I
Pari kommenttia Finnsanitylle hänen Fiktiivinen uskontoperformanssi Espan lavalla-päreeseensä lisäämän Nukku-Matti-uskontunnustuksen vuoksi.
1
Finnsanity kirjoitti:
Ihmiset eivät kaipaa enää deskriptiivista moraaliuskonnon kuristusotetta.
Sen harha-aika on ohi.
Imaginäärinen, meditatiivinen ja symbolinen rituaaliterapia on se, millä ihmiset etsivät henkistä avartumista ja tilaa.
Ja niin olisi hyvä.
siinä olisi luterilaiselle kirkolle tila ja mahdollisuus.
Tuntemattoman Jumalan käsite oli Lutherille tärkeä. Protestantismi nousee siitä.
Etsimme.
Etsimme ja hiljennymme tarkoituksen ja hiljaisuuden edessä.
Etsimme. Autaita ovat hiljaiset ja etsivät.
Mykkinä Jumalan poissaolon edessä.
Toimivina itsensä tuntemisen kautta.
2
[Järjestyksessä toinen kommentti]
No jo oli varsinainen Nukku-Matti-litania. Et sinä F-sanity tarvitse enää muuta unilääkettä, joten hyvää yötä, koska olet ilmeisesti menossa nukkumaan.
Uni on todellisempaa kuin valve, koska se ei toimi valveen edellyttämän konstruktiivisen rationaalisuuden tavoin vaan syvemmällä [esitietoisella] tasolla, mutta ihminen [kuten sinä ja muut 'fantastit'], joka haluaa nukkua valveilla ollessaan, elää harhassa - ei suinkaan se deskriptiivisen [tässä: rationaalisen] teologian kirjoittaja, joka käyttää järkeään intuitiivisen briljantilla - symbolisesti kirkkaalla tavalla.
3
Jumala tyhjentyi jumalallisuudestaan [kenosis] ja tuli ihmiseksi - pysyvästi. - Jumala siis kuoli lopullisesti metafyysisena 'alienina' siirtyen Jeesukseen Kristukseen ja antaen meille itsestään Pyhän Hengen voiman ja innoituksen.
Ei siis ole mitään syytä jumalallisen tarkoituksen etsimiseen. Todellisuus on koko ajan suoraan silmiemme edessä. Ellemme sitten ryhdy kuvittelemaan jotain imaginaarista fantasia-hömppää ja/tai ryhdy kosmologeiksi sekä kvanttifyysikoiksi [toistan: matemaattinen fysiikka on kaikkein eksakteinta magiaa/metafysiikkaa].
Ja sinähän Finnsanity ryhdyt. Liekö mytologian kanssa flirttaileva Harry Potter uusi Jeesuksesi.
Mutta asioissa pätee oikeastaan vain yksi psykologinen peruslogiikka. Jos kerran jumalia on olemassa, niin miten voisin sietää sitä, etten itse ole jumala [Nietzsche].
Silti on syytä välttää visusti kaiken maailman ateisti-vapaa-ajattelijoita, jotka ovat samalla luonnontiede-fundamentalisteja par excellence.
Samassa mielessä sinä Finnsanity olet mystisen vapausteologian fundamentalisti eli myynyt sielusi abstraktille ja universaalille utopialle, josta sinulla ei kuitenkaan ole konkreettisesti eikä rationaalisesti hölkäsen pöläyksen ymmärrystä [ei voi olla - ei ole minullakaan].
Kristinusko on siis viime kädessä Jumalan kuoleman uskonto. Ja kun Jumala kuoli, niin hänen ei enää pitäisi olla mikään ongelma.
Mutta Jumalan kuoltua kävikin niin, etteivät metafyysiset ongelmamme suinkaan hävinneet tai tulleet ratkaistuiksi, sillä nyt ihmisestä tuli pysyvä ongelma itselleen, vaikka tiede sitten miten innokkaasti yrittäisi ratkoa subjektin ongelmaa.
Kysymys tietoisuudesta on nimittäin kognitio- ja luonnontieteissä asetettu täysin pieleen [kohteeksi ja ohjelmoiduksi koneeksi], koska tietoisuus on juuri se, joka mahdollistaa tietoisuuden kysymisen eikä suinkaan se, mitä/jota kysytään, kun tutkitaan tietoisuutta.
Tietoisuuden ongelmaa ei itse asiassa ole edes mahdollista ratkaista [koska se itsessään on itsensä ratkaisu - hieman zeniläiseen tapaan] - ellei sitten halua sammuttaa järkensä valoa imaginaarisilla [esim. mystinen identifikaatio universumin tyhjyyteen :\] tai reaalisilla päihde-huumausaineilla.
