Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
August 3, 2007
Nainen ja koti
Tämä video on omistettu 'puolisolleni' Nastasja FilippovnaKafkaesquelle. * Leo ja Marko 06:39
"...naisnäkökulma on hyvin tärkeä asia. marko onkin nähnyt näkökulman kerran..."
valppaille ja valistuneille lukijoille tiedoksi, että nyt on kahdesta kokemuksesta tullut yksi ainoa; aika ja paikkia ja kaksi ihmistä on sulanut salavihkaa yhteen kuin einsteinin riemuksi.
pyrimme jatkamaan nastasjan ja indiana jone....eikun myshkinin viitoittamaa tietä. edessä ei siis ole mikään sivistysliitto, vaan tarkoituksena on muuttaa kärsimys nautinnoksi.
ja jottei tasapuolisuus kärsisi, on rauno luvannut huolehtia kovista arvoista, että minä voisin toteuttaa niitä pehmeitä.
odotellessani kytkentää uuteen roolikomeroon aion opiskella tätä:
alussa oli totuus. mutta totuus kadotettiin, ja se korvattiin hyveellä. kun hyve hävisi, otettiin lähimmäisenrakkaus hätiin. kun lähimmäisenrakkaus lopahti, astui tilalle oikeudenmukaisuus. oikeudenmukaisuuden mennessä menojaan saapuivat rituaalit.
mutta rituaalit olivat vain entisen sisällön kuori - järjestys oli muuttunut epäjärjestykseksi, ja maailmankaikkeus ottanut taas rivakan askeleen kohti entropiaa.
älä pelästy. tämä on vain vanha kiinalainen tarina, enkä keksinyt parempaa aloitusta visaiseen kysymykseesi. tarina on tässä vain muistuttamassa, että parhaatkin järjestykset muuttuvat aina epäjärjestyksiksi - ennemmin tai myöhemmin.
tuhatvuotisesta rakkaudesta voi toki unelmoida, mutta näinä aikoina saa olla kymmeneenkin tyytyväinen.
haluan uskoa darwinistis-dostojevskiläisen kokeilumme t.s eliotin säkeen haltuun: " i will show you something different from either"
eli aina kun kaksi näkökantaa kiistelee, tai kun luulemme joutuvamme valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, tulee kolmas, jota emme osaa edes kuvitella. dostojevskiläisyys on minulle juuri tällaista 'kolmannen tien' ajattelua.
viivataan siis ylitse käsikirjoituksen roolijako ja annetaan keskipakoisvoiman kohdata painonsiirto.
Mutta oikeassa olet; te olette, sinä ja K, nyt yhtä niin kuin joki ja meri ovat yhtä, ja niin kuin elämä ja kuolema ovat yhtä.
Kumpi on on kumpi, sitä ei tarvinne nyt arvailla;)
Ja muistahan armas K, sen minkä catulux on yhdistänyt, sitä ei voi edes jumala erottaa! Ja ihminen ei nyt missään tapauksessa.
Jos hieman analysoidaan maanis/depressiivisen pastorin alias ceen mielialaa, niin on todettava, että torstaina alkava työ aiheuttaa kasvolihasten nykimistä, hikoilua, lääkeviinin väärinkäyttöä, vapinaa, päänsärkyä, tinnitusta, vatsavaivoja ja kutinaa kainaloissa.
Muun muassa.
Lisäksi olen lopettelemassa Oikeusjuttua, joka on myrkkyä herkälle mielelle.
joihinkin kirjoihin pitäisi lisätä merkintä:
K 60, ei suositella herkille runosieluille eikä masentuneisuuteen taipuville.
Olen kirjan K:n tavoin irrallaan jossain ohenevassa kuin saippuakuplan sisällä.
Päällimmäisenä tunteena epämääräinen syyllisyys ja vierauden tunne. En löydä minääni, en saa vastauksia mistään ja lisäksi vastaukset joita saan ovat täysin järjettömät.
Minulta on viety myös kieli.
Kirjan surrealistiset ja painajaismaiset, matalat, pimeät huoneet, johdattavat minut omaan painajaiseeni. kärsin luultavasti uniapneasta ja usein näen painajaista vieraasta talosta, jonka kapenevaa käytävää laskeuden alas kohti kellaria ja käytävä kapenee, kapenee , ja kapenee.kapenee....kunnes tunnen tukehtuvani.
