August 14, 2007

Tulkoon kakku! Ja kakku tuli....

Kommentteja edellisen päreeni kommentteihin.
*
A-K.H sanoi...
Olemisesta ei seuraa pitäminen.


Rauno Rasanen sanoi...
Mutta tahtomisesta seuraa...
*
Sipura sanoi...
'Onko MrKATin kommentissa kyse palautettavissa olevasta kausaalisuudesta? Vai siitä että jauhot ja munat ovat kakun perusta?'

RR

Eli 1) reduktionistinen vai 2) emergentti kausaliteettimalli?

Itse valitsen jälkimmäisen ja vastustan ensimmäistä, sikäli kuin arvoista on kysymys.

Paistettu kakku ei palaudu enää kemiallisesti niihin osiinsa, joista se on valmistettu.

Kari Enqvist tosin on eri mieltä ja todistaa minulle kvanttiteoreettisesti, että paistamaton ja paistettu kakku koostuvat molemmat edelleen samoista! hiukkasista ja aaltoliikkeistä.
(Kiitos Kari - but you have lost the point!)

Oleellista on, että kakun leipoo ihminen - ei sukkulamato, sammakko tai simpanssi.

Ihmisellä(kin) on nälkä mutta se keksi tehdä jauhoista, munista ja vedestä nostattamalla ja etenkin paistamalla erilaisia tuotteita.
Se tahtoi niin. Siksi se myös keksi - ainakin melkein siksi...;)

Keksiminen ei seuraa suoraan halusta: se on ensijaisesti tahdon asia - toissijaisesti järjen.
Tahto ei palaudu enää välittömästi haluun, eikä se myöskään tottele pelkkää järkeä.
Mutta toki terävä järki helpottaa tahdon asiaa.

Eräitä näistä - etenkin tahdon vaikuttamista 'tuotteista' voisi nimittää 'arvo-kakuiksi'. Ne on maustettu uskolla, järjellä ja pyhällä.

*
PS. Kaikki arvokakut eivät välttämättä maistu hyviltä..;) Miksi? Se on jo toinen juttu...

15 comments:

Timo said...

Tervehdys!

Asetin sinulle blogissani kysymyksen: Mitä kirjallisuushistoriasta tuttu "psykologinen realismi" voisi tarkoittaa maailmankatsomuksena tai -kuvana?

A-K.H said...

Keksimällä keksi keksin.

jarvelainen said...

Satutko muistamaan tarkemmin, miten tämä esimerkki ja sen probleemi menikään vai menikö se justiinsa näin? Laivan kapteeni halusi uuden laivan. Hän puratti merellä pala palalta vanhan laivansa ja kokosi paloista täysin samanlaisen kuin vanha laiva metrin päähän siitä lainehilla. Oliko uusi laiva uusi laiva vai sama kuin sen vanha?

kafkaesque said...

petri

pragmaattissolipistisesta arkistosta ( 120805 )löytyy hyvä esitys theseuksen laivasta.

siinä tuo aina oikeassa olevien sanojen yleispätevyys sulaa kuin silmissä. lumiukko kohtaa auringonpaisteen - suhteellisuuden.

Ripsa said...

Rauno!

Timolla on ihan oikea ja hyvä kysymys ynnä paljon mietteitä samaan suuntaan kuin sinullakin!

Ole kiltti ja käy kertomassa mitä ajattelet! Siitä olisi hemmetin paljon hyötyä.

Harvoinhan meillä on kuitenkaan keskusteluita, jotka aivan konkreettisesti tähtäävät johonkin.

Ripsa said...

Paitsi että nyt lähennytään uhkaavasti kakkureseptin kirjoittamista.

Tuo Petrin laivajuttukin on aika outo. En minä ainakaan osaisi vastata. Tai sitten vastaisin että laiva on uusi JA vanha.

Rauno Rasanen said...

Ripsa, Timo

Mä mietin, mä mietin. Kysymys on nimittäin aika hankala...

Rauno Rasanen said...

p jarvelainen

Viittaan kafkaesquen kommenttiin - toistaiseksi.

Rauno Rasanen said...

PJ

By the way - mitä ON samuus? Ja ennenkaikkea mitä on SAMUUS?

Toisin sanoin: a) MITEN kaksi on yksi, b) MITÄ on sama tai samanlaisuus?

Viimein - kolmanneksi: MIKSI kysyä samuutta, jos luonnossa ei ole edes yhtä ainoata samanlaista saman puun lehteä?

Rauno Rasanen said...

PJ

Tai toki on samankaltaisia muttei identtisiä.

Rauno Rasanen said...

Psykologinen realismi.

Koen suurimmaksi ongelmaksi sen, että psykologinen ei merkitse enää samaa kuin 1800-luvun lopulla.

Ehkei myöskään realismi.

jarvelainen said...

Teologiassa törmäsin lauseeseen: minä olen sama eilen, tänään ja huomenna. Filosofiassa Leibnizin lakiin, jonka mukaan kaksi oliota ovat identtiset, mikäli niillä on samat ominaisuudet. Mutta jos kahdella oliolla on samat ominaisuudet eli siis ne ovat identtiset, ne eivät ole välttämättä sama olio. Edelleen, kaksi eri tapahtumaa voivat olla sama tapahtuma ja kuitenkin eri tapahtumat. Sama voi olla myös sitä, että ei muutu, ainakaan ratkaisevasti. Minä olen kevyessä merkityksessä sama kuin eilen, vaikka olen muuttunut eilisestä minut tunnistaa eilisen pohjalta, mutta jossakin raskaassa merkityksessä en ole sama kuin eilen, koska olen muuttunut. Samalla tarkoitetaan luultavasti aika monia asioita, tietämättä tarkasti, mikä on saman merkitys.Samase.

A-K.H said...

Jos minä kirjoitan pilkulleen samanlaisen Tuntemattoman sotilaan kuin Väinö linna, niin onko kyseessä uusi kirja vai sama kuin se vanha vai imitaatio, Järveläinen?

Timo said...

Koen suurimmaksi ongelmaksi sen, että psykologinen ei merkitse enää samaa kuin 1800-luvun lopulla.

Tämä on iso ongelma.

Ehkei myöskään realismi.

Samoin tämä.

"Realismi" määrittää hyvin sekavan käsiteperheen, vaikka tavallisen realismin kannattajan mielestä kaikki on kerta kaikkian selvää (ihan sillä perusteella, että se on niin kuin se on). Kansanfilosofiassa realisti tarkoittaa suunnilleen ihmistä, joka taitaa mennä piiloon todellisuuden taakse.

(Filosofian opintoni ajautuvat metsään, koska infantiilin intoni ja huoleni ajamana osasin kysyä pelkästään liian vaikeita kysymyksiä.)

jarvelainen said...

A-K.H.
Se on kopio tai ihme. Jos kopio, niin yhtä hyvä, mutta ei yhtä arvokas kuin alkuperäinen.