Nämä eivät ole alkuperäisen Blood, Sweat & Tearsin esityksiä vaan jostain 1990-luvun alkupuolelta.
Bändin kuuluisuuden 'tavaramerkki' David Clayton-Thomas joka tapauksessa laulaa - ja edelleen erinomaisesti. Hän on laulajana eräs proge-jazz-rockin suurimmista.
*
SPINNING WHEEL
04:14
You've Made Me So Very Happy
03:52
God Bless the Child
09:00
Hi-De-Ho / And When I Die
10:22
*
Live 1970 Japan And When I Die
06:49
Tässä erittäin hyvä live-esitys kappaleesta And when I die Japanin kiertueelta 1970.
(Miksi muuten japanilaiset ovat niin hillitöntä rock-kansaa ainakin läntisten tähtien suhteen? Monet bändit ovat tehneet parhaimmat live-taltiointinsa Japanissa...)
3 comments:
Eipä ollut D.C-T. Porissa, mutta liki hyvä oli vokalisti, eikä bändissäkään ollut valittamista.
AMMATTILAISIA koko jengi, mutta tietysti....
Viitiks vilasta, mitä Sana kirjoittaa Ölviksestä. Oikein oksettaa.
http://www.sana.fi/etusivu/ajassa/
elvis_oli_totuuden_etsija/?session
=83331883
a-k.h
Yes. Yök! Mahdottoman hyvä ihminen tuo Elvis. Varsinainen 'pilven veikko'..;)
Noo...seriously speaken - huumeongelmainenhan se oli kuten eräs A. Wihehousekin.
Ei siis (ehkä;) paha vaan sairaalloiseksi muodostuneen päihderiippuvuuden ja mahdollisesti myös 'synnin' sekä pahojen henkien riivaama - joskin silti hyvä Jumalan mies - Jumalan armon 'ulottuvilla'...
*
Jo oli tekopyhää hurskastelua täynnä tuo juttu.
Oikein tyypillisen amerikkalaista fundamentalismia...
Post a Comment