(Muokattu viimeksi 12. 8 noin klo: 23. 55)
Tällaisiin ongelmiin ja kysymyksiin pitää varautua, jos alkaa lukea filosofiaa.
Identiteetin ongelma on tässä esitetty ehkä kaikkein analyyttisimmillaan, ja Theseuksen laiva on myös aiheen klassinen, jo antiikin Kreikan filosofiasta periytyvä esimerkki.
Tietysti identiteetin paradoksin voi esittää vielä formaalisemmin eli pelkästään loogisin tai matemaattisin symbolein, mutta siihen minulla ei ole pätevyyttä varsinkaan matematiikan osalta - kuten varmaankin on esim. Ilkka Kokkarisella tai Tiedemiehellä.
(Loogis-matemaattinen "tarkkuus" saattaisi tosin viedä minuuden myöhemmän pohdinnan välittömästi umpikujaan, koska sisältötekijöitä (suppeasti: semantiikkaa) ei voi redusoida pelkiksi symboleiksi ilman, että "sisältökokemukselle" tehdään suoranaista "väkivaltaa!")
*
Itse asiassa Theseuksen laiva-paradoksi käsittelee juuri samuuden (identiteetin) eikä laajempaa minuuden ongelmaa.
Mutta - koska yleensä ajatellaan, että minuus on sitä, että ihminen kokee olevansa tietoisesti yhtä itsensä kanssa, minkä hän tavallaan jatkuvasti testaa myös muiden "itse itsensä kanssa yhtä olevien" kautta, ja että tämä samuus on ajallisesti jatkuvaa, identiteetin käsitettä voi pitää minuuden yhtenä aksiomaattisimmista peruskokemuksista, joka loogisesta konstruktiivisuudestaan huolimatta ylittää tavanomaisen "musta tuntuu"-varmuuden.
Tietenkin tästä on väitelty jo iät ja ajat. Nietzschen mukaan ei ole olemassa identtisiä olioita (cf. Gottfried Leibniz) ja Wittgensteinkin totesi, että "identiteetti on itse paholainen."
(Wittgenstein tarkoitti tietysti, että identiteetti on paitsi logiikan peruskäsite myös sen kyseenalaisin käsite. Ei siis ihme, jos W. kerran puuskahti aivan samaan tyyliin , että "logic is Hell!")
Postmodernin filosofian perimmäinen teesi ja ongelma on juuri siinä, että se Nietzschen tavoin kieltää yhtenäisen identiteetin - ja siten jopa egon (psykosomaattisen minuuden) olemassaolon - (mm. Jacques Lacan ).
Mutta mitä tästä seuraa tai on seurannut?
Jätän kysymyksen tällä erää auki...
*
Kuten Theseuksen laivan esimerkki osoittaa, kysymys identiteetistä ei siis ole muodollisesti (loogisesti) lainkaan niin yksiselitteinen ja helppo todistettava kuin kokemuksemme antaisi ymmärtää.
On toki syytä määritellä myös "virallisesti", mitä identiteetillä tarkoitetaan (sikäli kuin wikipediaa voi pitää virallisena lähteenä).
Identiteetti
Identiteetti on yksilön kokemus omasta itsestään, minuudesta suhteessa muihin. Se koostuu kaikista niistä asioista, jotka erottavat hänet muista.
Ihmisen identiteetillä on kaksi ulottuvuutta: henkilökohtainen ja sosiaalinen. Identiteetti voi muuttua elämän kuluessa.
Yksilön identiteetin rakennuskomponentteja voivat olla sukupuoli, ikä, ammatti, etnisen ryhmän jäsenyys tai mikä tahansa, minkä hän kokee itselleen tärkeäksi.
Identiteetin hallinta tarkoittaa tietoturvallisuudessa käyttäjätietokannan ja todennuksen hallintaa. Tällöin esimerkiksi sähköisessä kaupankäynnissä puhutaan identiteettivarkauksista, jos joku pääsee järjestelmään esiintyen toisena (1).
***
Luultavasti palaan asiaan tuomalla esiin mm. Paul Riceourin käsityksen minuudesta. Mutta tästä on hyvä lähteä - loogisesti selkeästä ongelmanasettelusta.
***
Theseuksen laiva
Theseuksen laiva on korvausparadoksi, joka tunnetaan myös Theseuksen paradoksina.
Tarina lyhyesti: Theseuksen laiva lähtee satamasta. Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?
Tarinaa voidaan myös mutkistaa: Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat osat kyytiin sitä mukaa kuin ne heitetään mereen.
Kun uusittu laiva palaa satamaan, vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?
