August 7, 2008

A madness shared by two

Folie a Deux

They call it pica

this ranging after alien tastes:

acorns (the good fresh country food,

better than I've remembered)

that morning in the wood,


and moonlit roses-

perfumed lettuce, rather unpleasant:

we rinsed them from our teeth with wine.

it seemed a shared perversion,

not just a kink of mine-


you were the one

who nibbled the chrysanthemums.

Allright we are avoiding something.

Tonight you are here early.

We seem to lack nothing.


We are alone,

quiet, unhurried. The whisky has

a smoky tang, like dark chocolate

you speak of ceremony, of

something to celebrate.


I hear the church bells

and suddenly fear the blasphemy,

even name it. The world's unusual

between us. But you don't laugh.

We postpone our ritual.


and act another:

sit face to face across the table

talk about places we have known

and friends who are still alive

and poems (not our own)


It works. We are altered

from that fey couple who talked out

fountains of images, spray

of loves, deaths, dramas, jokes:

their histories; who lay


manic with words.

fingers twined in each other's hair

(no closer) wasting nights and hours;

who chewed, as dry placebos

those bitter seeds and flowers.


It is the moment.

We rise and touch at last. And now

without pretence or argument.

fasting, and in our right minds,

go to our sacrament.

*
dkozubei.com/5000poets.html.
http://www.google.fi/search?sourceid=navclient&aq=t&ie=UTF-8&rlz=1T4RNWN_enFI272FI274&q=folie+a+deux

6 comments:

Homo Garrulus said...

Edith Södergran Elämä:

Minä, oma vankini, sanon näin:
elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin
puettu,
eikä hyväily, jonka saamme harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä
eikä kaksi valkoista kättä jotka pidättävät.
Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme,
näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu,
elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme,
tuhannet askelet, joita emme kykene astumaan.
Elämä on halveksia itseään
ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta
ja tietää, että ylhäällä paistaa aurinko
ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.
Elämä on viitata lyhyet hyvästit
ja mennä kotiin ja nukkua...
Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle, joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki,
elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia."

http://pirkon.vuodatus.net/page/kirjat

Anonymous said...

voi turkipippuri

Rauno Rasanen said...

HG

Hieno runo Södergranilta.

*
Sanonpa tässä, kun muistan (jos en aiemmin muistanut), että hieno oli myös se Ennen kuolemaa-sanoitus Neljältä ruusulta.

Muuten en siitä bändistä erityisemmin pidä, mutta nämä sanat kyllä kolahtivat.

Liekö Ilkka Alanko saanut 'ilmestyksen'.

Homo Garrulus said...

Kiitos - hämmennät minua ja minua ei pitäisi enää hämmentää: olen jo hämmingissä riittävästi. Hyvä, että tiedän kuka olen. Oleminen kun voi mitata sekä pituuden että leveyden mukaan. Olin hoikka (erittäin hoikka vielä kaiken lisäksi ja lapseni käyttävät nyt niitä housuja, joihin mahduin vielä 2003). En enää ole mutta ehkä laihdun kun joku kertoo millä planeetalla olemme. Ja mitä oikein tapahtuu ja miksi ja kenen toimesta. Olen siis ymmälläni ja ollut niin kauan, etten ole varma enää mikä on mikä. Olin aina ennen täysin tietoinen kaikesta ja kaikista; enää en tiedä koska minun deodorantti pettää ilmesesti kilometrien päähän koska kukaan ei puhu.

Minä saatan kuolla jos joku on ystävällinen. Sen verran harvinaista se on ollut. Jos joku suo minulle sitä mitä muut näyttävät käyvän lävitse (they call it life) niin saatan laihtua.

Pitää olla varuillaan koska olen (ehkä) pieni vihreä nainen ja joudun matkaamaan ufollani takaisin taivaisiin - jos tämä on uni siis. Saatan siis olla.
Koska en tiedä ja olen tähän asti kuvitellut olevani 50-v menopaussissa oleva läski nainen niin tämä kaikki yhtäkkinen ystävällisyys saattaa siis aiheuttaa itkua.
Minua pitää ruoskia niin olen kiltti, jos on kiltti en tiedä mitä tapahtuu. Kuolen tai pyörryn ainakin. Olen sitäpaitsi kasvanut kiinni näppäimistöön. Tämä on tuleva elämäni; tänne on pakko naputella 8 tuntia päivässä sillä muuten piru perii.

Kuka minut tähän tilanteeseen laittoi?

Anonymous said...

http://vallankumous.blogsome.com/

Nietzsche näyttää olevan siellä

ps. en liity kyseiseen blogiin mitenkään, haluan vain viattomasti nähdä mitä tapahtuu, kun joku muu kui n RR kommentoi nietzsche ja RR vastaa :) !

Homo Garrulus said...

Minä haluan mielellään vain puhua puhelimessa tai tavata, en jaksa enää pölistä.