De stickande svinen
Les cochones qui tricotent
Reiska-Isä, teräase ja lankaa. "Mä kudon sulle vaikka alushousut", mumisee kesytetty alfa-uros. Alfa-Reiska harrastaa kutomisen sekä neulomisen ohella myös laivanupotusta, joogaa ja pystypainia.
Täti Alma ilman kukkahattua. Täti on kutomisen ammattilainen ja Reiskan topakka "tutor-vaimo". Naisten vapautusliikkeen jäsen.
Alvar on tädin veli. Vihaa kutomista ja neulomista, mutta tykkää villasukista. Alvar on varsinainen kotikissa - anteeksi kotisika. Nojatuolifilosofi ja"eläinaktivisti."
Tädin oma pikku possu Sampo se siinä mussuttaa pöydällä ja odottaa kiltisti villapaitansa valmistumista.
Hän on perheen pienin, omituisin, mutta ei kiltein (joka on isä Reiska). Kova karkailemaan kotoa. Pikkupossuiässä Sampo löydettiin aina Linnanmäeltä, mutta aivan viime aikoina Sampo on alkanut käydä modernin taiteen museossa - Kiasmassa, jossa hän tienaa kaljarahaa postmodernin ajan "taide-esineenä." (kuva kertoo kaiken ).
40 comments:
Rane, sä voit uskoa, että mä nauroin. Kuvat ja kuvatekstit unionissa. (Iron)inen ote.
Veikkaan, että "kukkikset" vaikenevat kuin moukari.
- Prospero
Tää on ollut yli tunnin verran kehitteillä.
Nyt luullakseni ollaan aika lähellä "ratkaisua."
Final Solution?
Kyl tää ny ehdottomasti vaatis sen kukkahatun.
reiska
Olkoon (?) siinä.
Ehkä keksin vielä jotain, mutta turha tekstiviilailu ei välttämättä paranna asiaa.
Voi olla jopa päinvastoin, sillä kuvat itsessään puhuvat jo niin paljon, ettei niiden selitykkeeksi tarvita kuin lyhyitä - mutta osuvia - kuvailuja.
Eläköön Paretskoi, Ruusuvuori ja Pahkasian perintö.
Joo. Mutta minkä värisen ja mallisen kukkahatun?
Valinnassa täytyy ottaa huomioon ainakin ladyn a) väri, b) muoto ja c) temperamentti, jota on tuosta kuvasta on ehkä hieman hankala päätellä.
Heh, heh, ettäs uskalsit. Et taida pelätä mitään, edes kukkahattutätejä - yhteiskunnan peloittavinta hiljaista enemmistöä, tai kutojien armeijaa - blogimaailman Mississippiä.
Täällä ainakin yksi kukkahattu nauraa silmät kyynelissä. Näinhän tämä bloggaaminen on hauskaa!
Pirkko
Kyl se siitä vielä vihaks muuttuu, hyvässä lykyssä... Jukupliut, mut Almahan on...Janis Joplin :-o
reiska
No - tämä nyt oli minun visioni perheestä, jossa puolisoiden yhteinen harrastus ilmentää harmooooonista (terv. Karri Kokolle) yhdessä-eloa.
Saattaapa olla jopa sen välttämätön (muttei ehkä aina riittävä) ehto.
Saara kyl keksii jonkin oikeen tötsän päähän ku se tulee duunista.
reiska
Hyvä, hyvä!!!!!
Täti Almalta vain helmet pois ja
ruutupaita tilalle! Tuleepi sitte
setä Elmooooooooooo!
Joka neuloo uuvet bokserit! Hih, hih ja hih.t. sikatäti
Etteivät vastaukset olisi pelkästään hilpeän ylistäviä, suonet sanoa vielä pilkunnussimismielessä, että tuo ranskankielinen nimi pitäisi ehkä olla: Les conchones qui tricotent
(myös verbi monikkoon)
Kiitti hanhensulka. Mä odotinkin jotain korjausta, koska ranska ei ole hanskassa.