Ja herään henkeäni haukkoen. Tämä tarina on muuten tosi.
Ja tämä ei kyllä liittynyt tuohon Ranen otsikkoon pätkääkään, mutta minkäs voit.
Ostin sinulle kukkia. Haluan viestiä, että minä rakastan sinua ihan oikeasti - en niinkuin öykkäri tai sika.
Minä koen sinun tunteesi ominani. Se on yksi syy, miksi olemme päätyneet yhteen. Minä en ole enää minä vain omia tunteitani ja halujani manifestoimalla.
Sinä olet horjuttanut koko maailmakuvaani. Vähä vähältä kallistun sinun puoleesi ja kuiskaan korvaasi; 'rakas, anna minulle anteeksi törkeä mauttomuuteni.'
Ja koska minä rakastan sinua, voin vielä muuttua 'paremmaksi', mutta se on todellakin lähes täysin sinun vaikutuksesi seurausta.
Olet minulle 'oma-äiti' (veljeni pikkupojan yli kymmenen vuotta sitten ilmoittama ja ymmärtämä määritelmä Satu R:n 'roolista' minun suhteeni.
15 comments:
"...naisnäkökulma on hyvin tärkeä asia. marko onkin nähnyt näkökulman kerran..."
valppaille ja valistuneille lukijoille tiedoksi, että nyt on kahdesta kokemuksesta tullut yksi ainoa; aika ja paikkia ja kaksi ihmistä on sulanut salavihkaa yhteen kuin einsteinin riemuksi.
pyrimme jatkamaan nastasjan ja indiana jone....eikun myshkinin viitoittamaa tietä. edessä ei siis ole mikään sivistysliitto, vaan tarkoituksena on muuttaa kärsimys nautinnoksi.
ja jottei tasapuolisuus kärsisi, on rauno luvannut huolehtia kovista arvoista, että minä voisin toteuttaa niitä pehmeitä.
odotellessani kytkentää uuteen roolikomeroon aion opiskella tätä:
http://www.youtube.com/watch?
v=SjxY9rZwNGU&mode=related&search=
Se on siinä!
Ehkä sinäkin opit vielä täydellisesti tämän videon viestittämän verrattoman totuuden - ja ilman ressentimenttiä.
(Iines sitä tuskin enää oppii.)
Joo - arvot on miehellä oltava kovana...ja naisella pehmeänä.
tunnen vastuuni pehmeiden arvojen tuottajana. "hyvät vaimot tulevat taas" sanoi, lausui, totesi ja kertoi nietzsche.
(Catulux perkele!)
Paniikkihäiriö.
*
Eikö sinua Nastaja yhtään kiinnosta murhaako Rogozin sinut? Ja että olenko minä Rogozin vai ruhtinas Myskhin?
alussa oli totuus. mutta totuus kadotettiin, ja se korvattiin hyveellä. kun hyve hävisi, otettiin lähimmäisenrakkaus hätiin. kun lähimmäisenrakkaus lopahti, astui tilalle oikeudenmukaisuus. oikeudenmukaisuuden mennessä menojaan saapuivat rituaalit.
mutta rituaalit olivat vain entisen sisällön kuori - järjestys oli muuttunut epäjärjestykseksi, ja maailmankaikkeus ottanut taas rivakan askeleen kohti entropiaa.
älä pelästy. tämä on vain vanha kiinalainen tarina, enkä keksinyt parempaa aloitusta visaiseen kysymykseesi. tarina on tässä vain muistuttamassa, että parhaatkin järjestykset muuttuvat aina epäjärjestyksiksi - ennemmin tai myöhemmin.
tuhatvuotisesta rakkaudesta voi toki unelmoida, mutta näinä aikoina saa olla kymmeneenkin tyytyväinen.
haluan uskoa darwinistis-dostojevskiläisen kokeilumme t.s eliotin säkeen haltuun: " i will show you something different from either"
eli aina kun kaksi näkökantaa kiistelee, tai kun luulemme joutuvamme valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, tulee kolmas, jota emme osaa edes kuvitella. dostojevskiläisyys on minulle juuri tällaista 'kolmannen tien' ajattelua.
viivataan siis ylitse käsikirjoituksen roolijako ja annetaan keskipakoisvoiman kohdata painonsiirto.
?????!!!!!!!!!
Akka!
Minä haluan sinut juuri nyt - ja ilman eufemistia selittelyjä!