Yrittäessään ratkaista Jumalan kuolemasta seurannutta tietoisuuden, minuuden ja subjektiuden ongelmaa [koska Jumala ei enää kelvannut tietoisuuden takuumieheksi] ihmiset lankeavat mieluusti myös helppoon tieteelliseen reduktionismiin, joka ei siis selitä, sitä, mitä se yrittää selittää vaan ihan jotain muuta [vrt. Heideggerin jako olevan ja olemisen ajattelemiseen].
4
Jo Descartes'lle Jumala oli lopulta pelkkä tarpeeton muodollisuus [D. pakeni vapaamielisempään Hollantiin, sillä pelkäsi katolisen kirkon epäilevän häntä ateistiksi], koska aivoissa [käpyrauhasessa] 'asustava' cogito toimi autonomisena [metafyysisena] substanssina, joka jollain merkillisellä tavalla mahdollisti mentaalisen ja fysikaalisen välisen vuorovaikutuksen.
Miten - sitä D. ei siis tarkemmin kertonut kuten ei kukaan tiedemies vielä nytkään kuin hyvin kuvainnollisesti [metaforisesti] - eikä itse asiassa tule koskaan kertomaankaan, sillä tutkimusasetelmahan itsessään on jo väärä ja ennenkaikkea turha!.
Spinoza hylkäsi panteismissaan metafyysisen dualismin ja sulautti mentaalisen yhteen perimmäiseen substanssiin, josta se sitten putkahtelee esiin subjektina, kunhan tämä vain ensin tajuaa rationaalisesti ettei ole vapaa vaan täydellisesti luonnonlakien determinoima [mitä ihmeen mystiikkaa tämä on - hmm - onhan siinä tiettyä järkeä, mutta Spinozan asetelma on silti pielessä].
Kant ymmärsi, että subjektiivinen tietoisuus sisäistyy/-tetään kognitiivis-psykofyysisesti eli se inkorporoituu/-daan retrospektiivisesti [ei pidä sekoittaa genealogiaan eli syntyoppiin, joka päätyy lopulta aina ei-mihinkään, sillä mitään alkua ei ole] ihmisen ajattelussa vapauden ja autonomian transsendentaalisten ehtojen puitteissa - ikäänkuin ihminen oivaltaisi, että tietoisuus on laadullinen [kategorinen, ontologinen mutta ei metafyysinen] hyppäys ajattelun rajoitusten tajuamiseen - hyppäys, jota ei voi tapahtua ilman irtautumista deterministisen kausaliteetin rautaisesta lainalaisuudesta - [Spinozan selitysmalli suhteellisesta subjektista ja sen suhteellisesta vapaudesta on paitsi vajaa myös hämärä].
5
Luonnontieteen palvonnan ohella ihmiset ryhtyvät sekoittamaan päitään itämaisilla luontais-huumeilla [buddhalaisuus, transsendentaalinen [ei tarkoita samaa kuin Kantilla] meditaatio jne.] ja alistuvat samalla kiltisti [kiltimmin kuin eurooppalaiset valistuksen perilliset] kapitalismiin kuten aasialaiset jo näyttävät tekevänkin.
USA:n kansalaiset taas ovat poliittisesti utilitaristien, fundamentalistien, populistien, 'sensitivistien', kalvinistien ja metodistien kauppasukua. Pidän suurinta osaa heistä populaarikulttuuriin sitoutuneina [myös uskonnollisesti!] pintaliitäjinä ja koko Amerikan 'virallista' [roska-glamour-]kulttuuria typeränä, latteana ja ahneuden jumalakseen korottaneena [toki Yhdysvalloista löytyy lähes määrätön erilaisten kulttuurilahkojen kirjo].
Varmaa kuitenkin on, että todella suuret persoonat [joita demokraattinen liberalismi ja kapitalismi ei enää kasvata eikä juuri edes synnytä: se vain valmentaa ja kilpailuttaa voittamiseen] - esim. Goethe [joka ei piitannut vähääkään hyper-yläluokkaisen säätynsä [etenkin sen naisten] asettamista avioliittorajoituksista Weimarissa vaan nai rakkaudesta yksinkertaisen mutta iloisen ja energisen palvelustytön Christiane Vulpiuksen] - eivät koskaan alistu ulkokultaisuuteen ja materiaaliseen ahneuteen tai johonkin minuudettomaan kestohymyyn kuten itämaiset new age-buddha-kloonit [olkoonkin, että Goethe, joka oli persoonana ikäänkuin luontaisesti kaikkien yläpuolella ja jota oli todella vaikea saada suuttumaan, harrasti biologiaa ja taipui panteismin suuntaan - tosin myös Kantiin].
