisen fysiologisen ulkomuodon ja temperamentin välillä vallitsi vastaavuussuhde tyyliin 'lihavat on lepposia'.
(Kts. lisäys)

*
(Lisäys - psykologiatedettä vajaan sadan vuoden takaa)

Ote osoitteesta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/yksilo.html

Kretschmerin ja Sheldonin typologiat

Tunnetuimmat persoonallisuustypologiat luetaan Kretschmerin ja Sheldonin nimiin. Ne olivat hyvinkin suosittuja 1900-luvun alkupuolella. Kretschmerin typologia liittyi erityisesti mielisairauksien määritykseen.

Skitsofreniaan taipuvainen olisi joko hoikka leptosomi, jolla on sisääpäin kääntynyt eli skitsotyymi-luonne tai hidas viskoosiluonteinen atleetikko.
Maanis-depressiivisyys taas liittyisi pyöreään pykniseen ruumiinrakenteeseen ja ulospäinkääntyneeseen syklotyymiin luonteeseen.

Sheldon "tieteellisti" Kretschemerin luonnehdintoja havainnoimalla nuorten miesten alastonkuvia ja tuntemiaan miehiä ja systematisoimalla havaintojaan. Hänen typologiansa perustui eri elinten hallitsevaan asemana.

Niinpä sisäelinten hallitsema visketoroni on leppoisa, lihaksiston hallitsema somatotoni suora ja fyysinen, ja hermoston hallitsema kerebrotoni jännittynyt.

Vaikka tuon ajan teoreetikkojen luokittelu- ja nimitysvimma saattaa nyt hymyilyttää, käytettiin ajatusta ruumiinmuotojen ja persoonan yhteydestä vähemmän huvittavin seurauksin.

Yksi sovellusalue oli kriminologia, jossa rikollisia yritettiin tunnistaa ruumiin mittausten perusteella.
Samoin eri rotujen paremmuutta todisteltiin ruumiinmuotojen ja henkisen suorituskyvyn yhteydellä.

Eurooppalaisten pitkä kallonmittauksen ja oman ylemmyyden osoittamisen perinne sai järkyttävän huipentumansa natsi-Saksan arjalaisessa rodunjalostuksessa.

8 comments:

a-kh said...

Tunneälystä puhuminen oli aikoinaan muodikasta hölynpölyä, johon sellainenkin "ihmisestä"-filosofi kuin Kari Turunen suhtautui varauksellisesti, vaikka käytti sielua psyyken synonyyminä.

Minun on vaikea muistaa numeroita asiayhteydestä irrotettuina, ja muutenkin. En muista tunnuslukuja, rekkareita enkä salasanoja. Jos minun pitäisi mennä (mikä se nyt on mistä blogit löytyvät ja jossa iines masentuu). Onneksi on keksitty puhelinluettelo. Minulla on ollut vuosikausia kännykkä samalla numerolla. Muistan merkkisarjasta alun ja lopun. Sitä paitsi epäilen, että minulla on lukihöiriä.

kafkaesque said...

kirjailija / toimittaja roman schatz kirjoitti jossain kolumnissaan laajaspektrisesti seuraavaa: "me miehet emme tarvitse tunneälyä, koska meillä on sitä oikeaa".

olen taipuvainen ajattelemaan samoin.

tunneälyllisille siis terveisiä perverssistä.

Anonymous said...

tunne-elämämme on Täysin Ohjelmoitu

catulux said...

Jumalan terve veli Rauno.

Kävin testaamassa myös kyseisen kaupallisen testin; tietenkin nimimerkillä ja tässä tulos:


Nimi: Arska Pölvästi
Kokonaispistemäärä: 135
Tuloksen luokitustaso: Huipputasoa
Onneksi olkoon! Olet suorittanut Tieteen Kuvalehden älykkyystestin.
Napsauta selaimen Tulosta-painiketta, jos haluat säästää testisi tuloksen.


