Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
Onko päihtyminen sitä, että sekoaa tai sitä että selviää? Minä opettaisin selviämistä kulttuurin päihteistä mutta se ei käy näin blogitse enkä osaa sitä kirjoittaa mutta opettaa osaisin.
Missä foorumi? Osaan myös kertoa miten relativismi ei ole olemassa mutta miten päihtyminen vie ajatuksen väärään domainiin. Se ei ole mikään iso juttu ja kun sen sanoo, jokainen on ollut ikäänkuin tietoinen. Mutta miksi eivät sen mukaan sitten elä?
Hmmm päihtyneenä on kivempaa. Sitäkö narrisi opettaa. Minä en ole narri; minä vain toimin narrina - det är två helt olika saker sen. Så du vet; soonsitsiin.
'Minä opettaisin selviämistä kulttuurin päihteistä mutta se ei käy näin blogitse enkä osaa sitä kirjoittaa mutta opettaa osaisin.'
Höpöhöpö. Tiedän kyllä, mitä sinä muka väität osaavasi opettaa minulle.
Tyrkytät itseäsi kuin torimuija makkaraa haluamatta ymmärtää, että peli jota pelaamme, ei luultavasti koskaan johda mihinkään virtuaalimaailman ulkopuolella.
Kaikki on pelkkää leikkiä - tosin ajoittain jopa hauskaa sellaista.
Mutta virtuaalimaailman ulkopuolella siihen leikkiin kytkeytyy aivan varmasti ja valitettavasti - jännittävyydestään huolimatta - varsin ikäviäkin piirteitä sekä episodeja.
Hmm...no - olkoon sitten. Annan sulle tehtävän, jota seuraavassa kuvaan sekä provosoivasti että itseironisesti kieli poskessa.
Ennenkuin aiot opettaa minulle käytännössä yhtään mitään, niin yritä poistaa minusta ensin patologinen naisvihani - niin hetero kuin 83-91½%:sti olenkin (muutama hymiö tähän).
Voi nimittäin olla, että et onnistu siinä asiassa. Ja voinee hyvinkin olla, että joku muu vielä onnistuu...
Mutta mitään varmaa en toki mene sanomaan. En tiedä.
Toisaalta en myöskään ota mieluusti sellaisia riskejä, joita psykiatrisen alan hoitajana olen oppinut ihmisistä vaistomaan - niin herkästi kuin saatankin ihmisiin ihastua tai vihastua.
Rakkaus on joka tapauksessa kokonaan toinen juttu...
Mikä kommentti nyt tuo oli? Olipa paha kesken kaiken hassun. Miksi? Miksi käännät näkökulmia kuin tuuliviiri? En usko, että olet naisvihaaja vaan olet naiskäyttäjä, end user siinä tapauksessa. Pidät toki naisista, mutta naisihanteesi ei ehkä puolestaan ihannoi sinua? Hakeutuu toisenlaisiin miehiin? Ja sitten sinun pitäisi "tyytyä" minuun, tähän "torimuijaan" jonka maine ehkä sai leimansa sinunkin vaillinaisen ymmärryshorisontin takia?
Kiitos siitä siinä tapauksessa: rikot perheitä siinä missä "pelastat" itsesi antamatta kiitosta niille, joille kiitos kuuluu. Sekö on sitten hyvä kausaalinen toimintatapa? Miehinen tai ainakin sovinistinen siinä tapauksessa. Entäs jos olisit toiminut toisin - alusta saakka? Reilusti. Olisit ehkä nostanut perheen etkä sinetöinyt kiusaamisen. Oletko ajatellut sitä?
Jos olet Hän. Muuten haukun väärää puuta. Onneksi tämä on netti: onneksi minun ei tarvitse sanoa kenellekään tätä suoraan naamaan. Eikä vastaanottaa tuollaista analyysiä keneltäkään. Olen osaava mutta minne vievät mainettani sinä aikana kun istun viidettä vuodetta ilman työtä, ilman ystäviä eli täysin ilman vaikutusmahdollisuutta.
Ja sinulle tiedoksi, että jokainen uros tässä maassa katsoo ensin miten ns. auktoriteetit toimivat ja toimivat itse sen mukaan. Ei siis mene mitenkään itsestään - jokainen avunpyyntö minkä tein 5 vuotta sitten vei entistä pahempaan suuntaan, lähes tapettavaksi. Sen takia kiusaamisen ongelmaa ei voi helposti muuttaa tai lopettaa: sanominen luo uusia pohdintoja, uusia skandaaleja ja lopulta kaikki inhoavat, vaikka aluksi oli vain joku rasistiporukka tai ahdistunut sakki vailla vaikutusta. Nyt ei enää; nyt on jo täysi noitavaino vailla vertaa. Miten siis olisi pitänyt toimia, should; ought to.