Mutta noinhan se toki menee, verbimuodon monikko.
Kaikkea ei osaa/ehdi ajatella loppuun asti.
No, jos kerran Hanhensulka saa korjata, niin kai minäkin eli de stickande svinen, tack.
Alma on kyllä ihan kuin Petra kolmekymmentä vuotta sitten, samanlaiset lasit ja ilme. My middle name was not fear but Janis.Reiska osuvasti hoksasi yhdennäköisyyden jänikseen. Noin hienoja helmiä ei kylläkään ollut.
Petra
Okei. Toinen kompa. Are you sure?
Mä sotken aina nämä kaksi - ade ja ande (-ten, -ien ja -eva, -evä), vaikka ruotsi sujuukin englannin jälkeen ulkomaankielistä ehkä parhaiten.
Ja muuten. Alunperin se oli stickande. Menin vaan pöljä muuttamaan.
Olen aiemminkin miettinyt, miksi sotken juuri nämä päätteet - mistä se mahtaa johtua?
Luultavasti siitä, että kun on kerran oppinut ne väärinpäin ja yrittää myöhemmin korjata asiaa, niin se ei noin vain onnistukaan, ellei käytä kieltä jatkuvasti.
Ei riitä, että tekee yo-kirjoitusten toisen kotimaisen kielen rakennetestissä vain yhden virheen.
Se nimittäin saattoi olla just tämä moka...
Et sä kyllä Reiska-Isä googlella ole mun kuvaa löytäny! Kun mä olen yrittäny peitellä jälkeni, perkele, ja sitten paljastuin. Noloa olla housut kintuissa - jumalauta - ja ilman rintsikoita. (Poistuu häpeämään)
reiska
Kyllä minä tuon Reiska-Isän ottaisin, jos hän kutoisi tarpeeksi isot alushousut. Vähän vaan arveluttaa, jos kerran on kesytetty.. ne on silloin yleensä pilalla jo..
Sampo on selvästi peräkammaripoika-ainesta. Putoaa kohta pöydältä, ellei sotkeudu mamman virkkaamaan pitsipöytäliinaan. Sitten voi olla yksi nurin.
Petra
Siis sinappia ja kaljaa pikku Sampolle ! Hirveetä!
**
En ole kesytetty, en, enkä pilalla! Ihan tuore olen. Otatko kukko hillitysti, tai sit ihan hillittömästi?
reiska
Syötin googleen tiedot: Reiska, anonyymi, kommenttieläin.
Ja tällaisen "seksikuvan" haku sitten antoi.
Miten Alma löytyi, sitä en kerro kuunaan...
Alvar oli helppo juttu. Sehän on mun kolmas etunimeni.
Sampo on suomennos Zambosta.
Isä-Reiskahan on myös etäistä sukua zamboille...(kts. kelmeä ihonväri ja turpea mutta sydämellinen ilme).
Missä me ollaan Rauno-ukki? Mikä aikavyöhyketerapia? Ku täällon klo jotain 9 AM ja muualla on jotain 7 PM.
Hui, ollaanks me oikeesti jossain viitakossa?
reiska
Vastaus: Ollaan.
Oi miten... röhröh! (suom. ihanaa!). Mutta mitä hittoa tämä pilkunnussiminen täällä kommenttiboxissa on. Menee tunnelma heti pilalle.
Turpea ilme ;-( Paprikat on osa mun sotamaalausta. Se osottaa tulisuutta ja pippurisuutta eikä TURPEUTTA! Tosi tulinen ja pippurinen luonne. Näin.
reiska
Ai ai Saarakin tykkää musta, nam! Mut entäs Kukko? KuuuuKKKOOO? Älkää ny sentään tapelko musta, eikun tapelkaa! Petrasta ei ole ku sillon koipi.
reiska
Tämä on ollut kyllä yllätyksellisyydellään ja oivaltavuudellaan suorastaan parantava blogijuttu.
