September 28, 2008

Sensuaalista, komisario Räsänen!

Kirjoitettu kommentiksi merin päreeseen erätön ilta.
*
Condillacista puheen ollen seuraava sitaatti saattaa vaikuttaa hieman yllättävältä (ks. linkit).

The common reproach of materialism should certainly not be made against him. He always asserts the substantive reality of the soul; and in the opening words of his Essai, "Whether we rise to heaven, or descend to the abyss, we never get outside ourselves--it is always our own thoughts that we perceive," we have the subjectivist principle that forms the starting-point of Berkeley.

Äärimmäinen sensualismi johtaa nominalismiin (Berkeley), äärimmäinen nominalismi solipsismiin (Max Stirner - 'käytännön solipsisti'/rr), solipsismi 'esteettiseen mystiikkaan' tai äärimmillään mielenhäriöön.

Sen vuoksi on aina pidettävä mielessä, mitä Kant sanoo käsitteiden ja kokemuksen suhteista: käsitteet ilman kokemusta ovat tyhjiä, ja kokemus ilman käsitteitä on sokea.

Taiteessa on mielestäni kuitenkin aivan sama kummalta puolelta sanomme yrittävämme lähestyä omaa kokemustamme - aisteista vai ajattelusta käsin: lopputulos on esteettiseltä kannalta aina sama.

Kun sana (ajatus) ja tunne (affekti) ovat yhtä, ei ole mitään merkitystä sillä, kumpi ontologinen elementti - aistit vai mieli (jos niitä ylipäätään voi erottaa toisistaan ainakaan taiteessa) preferoi.

Vaikka filosofiani rakentuukin ontologisen eron lähtökohdalle (emme voi ymmärtää kokemusta pelkästään aisteista käsin), se ei kiellä sensualismin periaatetta esteettisenä tosiasiana.

Runoilija (taiteilija ylipäätään) on viime kädessä aina eräänlainen sensualisti. Jos jotain opin viime kesän kirjallisista kokeiluistani niin tämän. Opin melkein sanomaan sen, mitä (melkein) todella tunnen...
*
Huomautan vielä lisäykseksi, että vaikka pidänkin sensualismia esteettisesti verifioituvana kantana (esteettinen kokemus ja luovuus todentaa sen; jopa Kantin ylevä on osittain linjassa sensualismin kanssa!), niin ontologisesti ja tietoteoreettisesti olen edelleenkin ei-nyt-niin-kovin-sensualisti (parit hymiöt ja irvistys tähän).

Me emme tiedä mitään aisteista käsin. Me 'vain' koemme jotain. Mitä tuo kokemus on, 'tiedon' siitä antaa diskursiivinen tilkkutäkki, eri ajattelujärjestelmien rypäs. Mutta esteettisessä elämyksessä diskursiivinen ja puhtaasti kokemuksellinen ovat 'puhtaimmillaan' yhtä.

Tietenkään eri ihmistieteelliset diskurssit eivät ole tietoa siinä mielessä kuin matemaattinen 1 + 1 = 2 tai jonkin Cernin hiukkaskiihdyttimen antama kokeellinen näyttö ovat tietoa (tai pikemminkin informaatiota). Puhumattakaan teologisesta 'tiedosta', joka on aivan erityisen omalaatuinen tiedon lajinsa.

Teologia pyrkii antamaan (uskonnollisen) mielekkyyden ja merkityksen elämään, ihmistieteet yrittävät selittää ja jopa ymmärtää ihmisen käyttäytymistä, kun taas matematiikka ja fysiikka pyrkivät yhdessä osoittamaan, mitä maailma ja universumi on.