Ihmisen kannalta voi miettiä, mitä tapahtuu kun ihmisen jalka tai käsi korvataan proteesilla. Entä jos kaikki ihmiskehon elimet aivolohkoja myöten vaihdetaan tällä tavoin?
Lakkaako ihminen silloin olemasta ihminen, ja jos lakkaa, niin missä vaiheessa?
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Theseuksen_laiva
Luokat: Paradoksit
***
(1)
Identity
Personal identity
***
Human identity
Beyond applications in modern technology, with the increasing potential of cosmetic surgery, organ transplants, genetic engineering and even cloning to change the shape of a human being, the Ship of Theseus paradox may increasingly apply to ourselves as well. At which point will medical alterations of a human being start to affect its identity?
Philosophers like Descartes have postulated, "I think, therefore I am" (cogito ergo sum), which in this context can be regarded as an assertion that the human mind and consciousness is what is shaping our identity.
Under this premise, a clone, while having the same physical shape down to genetic level, will not be the same person. Only surgical alterations of the human brain could affect our identity in this regard (personality).
One might argue, however, that in light of the tendency of people to assess things and persons based upon their physical appearance, the everyday life understanding of human identity is going further.
If "body and mind" are both equal aspects of human identity, the intentional, temporary or permanent change of the former that is common in modern society can be regarded as a change of identity already.
(Edellinen luku sisältyy alla olevaan linkkiin)
Ship of Theseus
*
Theseus-hahmon ja -myytin taustoja
Theseus
Minotauros
10 comments:
Jos henkilöltä amputoidaan jalka ja tilalle mätetään puujalka, niin ei kai oletettavasti voi syntyä filosofista ongelmaa siitä, alkaako henkilön ihmisyys vähetä tai henkilön identiteetti muuttua toiseksi. Puujalalla voi olla psykologista merkitystä henkilölleen, sekä positiivista että negatiivista, mutta tuskin se saa häntä ajattelemaan itseään vielä joksikin muuksi kuin häneksi itsekseen.
Siinä vaiheessa, kun ihmiskudosta voidaan kasvattaa kehon ulkopuolella ja korvata tällä uudella kudoksella kehon "puutteita", niin voimme jo alkaa miettimään tuon uuden ruumiinosan merkitystä henkilön identiteettiin. Ehkäpä tulevaisuudessa voimme parannella itseämme, virhellistä ulkonäköämme, tällaisilla kasvatetuilla kehon kudoksilla (iho tms.) ja vieraantua täydellisesti siitä henkilöstä, joka olimme alkujaan, tai voimme ajautua identiteettikriisiin.
Olen muistaakseni lukenut tämänkaltaisesta pohdiskelusta sellaisilla henkilöillä, jotka ovat saanneet luovutetun elimen oman elimensä tilalle (sydän tms.).
Mikä saa ihmisen yhä herkemmin ajautumaan plastiikkakirurgin pöydälle operoitavaksi, muuttamaan niitä piirteitä, jotka tekevät hänestä persoonan. Michael Jackson on hyvä ja paha esimerkki henkilöstä, joka halusi muuttaa itsensä joksikin toiseksi.
Tämä kommenttini ajautui sivuraiteelle, mutta tuo Theseus ja itse asiassa RR toimi tässä näiden ajatusten alullepanijana, koska esimerkkisi puujalasta ja identiteetistä oli mielestäni erittäin ontuva.
Ontuvaahan näin formaalinen katsanto minuuden kokemuksen suhteen on, mutta tällä tavoin identiteetin (samuuden) ongelmaa analyyttisessa filosofiassa lähestytään.
Lupailin lisäyksiä, jotka tulevat hieman laajentamaan näkökulmaa fenomenologisempaan ja hermeneuttisempaan suuntaan - siis kokemuksen ja itseymmärryksen suuntaan.
Minuushan ei - kuten päreessäni totesin - palaudu pelkän samuuden myöntämiseen tai kieltämiseen, vaikka identiteetin "varmuutta" pidetäänkin (ainakin loogisesti) minuuden olemassaolon takaajana.
Mutta - minuuden ymmärtämiseksi tarvitaan myös jotain muuta.
Naisen logiikalla sanoisin, että Theseuksen laiva on se, missä Theseus on, ei se, joka vanhan laivan osista rakennettiin. Minä olen minä niin kauan kuin elän, vaikka kropassani osia vaihdeltaisiin.
Miten sen pystyisi miehelle viestimään? No ei varmaan mitenkään! Siinä on taustalla täysin epä-älyllinen intuitio siitä, että Theseus on eri "ainetta" kuin laivansa palaset ja minä on myös eri "ainetta" kuin elimet. Ja se toinen "aine" on identiteetin kannalta merkittävämpi.
