August 16, 2007

Liian hyvä rock-bändiksi - Blood, Sweat & Tears

Nämä eivät ole alkuperäisen Blood, Sweat & Tearsin esityksiä vaan jostain 1990-luvun alkupuolelta.
Bändin kuuluisuuden 'tavaramerkki' David Clayton-Thomas joka tapauksessa laulaa - ja edelleen erinomaisesti. Hän on laulajana eräs proge-jazz-rockin suurimmista.
*
SPINNING WHEEL
04:14

You've Made Me So Very Happy
03:52

God Bless the Child
09:00

Hi-De-Ho / And When I Die
10:22
*
Live 1970 Japan And When I Die
06:49
Tässä erittäin hyvä live-esitys kappaleesta And when I die Japanin kiertueelta 1970.
(Miksi muuten japanilaiset ovat niin hillitöntä rock-kansaa ainakin läntisten tähtien suhteen? Monet bändit ovat tehneet parhaimmat live-taltiointinsa Japanissa...)

3 comments:

PeeÄR-mies said...

Eipä ollut D.C-T. Porissa, mutta liki hyvä oli vokalisti, eikä bändissäkään ollut valittamista.
AMMATTILAISIA koko jengi, mutta tietysti....

a-kh said...

Viitiks vilasta, mitä Sana kirjoittaa Ölviksestä. Oikein oksettaa.

http://www.sana.fi/etusivu/ajassa/
elvis_oli_totuuden_etsija/?session
=83331883

Rauno Rasanen said...

a-k.h

Yes. Yök! Mahdottoman hyvä ihminen tuo Elvis. Varsinainen 'pilven veikko'..;)

Noo...seriously speaken - huumeongelmainenhan se oli kuten eräs A. Wihehousekin.

Ei siis (ehkä;) paha vaan sairaalloiseksi muodostuneen päihderiippuvuuden ja mahdollisesti myös 'synnin' sekä pahojen henkien riivaama - joskin silti hyvä Jumalan mies - Jumalan armon 'ulottuvilla'...

*
Jo oli tekopyhää hurskastelua täynnä tuo juttu.
Oikein tyypillisen amerikkalaista fundamentalismia...