En pyydä anteeksi, koska kielenkäyttöni tarkoitus ei ollut loukata vaan yksinkertaisesti haastaa sinut ja odottaa, miten reagoit.
Anna tulla takaisin samalla mitalla, jos sitä tuntuu. Ansaitsen kyllä kriittisen sivalluksen.
Hienoa kuitenkin havaita, että sinulta löytyy harkintakykyä 'tiukan paikan' tullen.
Et suuttunut, mutta olit ihan oikeutetusti ja perustellusti närkästynyt etenkin tuon provosoidun naisvihani suhteen.
Mitä siis 'schopenhauerilaiseen' misogyniaani tulee, niin kyllähän asia on niinkuin Nietzsche nauruaan pidätellen Artusta kirjoitti Moraalin alkuperän kolmannessa esseessä (jonka case studyna Schopenhauer toimii):
'Schopenhauer ei olisi voinut elää ilman Hegeliä ja naisia, joita hän niin rakasti vihata'.
Ja paljastettakoon tässä, että Arthur oli elämänsä loppupuolella valmis jopa tarkistamaan ilkeitä näkemyksiään naisista paljon positiivisempaan suuntaan - mikäli tämä tunnustus nyt hänestä kovin paljon mukavampaa luonnetta enää olisi tehnyt.
Miten vain. Minä en kuitenkaan ole sisimmältäni ilkeä vaan lopultakin aika lapsekas - jopa naivilla tavalla tunteellinen ihminen.
Mutta tuo lapsekkuus toisen ihmisen täytyy kyllä osata ikäänkuin 'houkutella esiin' minusta. Ja kyllähän sinä Chris olet aika usein osannut niin tehdäkin (hymiö).
Joten jatketaan 'harjoituksia'. Liikkuuhan huumorintajumme usein samoilla aaltopituuksilla...
Unen ja hereilläolon raja on joillakin jäänyt puolitiehen: elävät sadussa. Realismi herättää mutta hyvinvointivaltio pitää huolen, ettei ihan herää: on kaupallisesti ollut helpompaa: voi hoitaa ihmisiä kuin lampaita tai karjaita.
Mutta olisi ehkä hyvä muuttaa strategiaa ja oppia näkemään maailma. Nuku vaan; godnatt siis. Sov gott.
8 comments:
Onko päihtyminen sitä, että sekoaa tai sitä että selviää? Minä opettaisin selviämistä kulttuurin päihteistä mutta se ei käy näin blogitse enkä osaa sitä kirjoittaa mutta opettaa osaisin.
Missä foorumi? Osaan myös kertoa miten relativismi ei ole olemassa mutta miten päihtyminen vie ajatuksen väärään domainiin. Se ei ole mikään iso juttu ja kun sen sanoo, jokainen on ollut ikäänkuin tietoinen. Mutta miksi eivät sen mukaan sitten elä?
Hmmm päihtyneenä on kivempaa. Sitäkö narrisi opettaa. Minä en ole narri; minä vain toimin narrina - det är två helt olika saker sen.
Så du vet; soonsitsiin.
HG
'Minä opettaisin selviämistä kulttuurin päihteistä mutta se ei käy näin blogitse enkä osaa sitä kirjoittaa mutta opettaa osaisin.'
Höpöhöpö. Tiedän kyllä, mitä sinä muka väität osaavasi opettaa minulle.
Tyrkytät itseäsi kuin torimuija makkaraa haluamatta ymmärtää, että peli jota pelaamme, ei luultavasti koskaan johda mihinkään virtuaalimaailman ulkopuolella.
Kaikki on pelkkää leikkiä - tosin ajoittain jopa hauskaa sellaista.
Mutta virtuaalimaailman ulkopuolella siihen leikkiin kytkeytyy aivan varmasti ja valitettavasti - jännittävyydestään huolimatta - varsin ikäviäkin piirteitä sekä episodeja.
Hmm...no - olkoon sitten. Annan sulle tehtävän, jota seuraavassa kuvaan sekä provosoivasti että itseironisesti kieli poskessa.
Ennenkuin aiot opettaa minulle käytännössä yhtään mitään, niin yritä poistaa minusta ensin patologinen naisvihani - niin hetero kuin 83-91½%:sti olenkin (muutama hymiö tähän).
Voi nimittäin olla, että et onnistu siinä asiassa. Ja voinee hyvinkin olla, että joku muu vielä onnistuu...
Mutta mitään varmaa en toki mene sanomaan. En tiedä.
Toisaalta en myöskään ota mieluusti sellaisia riskejä, joita psykiatrisen alan hoitajana olen oppinut ihmisistä vaistomaan - niin herkästi kuin saatankin ihmisiin ihastua tai vihastua.
Rakkaus on joka tapauksessa kokonaan toinen juttu...