Suuret persoonat ovat rehellisesti sitä, mitä ovat, vaikka saisivat massoilta tuomion: tuo ihminen on hirviö!
Massat eli kapitalistisen normalisaation [biovalta, johon Foucault samaistuu] koukuttama lauma tosin saattaa olla oikeassa tässä väitteessä, mutta sen oikeassa oleminen lähinnä säälittää, koska massat elävät aina pelosta ja uhkasta [jos niillä ei ole uhkaa, ne keksivät sellaisen] sekä imaginaarisen kamanvedon kulttuurista.
Mutta suuret persoonat ovat tavallaan myös vastaus massojen kokemaan ongelmaan tietoisuudesta. He uskaltavat olla sitä mitä kaikessa nerokkuudessaan ja traumaattisuudessaan ovat - ilman jumalia, ilman päänsekoitus-terapioita, ilman naivia metafyysis-teoreettis-kosmologis-esteettistä haltioitumista [joka on oire hämärästä imaginaarisesta uskosta] universumin käsittämättömän valtavuuden edessä [esimerkkinä vaikka 'tähtivaeltaja' Esko Valtaoja].
Suuret persoonat eivät tarvitse ketään [valitettavasti vain heidänkin heikkoutenaan on rakastuminen ja eräät muut addiktoivat houkutteet]. - He eivät tarvitse lopulta edes itseään. Sen vuoksi itsemurha on heille aina noin kahden metrin päässä oleva mahdollisuus ja vaihtoehto. Kuolema silmästä silmään katsottuna.
Nietzschen varoitus tosin on paikallaan, mitä omaan minuuteen, äärettömyyteen ja kuolemaan tulee:
Joka taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun.
Tämä riski taistelevan kyynikon eli radikaalin satiirikon on silti otettava - ja varottava tuudittautumasta mihinkään hiljaiseen autuuteen - tuohon älyn ikuiseen uneen, joka ei enää osaa erottaa toisistaan maata eikä taivasta.
*
Taistelevan kyynikon radikaalin perverssi satiiri on äärimmillään kuin rivoa itkua ja armottoman armon kohtaamista - kauhistuttavaa ylevyyttä vailla naivia kauneutta.
II
[Ensimmäiseksi kirjoittamani kommentti]
Amen teille te kapitalismin lampaat, jotka Pääoman teuraaksi viedään - ilman vastarintaa kuin juutalaiset muinoin.
Osta nyt hyvä usko. Hiljainen ja säyseä. Silkkaa fantasiaa - kuten Harry Potter ja siihen verrattava puberteettinen kulutustavara.
Tällainen alistuminen imaginaarisen harhoihin vetää huvittuneesta hämmästyksestä hiljaiseksi myös radikaalin satiirikon ja taistelevan kyynikon.
Ainoa järkevä lähtökohta tässä asiassa on teologiasta ja uskonnosta intellektuaalisesti kiinnostunut zizekiläinen ateismi, joka sanoutuu jyrkästi irti vapaa-ajattelijoiden ja skeptikkojen uskonnollistyyppisestä lahkoliikkeestä, jota pidän mauttomuudessaan kirjaimellisesti fundamentalistisena [esimerkkinä Sepsis - anteeksi Skepsis-pilapiirtäjä Pertti Jarla].
Todellinen ateisti tajuaa, että joko hän itse on jumala tai sitten jumalia ei ole lainkaan olemassa. ['Jos kerran jumalia on olemassa, miten voisínkaan sietää, etten itse ole jumala' - Nietzsche].
Jos Jumala on tuntematon, hän myös pysyy sellaisena. Turha kuvitella sen enempää. Sillä imaginaarisesta [eikä älyllisestä] mielikuvituksestahan [projektiosta] tuntemattoman Jumalan hahmottamisessa aina on kyse.
Karl Barth on oikeassa. Jumala ei ilmesty maailmassa. Siksi meidän ainoa mahdollisuutemme ymmärtää uskoa on keskittyminen Uuden Testamentin Kristukseen.
Mikään tuskin on [taikauskoisen] jumala-uskon suhteen [joka alkaa taas palata] ollut naurettavampaa kuin antiikin pakana-polyteismi, jossa jumalia verrattiin toisiinsa ja kilpailtiin siitä, kenen jumala on paras ja pohdittiin vakavasti mikä jumala sopii itselle parhaiten [hevosenkenkäkin käy jumalan 'välineeksi' eikä siihen tarvitse edes uskoa, koska se toimii taikauskon mukaan muutenkin].