Minun näkemyksessäni nämä kolme lähtökohtaa eivät kuitenkaan koskaan kohtaa universaalisti muualla kuin taiteessa. Yhä silti huomautan ja muistutan vielä, että kolme kuukautta sitten en olisi kirjoittanut sensualismista näin myönteisessä hengessä. But times - they are a-changing even in the old dog's life (mikäli näin voi englanniksi sanoa).
*
http://www.google.fi/search?sourceid=navclient&aq=t&ie=UTF-8&rlz=1T4RNWN_enFI272FI274&q=condillac
http://en.wikipedia.org/wiki/Sensualism
http://plato.stanford.edu/entries/condillac/
http://en.wikipedia.org/wiki/Solipsism#Minimalism
http://en.wikipedia.org/wiki/Methodological_solipsism
http://www.iep.utm.edu/s/solipsis.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Max_Stirner

5 comments:

Homo Garrulus said...

Suosittelen Kennelruokaa vanhoille koirille: esim. lammasta ja riisiä. Hellää vatsalle.

Eero said...

Kantista:

"Käsitteet ilman kokemusta ovat tyhjiä."

Ehkä. Ei välttämättä.

"Kokemus ilman käsitteitä on sokea."

Ei pidä paikkaansa.

Ovatko esimerkiksi käsitteistä tietämättömän lapsen kokemukset sokeita?

Rauno Rasanen said...

eero

Kyse on Kantin muotoilemasta filosofisesta sloganista, jolla hän haluaa tiivistää ja siten selventää näkökantaansa ymmärryksen muotojen merkityksestä havaintoprosessissa.

Kantilla tieto saadaan aina kokemuksesta, mutta tieto ei voi konstitutoitua vain kokemuksesta. Yhtä vähän vain ymmärryksen muodot itsessään - ilman kokemusta - ovat tietoa.

Huom! Kant ei siis ollut konstruktivisti siinä merkityksessä kuin konstruktivismi samaistetaan esimerkiksi Berkeleyn subjektiiviseen idealismiin. Jopa Schopenhauer tulkitsi Kantia lähestulkoon väärin tässä asiassa.

Jos haluamme tulkita Kantin sloganin täysin kirjaimellisesti ja naivin empiirisesti, emme ymmärrä sen olennaisesta viestistä juuri mitään.

Mutta. Kysymyksesi on mielestäni tässä tapauksessa aivan paikallaan.

Tietenkään lapsen kokemukset eivät ole sokeita, mutta ovatko ne sitten vielä täysin kypsiä ja kognitiivisesti tarpeeksi kehittyneitä? Eivät ole, ja siitä nyt on kysymys.

Kant edellyttää tässä ikäänkuin ideaalitilaa, jolloin ihminen on sekä kokemuksellisesti että tiedollisesti saavuttanut tietyn valmiuden.

Ja kun ajattelemme kyseisen sloganin koskevan nimenomaan tietyn empiirisen kehitysvaiheen ohittanutta ihmistä, voimme alkaa pohtia sen käsitteellis-argumentatiivista puolta Kantin tarkoittamalla tavalla - ja siten ymmärtää sen ilmaisemaa filosofista problematiikkaa asianmukaisella tavalla.

Tiedän kyllä, että kehityspsykologit ja empiristit yleensä saattavat nyt protestoida edelleen, mutta Kantin empirismi ei ole psykologista vaan transsendentaalista.

Se, joka haluaa tietää asiasta lisää, tutustunee siihen itsenäisesti syvällisemmin.

Rauno Rasanen said...

Kirjoitin:

'Kantin empirismi ei ole psykologista vaan transsendentaalista.'

Kant ei korosta tiedon sisältöjä, eikä tässä mielessä ole psykologisti.

Hän keskittyy niihin ymmärtämisen ehtoihin ja suhteisiin, joita ajattelu edellyttää, jotta tietäminen (havaintomaailmasta) ylipäätään mahdollistuisi.

Anonymous said...

antamaan, antaya sitako tiede
elama on kuolemista. antamista
millaista teologista taidetta?
tanaan olin filosofian luennolla! taidan tykata
sokea kokemus? minusta tuntuu nyt sokeasti etta kone on annetteva pois