Testasin itseni saunan ja parin oluen jälkeen ja sanon vain, että potaskalta tuntuu koko testi. Ehkä kyseessä on lähinnä l3ehden markkinointikikka.

Matematiikka osio oli suoraan kuudennen luokan matematiikan sanallisista ja osittain myös yläasteen matematiikan tehtävistä.

Ja jos noita juttuja pyörittelee työkseen niin ei ole ihme jos matematiikassa natsaa.

Testin taso vaihteli helvetistä taivaaseen. Numerosarjojen muistaminen vaatinee yli-ihmisen valokuva muistia, jota löytynee vain sademieheltä ja kruisen tompalta.

Muttei ainakaan minulta.

Olen aikoinani vääntänyt ihan kokeilumielessä mensan pähkinöitä(kuvio/loogisuustestejä) ja ne lienevät olleet huomattavsti haastavampia.

Kaikkein suurempana haasteena tällä hetkellä koen itselleni sen, miten päästä iltaoluista eroon. Kas siinäpäs pulma.

Ostin kylläkin jo pyörän, koska aakoo on esikuvani. nyt olen mankeloinut jo viikon n. 34 km päivässä työmatkani eestaas. Kroppani sen kuin komistuu, sielu kuitenkin on edelleen..pimeähkö.

Mutta Tästä sitten kait lähtee;
Uljas, Uusi elämä ?? ;)

a-kh said...

catulux

Ja ajattele, millaiset sääret saat! Kaiken lisäksi kurvailet samoissa maisemissa kuin Pentti Haanpää. Luovu iltaoluista ja viikonloppuviineistä, ainakin jos aiot kuolla hukkumalla. Haanpään ruumiinavauspöytäkirjassa mainitaan, että hänen elimistöstään lemahti voimakas alkoholin haju.

Pyöräilin kerran oululaisen kollegasi kanssa Rautavaaran Metsäkartanosta kirkonkylälle. Mies oli menossa Ouluun ja jäi litkimään kaljaa kylän baariin, kun suunnistin Kuopioon. Olisiko ollut Markku Kaarna tai jotain sinnepäin, historianopettaja.

Anonymous said...

en usko catulluxen tulokseen
olen nähnyt eväänsä

catulux said...

Catuluxen (Huom. yhdellä ällällä)eväät on syöty jo ajat sitten.

Siltä ainakin tuntuu...

Ak.

Pitää ilmeisesti varoa noita vesistöpyöräilyreittejä ettei käy niin kuin Haanpäälle.

ja jos käy niin sitten ei avata ollenkaan.

Tuo satunnainen pyöräilytuttavasi kantoi opettajuuden raskasta taakkaa,jonka aiheuttamaa sairautta; mielen raskautta, pitää aina silloin tällöin lääkitä ohrapirtelöllä, etteivät vakavammat oireet iskisi päälle.

Tai ennen siis piti.

Rauno Rasanen said...

catulux kirjoitti

'Matematiikka osio oli suoraan kuudennen luokan matematiikan sanallisista ja osittain myös yläasteen matematiikan tehtävistä.

Ja jos noita juttuja pyörittelee työkseen niin ei ole ihme jos matematiikassa natsaa.

Testin taso vaihteli helvetistä taivaaseen. Numerosarjojen muistaminen vaatinee yli-ihmisen valokuva muistia, jota löytynee vain sademieheltä ja kruisen tompalta.'

*
Just noin. Tuo oli sen testin luonne kaiken kaikkiaan. Oli älyttömän helppoja sekä älyttömän vaikeita osioita.

Senpä vuoksi ko. testistä - ainakin yleensä(?) - hyvät pisteet saakin ;)

*
Mutta mitä kirjoitin tuosta symbolisen havainnoinin (mitä se nyt sitten lopulta tarkoittaakin) heikkoudesta omalla kohdallani, niin on siinä hiukan perääkin.

Ehkä palaan aiheeseen myöhemmin.