Kreikan [ja lopulta myös Kreikkaa kulttuurisssaan imitoineen Rooman] monijumalaisuudesta jäi jäljelle lopulta vain se Paavalin Ateenasta löytämä tuntemattomalle jumalalle pystytetyn patsaan jalusta.
Juutalaisen kauppamiehen, erinomaisen organisaattorin ja teologisen neron intuitiolla Paavali väitti tietävänsä, kehen tuo patsas viittasi. Jeesukseenpa tietenkin - yhden ja ainoan Jumalan poikaan. Ja siitä alkoi ennen näkemättömän menestyksekäs markkinointiprojekti eurooppalaisessa aatehistoriassa.
Nyt Jesse on kuitenkin muuttunut luterilaisuudessa lopullisesti ihmiseksi eikä sellaisesta rajatila-sosiopaatista taida olla edes idoliksi. Sen kanssa voi vain ryypätä tai vetää kamaa.
Näinköhän imaginaristit tosiaan alkavat kohta kaupata Harry Potteria uutena Jessenä. Tällainen valinta olisi täyttä fantasiaa - siis jonkinlaista imaginaarista mielihyvää ylläpitävää myto-pornografista illuusiota. Sillä sitähän uskonto on lopulta aina ollut. Seksuaalisen nautinnon myto-metafyysinen korvike ja hallintaväline. Jo gnostikot tämän tosiasian uskonnollisesta kokemuksesta oivalsivat.
*
http://finnsanity.blogspot.com/2010/11/paraikaa-menossa-fiktiivinen.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Kenosis
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transsendentaalinen_idealismi
http://en.wikipedia.org/wiki/Transcendental_Meditation
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/martela/post-63.htm
[David Lynch on nero, Inland Empire lävistää tajunnan, mutta transsendentaalisesta [meditaatiosta] se ei kerro minulle yhtään mitään, koska kyseessä on kokemus eikä havaintokäsite kuten Kantilla]
http://en.wikipedia.org/wiki/Sensitivity_(human)
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00604
http://newsgrist.typepad.com/underbelly/2006/03/zizeks_parallax.html
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2006/2006-04-27/ajankohtaista/Elaman_ja_Jumalan_mysteeria_selvittamassa
10 comments:
Todellinen ateisti tajuaa, että joko hän itse on jumala tai sitten jumalia ei ole lainkaan olemassa. ['Jos kerran jumalia on olemassa, miten voisínkaan sietää, etten itse ole jumala' - Nietzsche].
Meille maahayanalaisille se on helpompaa.
Jos jumalia on olemassa, ja me kaikki olemme yhtä ja samaa substanssia, niin tällöin me kaikki olemme jumalia - jumalia kuolevaisuuden ja eläimellisyyden valekaavussa, aina siihen saakka kunnes tiedostamme olevamme itsekin pieniä pisaroita jumaluutta (tathaghata-garbhaa) itseään.
Me samanaikaisesti sekä olemme jumalia (meissä jokaisessa on buddha-dhatu) että emme ole (meillä on kuolevainen, tuhoutuva, ohikiitävä ego, jonka vankeja olemme).
On kuitenkin huomattava, että olemme jumalia pienellä jiillä, emme Jumala isolla jiillä itse.
Luin vain otsikon. Ja vittu, kun pamahdin nauramaan. (En etsi, muuta.)
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/censura.htm
Tiede on ensin tehnyt tiedettä ns. paremman elämän takia (keskiaika tai ennen sitä). Sitten kun kirkko ja yliopisto irrotettiin toisista vanhoilliset seurasivat silti kirkkoa vaikka oli mukamas vain kirkko. Oli silti älymystö sillä he tiesivät jo ajanlaskun ajoilta, että kandee pitää tieto himassa että noi pulliaiset saadaan tekemään työt. Näin syntyi x-akselin mesta eli kirkko ja y-akselin mesta eli yliopistot. X on Jumala eli aika ja Y on Y-i-opisto. Myöhemmin apple tuli ja otti tuon i:n haltuun eli tieto-i-suus on nykyään Japskeilla. Me siis tottelemme nyt ns. tietoa joka on rakennettu tiedon päälle, ja se tiedon päälle joka oli rakennettu tiedon päälle. Syntyi Babel ja vaikka sitä ei sanottu niin ongelma on se, ettei harva jaksa pysyä realismissa kuten Whitmankin tajusi ja Babel. On niin helppoa luisua tämän päivän elämään (joka on sallittu) mutta miksi y-akseli ei silti ymmärrä, että x-akseli ei ole tai ei voi olla papiston käsissä juuri siksi, että tuo usko on nyt kiinnitetty hörhöjen kuvaan tulkinnasta ja se puolestaan arvoon eli rahaan.