Do you want to be my ONE? or...
Jaa. Mitähän tästä seuraa. Ehkä se kolmas. Kaikki on mahdollista, kunhan uskoo.
nyt täytyy pastorinmakuisella äänellä viheltää peli poikki.
kafkaesque
Nastasja.
Me olemme naimisissa. (Catuluxen testamentin mukaan).
Peliä ei siis vihelletä poikki ennenkuin toinen on rikkonut sääntöjä.
Darling - rikoinko minä äseken sääntöjä..? Ja mitä sääntöjä...
(alkaa nuolla hän...)
Natasja
*
Rakas.
Olin törkeä ma.
Sen tunnustan nyt.
Ja kadun.
Suo ajattelen kuin ainut (kuten tietysti oletkin) olisit.
Sun olkapäätäs ja hiuksias hyväilen ma lailla miehen, ken ei himon huuruissa käy vaan selväjärkisnä kaikkeimpansa kohtaa...
Veli R. Käyttäydypäs nytkunnolla!
Mutta oikeassa olet; te olette, sinä ja K, nyt yhtä niin kuin joki ja meri ovat yhtä, ja niin kuin elämä ja kuolema ovat yhtä.
Kumpi on on kumpi, sitä ei tarvinne nyt arvailla;)
Ja muistahan armas K, sen minkä catulux on yhdistänyt, sitä ei voi edes jumala erottaa! Ja ihminen ei nyt missään tapauksessa.
Jos hieman analysoidaan maanis/depressiivisen pastorin alias ceen mielialaa, niin on todettava, että torstaina alkava työ aiheuttaa kasvolihasten nykimistä, hikoilua, lääkeviinin väärinkäyttöä, vapinaa, päänsärkyä, tinnitusta, vatsavaivoja ja kutinaa kainaloissa.
Muun muassa.
Lisäksi olen lopettelemassa Oikeusjuttua, joka on myrkkyä herkälle mielelle.
joihinkin kirjoihin pitäisi lisätä merkintä:
K 60, ei suositella herkille runosieluille eikä masentuneisuuteen taipuville.
Olen kirjan K:n tavoin irrallaan jossain ohenevassa
kuin saippuakuplan sisällä.
Päällimmäisenä tunteena epämääräinen syyllisyys ja vierauden tunne. En löydä minääni, en saa vastauksia mistään ja lisäksi vastaukset joita saan ovat täysin järjettömät.
Minulta on viety myös kieli.
Kirjan surrealistiset ja painajaismaiset, matalat, pimeät huoneet, johdattavat minut omaan painajaiseeni. kärsin luultavasti uniapneasta ja usein näen painajaista vieraasta talosta, jonka kapenevaa käytävää laskeuden alas kohti kellaria ja käytävä kapenee, kapenee , ja kapenee.kapenee....kunnes tunnen tukehtuvani.
Ja herään henkeäni haukkoen. Tämä tarina on muuten tosi.
Ja tämä ei kyllä liittynyt tuohon Ranen otsikkoon pätkääkään, mutta minkäs voit.
Lopuksi. Olkaahan kunnolla!!
kafkaesque
Ostin sinulle kukkia. Haluan viestiä, että minä rakastan sinua ihan oikeasti - en niinkuin öykkäri tai sika.
Minä koen sinun tunteesi ominani. Se on yksi syy, miksi olemme päätyneet yhteen.
Minä en ole enää minä vain omia tunteitani ja halujani manifestoimalla.
Sinä olet horjuttanut koko maailmakuvaani. Vähä vähältä kallistun sinun puoleesi ja kuiskaan korvaasi; 'rakas, anna minulle anteeksi törkeä mauttomuuteni.'
Ja koska minä rakastan sinua, voin vielä muuttua 'paremmaksi', mutta se on todellakin lähes täysin sinun vaikutuksesi seurausta.
Olet minulle 'oma-äiti' (veljeni pikkupojan yli kymmenen vuotta sitten ilmoittama ja ymmärtämä määritelmä Satu R:n 'roolista' minun suhteeni.
Itseni olen nimittänyt 'Ukko-vauvaksi'.
*
Unessa sinua etsien - Rauno
! hyväää ä näissä häissä pitää juopua kunnolla että jaksaa taas
kestääkö suomalaisen miehen rakkaus
aloin tässä kyselemään
miksi otin etelämaalaisen...
Post a Comment