(Jokainen keski-iässä tukevoittunut nainen tietää, että massansa sisällä voi edelleen olla mieleltään hoikka. Jokainen aikuisena tummunut tunnistaa, että itsensä voi edelleen kokea vaaleaksi, vaikka ympäristö näkee brunetin.)
PS Oikeasti en näe minuutta noin pinnallisena juttuna, mutta laivavertaus konkreettisuudessaan ohjasi ajatukset tuohon materiatasoon.
Theseuksen laiva on aina se, joka kyseistä nimeä vuorollaan kantaa.
Ihmisen identiteetti osin vaihtuu, osin pysyy samana. Ja se mikä pysyy samana, ei ole ulkonaista. Jalka saattaa vaihtua puujalaksi ja Martin sydän saattaa päätyä Reinolle ja orvokkisilmän saattaa lasihelmi korvata ... vaan muuttuuko "sielu"? Identiteetin ydin. Ei muutu.
Myös ehdottomasti naisen logiikalla tätä varmaa tietoa jakaa,
mrs Morbid
"Theseuksen laiva on aina se, joka kyseistä nimeä vuorollaan kantaa."
ja
"vaan muuttuuko "sielu"? Identiteetin ydin. Ei muutu."
äkkiseltään tuo kuulostaa kyllä vähä ristiriitaiselta,,
Ja sitäpaitsi mul ku on koulus opetettu (<- en siis sitä ole intuition avulla, myötä tietänyt), et ihmisen minä on sosiaalisissa suhteissa rakentunut (ja rakentuu kokoajan),, erilaisissa suhteissa erilaisella tavalla.
se, mikä näitä eri minuuksia sitten yhdistää - jos mikään - on kai (ainakin osa) sitä 'postindividualismin' ongelmaa.
näin keittiönpöytäfilosofisesti (<- hehe) ajatellen pysyvän ja muuttumattoman 'sielun' olettaminen tuntuu ongelmalliselta jo senkin vuoksi, et sitä on (mun mielestä) vaikea johtaa mistään
1. sielusta itsestään käsin?
2. sielun 'ulkopuolelta' - jumalasta?
I might b wrong though (& i might b dreaming)
T: yx opiskelija Turusta vaan.....
Yx opiskelija Turusta vaan,
jaarittelen hieman aamuni virkistykseksi.
No nythän on asia niin, että koulut ovat käteviä paikkoja hankkia tietoa, mutta sen jälkeen on paras alkaa käyttää intuitiota. Ensin opiskelee pohjat ja sitten suodattaa opit intuition läpi.
Sillä intuitio syntyy järjestä, mutta järjellä ei voi aikaan saada intuitiota. Koulussa opetetaan ajattelemaan järjellä, mikä on tietenkin ihan ookoo, kunhan sen ymmärtää ja sisäistää osaksi kokonaisuutta, eikä tee sitä kunkkua.
Tuo on mielenkiintoista: "pysyvän ja muuttumattoman 'sielun' olettaminen tuntuu ongelmalliselta jo senkin vuoksi, et sitä on (mun mielestä) vaikea johtaa mistään". Niin, meillä ihmisillä on tarve selittää mistä mikin tulee ja miten se tulee jne. Miksi? Ollapa eläin!
Ja ennen kuin minut lynkataan, liu´un takavasemmalle,
Mrs Morbidi
"Sillä intuitio syntyy järjestä, mutta järjellä ei voi aikaan saada intuitiota."
Kumoat jälkimmäisessä lauseessa sen mitä ensimmäisessä väität.
???
Jaaha, johan se isäntäkin heräsi.
Eivät kumoa.
"Sillä intuitio syntyy järjestä, mutta järjellä ei voi aikaan saada intuitiota."
Intuitio syntyy "järjestä", siis tuolla samassa ajatuskeskuksessa se kehittyy, on, MUTTa "järjellisellä ajattelulla" ei voi mitenkään kehittää/luoda intuitiivisuutta/intuitiota.
Tätä yritin sanoa. En kyllä tiedä sopiiko se mitenkään miehen logiikkaan. Mutta onpahan nyt rekisterissä, hahhah.
Hyvää sunnuntain jatkoa,
Ruu
Mikä intuitio? Mikä järki?
Minulla ei ole konkreettista havaintoa kummastakaan paitsi tekstuaalisina "olioina" eli symboleina, metaforina ja metonymioina...
En siis tiedä noista käsitteistä mitään. Olen vain lukenut kirjoista ja/tai kuullut kerrottavan.
Hah hah. Huumormiehiä sit kumminkii.
Iloisesti keikkuen,
Ruu
Post a Comment