Menee vaikeaksi ja siitä johtuu koko finanssikriisi ja sen myötä Irlannin jne halvat temput joista kansa tajusi ja heitä hävettää oma maa.
Miten voi siis käydä kun ei olla enää ylpeitä maasta?
--
Tämän lisäksi hörhöt funtsii onko Jumalaa vai ei. Sitä ei voi tietää mutta usko siihen tuo kirkkautta muuhun ja on yksinään siksi kannatettavaa.
Loput hyödyntää vain negatiivista maffiaa ja muita kansaa tahallaan tyhmentämisen tarpeessa.
"Kysymys tietoisuudesta on nimittäin kognitio- ja luonnontieteissä asetettu täysin pieleen [kohteeksi ja ohjelmoiduksi koneeksi], koska tietoisuus on juuri se, joka mahdollistaa tietoisuuden kysymisen eikä suinkaan se, mitä/jota kysytään, kun tutkitaan tietoisuutta."
Henri Bergson kertoo tuon saman kolmessa lauseessa mitä sinä käytät pitkiä tekstimattoja koska sinä et ymmärrä vieläkään ---
--ei kannata lähteä etsimään dementoituneita lintuja ennenkuin metsästäjä tietää mitenpäin piippu pitää laittaa pyssyssä: ampuu vielä itsensä.
Tällä laila sosiaalidemokratia voi löytää juurensa uudelleen mutta katsoskin, ettei tule vain paitsio suuressa pelissä koska se vasta herkullista onkin niille toisille, jotka jatkavat kapitalismissa: heille Suomi Oy on silloin julkinen puisto joka menee myöhemmin halvalla myyntiin sille, joka tarjoaa eniten.
Raha on siis ongelma - raha mittarina - eikä itse poliittinen teoria. Nytkään eivät kulje käsikädessä ja sosiaalisesti ajattelevat maat käyttävät silti samaa mittaria : perunat ja timantit punnitaan samoissa kapoissa ja kiloissa?
Irrotetaan itäsuomi tai pohjoissuomi (lähellä öljyä) ja annetaan riistaksi niille, jotka muuten joutuvat pyytämään avustuksia avustusten jälkeen koska sota ei ole olemassa lunastuksiin enää - niin sitten voimme pitää sosiaalidemokratiaa, näyttää tietä, kertoa miten pitää rullata arvo uudelleen on-line ja pois kirkon hörhöilystä ja vanhoista babeleista - mutta silloin meillä pitää olla jotain joka annetaan heille, että saavat tämän päivän kansan velat maksettuja. Ollaanko siihen valmiita? Venäjä voisi jeesata eli tulla mukaan talkoisiiin koska nytkin ovat sos.dem. lähimpiä kavereita.
Mutta amerikkalainen tapa elää on 5 kertaa kalliimpi kuin esim. Intialaisen tavassa elää.
Jokainen jenkki maksaa meille muille viisi kertaa enemmän kuin jokainen intialainen tai somali. Näitten elämä on yksinkertaista, nopeaa, luontoa lähellä ja köyhää.
Heitä mahtuu maapallolle 18 mrd (tai lähelle) mutta jenkkejä mahtuu vain 1,5 mrd maapallolle.
Anteeksi hölmöyteni... mutta en ole koskaan käsittänyt minkä takia minun pitäisi keskustella Jumalan kanssa kuka minä olen? Kuvittelen, että se ei Häntä edes kauheasti kiinnosta; Hänellä on tärkeämpääkin tekemistä. (Esimerkiksi veivata näitä palestiinalaisjuttuja edes takaisin.)
En ole seurannut asioita. Jotkut pörssikurssiporskuttelijat sanoo että Jumala on sitä eikä tätä, voi ollakin. Minua Herra Jeesukesessa ihmetyttää eniten se, että Se ei suoraan sano että tee ootte ihan pellejä, ihmiset? (Koska munkin mielestä me ollaan pellejä.)
Tämä riski taistelevan kyynikon eli radikaalin satiirikon on silti otettava - ja varottava tuudittautumasta mihinkään hiljaiseen autuuteen - tuohon älyn ikuiseen uneen, joka ei enää osaa erottaa toisistaan maata eikä taivasta.
Ajatteletko, että tuhansia merkkejä pitkä kirjoituksesi on peräisin jostain muualta kuin "älyn ikuisesta unesta"? Millä perusteella?
Post a Comment