Nauroin ja yskin niin paljon, että alkamassa oleva keuhkoputkentulehdus taisi haihtua. Vielä enemmän nauroi mieheni, kun näki nuo kuvat pitkän työpäivän jälkeen.
Tämä on niin hyvä juttu, että nuo kieliopilliset seikat voisit, Rauno, siitä korjata. Eiväthän nämä ole kiveen hakattuja nämä blogit.
Minä olen ainakin tehnyt korjauksia, kun joku on huomauttanut virheistäni. Tieto alkuperäisestä muodostahan jää kommentteihin.
Saara.
Periaatteeni on, että selvät kielioppivirheet korjataan, jos vieraita kieliä käytetään. Suomesta ei niin väliksi.
On sitten ihan eri juttu, mitä tulee omiin kielellisiin väännöksiin - kirjoittipa millä kielellä tahansa. Mutta nyt ei ollut kyse sellaisista.
Huomautukset olivat siis paikallaan.
Tunnelmasta puheen ollen - ko. neule-/perheblogi-ideani on vasta noin 18 tunnin ikäinen, joten fiilikset saattaa vielä jopa nousta, jos/kun aihetta hieman työstetään.
Edellinen kommenttini menee myös blogisiskolle.
Kukko on kovasti hillitty kaikinpuolin, eikä tappele ihmisistä. Vaikka tietysti mielellään näkee, ainakin unina, miehiä omena suussa. Jossei vartaassa :p
Kaunis neiti Kukko! Sopii...hys.. jos ei Saara huomaa..
reiska
Possu vartaaseen niin kuin olisi jo!
Jassoo, tää meni nyt, Rane, parisuhdesikailuksi, valmistaudu petaamaan Leelian lepotuoli. Sen siitä saa, kun perustaa perheblogin.
Petra
Tämäkö nyt on sitä solipismia?
Nyt kyllä joku esiintyy minuna. Oikea reiska on ihan kiltti.
reiska
Kysymyksessäsi, Kirsti, on outo sävy.
Mutta ky-yyllä. Solipismia hyvinkin.
Olenks mä kertonut, että mainitsemasi Paretskoi on pikkuserkkuni. Emme ole kyllä koskaan tavanneet.
Haa! Mielenkiintoinen sattuma. Markku Paretskoi ja Juha Ruusuvuori olivat Pahkasian "sielu".
Nykyään meiltä puuttuu Pahkasian kaltainen - absurdia mutta älykästä (siis toisin kuin USA:n absurdismi) satiiria viljelevä sarjakuva-/tekstijulkaisu.
Radion Alivaltiosihteeri-ohjelma voi kyllä edelleen melko hyvin eikä äijien "älykäs pöhköily" ole ainakaan vielä vajonnut Pekko-tasolle ja tuskin tulee vajoamaankaan - ellei sitten jonain uutena huumoriparodian satiirina.
Se taas merkitsisi itse asiassa "nousua" kohti Monty Python-tyyppistä irrottautumista aivan kaikentyyppisistä viihteenteon konventioista. Imitaattori imitoimissa omaa imitoimistaan.
Silloin aletaan olla jo aika lähellä Leevi Lehdon ja Karri Kokon runouskäsityksiä - jos saan hieman "ekstrapoloida" omiin nimiin.
Outo sävy? Milloin ei olisi. Maailma on outo ja niin on tämä blogikin. Harmi etten itse osaa liittää kuvia omaan blogiini koska se kaipaisi räjäyttämistä sekin.
Taas meikäläistä syrjitään.
Mielestäni olen maininnan arvoinen
vaikka olenkin perheen mustalam.. sika.
Pian kosto elää ja pekonit tirisee.
*uhkailee joululla*
Post a Comment