Mikä kommentti nyt tuo oli? Olipa paha kesken kaiken hassun. Miksi? Miksi käännät näkökulmia kuin tuuliviiri? En usko, että olet naisvihaaja vaan olet naiskäyttäjä, end user siinä tapauksessa. Pidät toki naisista, mutta naisihanteesi ei ehkä puolestaan ihannoi sinua? Hakeutuu toisenlaisiin miehiin? Ja sitten sinun pitäisi "tyytyä" minuun, tähän "torimuijaan" jonka maine ehkä sai leimansa sinunkin vaillinaisen ymmärryshorisontin takia?
Kiitos siitä siinä tapauksessa: rikot perheitä siinä missä "pelastat" itsesi antamatta kiitosta niille, joille kiitos kuuluu. Sekö on sitten hyvä kausaalinen toimintatapa? Miehinen tai ainakin sovinistinen siinä tapauksessa. Entäs jos olisit toiminut toisin - alusta saakka? Reilusti. Olisit ehkä nostanut perheen etkä sinetöinyt kiusaamisen. Oletko ajatellut sitä?
Jos olet Hän. Muuten haukun väärää puuta. Onneksi tämä on netti: onneksi minun ei tarvitse sanoa kenellekään tätä suoraan naamaan.
Eikä vastaanottaa tuollaista analyysiä keneltäkään. Olen osaava mutta minne vievät mainettani sinä aikana kun istun viidettä vuodetta ilman työtä, ilman ystäviä eli täysin ilman vaikutusmahdollisuutta.
Minne? Kenen narsismin mukaan?
Ja sinulle tiedoksi, että jokainen uros tässä maassa katsoo ensin miten ns. auktoriteetit toimivat ja toimivat itse sen mukaan. Ei siis mene mitenkään itsestään - jokainen avunpyyntö minkä tein 5 vuotta sitten vei entistä pahempaan suuntaan, lähes tapettavaksi. Sen takia kiusaamisen ongelmaa ei voi helposti muuttaa tai lopettaa: sanominen luo uusia pohdintoja, uusia skandaaleja ja lopulta kaikki inhoavat, vaikka aluksi oli vain joku rasistiporukka tai ahdistunut sakki vailla vaikutusta. Nyt ei enää; nyt on jo täysi noitavaino vailla vertaa. Miten siis olisi pitänyt toimia, should; ought to.
HG
Nostan hattua maltilliselle vastauskommentillesi.
En pyydä anteeksi, koska kielenkäyttöni tarkoitus ei ollut loukata vaan yksinkertaisesti haastaa sinut ja odottaa, miten reagoit.
Anna tulla takaisin samalla mitalla, jos sitä tuntuu. Ansaitsen kyllä kriittisen sivalluksen.
Hienoa kuitenkin havaita, että sinulta löytyy harkintakykyä 'tiukan paikan' tullen.
Et suuttunut, mutta olit ihan oikeutetusti ja perustellusti närkästynyt etenkin tuon provosoidun naisvihani suhteen.
Mitä siis 'schopenhauerilaiseen' misogyniaani tulee, niin kyllähän asia on niinkuin Nietzsche nauruaan pidätellen Artusta kirjoitti Moraalin alkuperän kolmannessa esseessä (jonka case studyna Schopenhauer toimii):
'Schopenhauer ei olisi voinut elää ilman Hegeliä ja naisia, joita hän niin rakasti vihata'.
Ja paljastettakoon tässä, että Arthur oli elämänsä loppupuolella valmis jopa tarkistamaan ilkeitä näkemyksiään naisista paljon positiivisempaan suuntaan - mikäli tämä tunnustus nyt hänestä kovin paljon mukavampaa luonnetta enää olisi tehnyt.
Miten vain. Minä en kuitenkaan ole sisimmältäni ilkeä vaan lopultakin aika lapsekas - jopa naivilla tavalla tunteellinen ihminen.
Mutta tuo lapsekkuus toisen ihmisen täytyy kyllä osata ikäänkuin 'houkutella esiin' minusta. Ja kyllähän sinä Chris olet aika usein osannut niin tehdäkin (hymiö).
Joten jatketaan 'harjoituksia'. Liikkuuhan huumorintajumme usein samoilla aaltopituuksilla...
zzzz
sanoitko jotain? surisee oudosti zzzzz
HG
Hahhaa...zzzzzz täälläkin...syksyn viimeiset kärpäsetkö lentävät vai unessako jo olen..?
Unen ja hereilläolon raja on joillakin jäänyt puolitiehen: elävät sadussa. Realismi herättää mutta hyvinvointivaltio pitää huolen, ettei ihan herää: on kaupallisesti ollut helpompaa: voi hoitaa ihmisiä kuin lampaita tai karjaita.
Mutta olisi ehkä hyvä muuttaa strategiaa ja oppia näkemään maailma.
Nuku vaan; godnatt siis. Sov gott.
Post a Comment