Filosofin on ajateltava aina sub specie aeterni
Spinoza
Spinozan etiikka
Spinoza ja Nietzsche
Benedict De Spinoza [Internet Encyclopedia of Philosophy]
Baruch Spinoza - Wikipedia, the free encyclopedia
Spinoza (1632-1677)
- Ihmiset pettävät itseään ajatellessaan itsensä vapaiksi.
- Joka siis uskoo, että hän puhuu tai vaikenee tai tekee jotakin muuta mielen vapaasta päätöksestä,....
- Maailmankaikkeudessa ei ole mitään satunnaista vaan kaikki on jumalallisen luonnon välttämättömyydestä määräytynyt olemaan olemassa ja toimimaan tietyllä tavalla.
- Jumala ei ole voinut tuottaa olioita millään muulla tavalla eikä missään muussa järjestyksessä kuin miten ne on tuetettu.
- Jumalan olemuksesta täytyy ehdottomasti seurata äärettömän paljon äärettömin tavoin -- toisin sanoen kaikki, mikä voi langeta äärettömän ymmärryksen piiriin.
- Tajunta ja ruumis ovat yksi ja sama yksilö, joka käsitetään milloin ajattelun, milloin ulottuvaisuuden attribuutin alaisena.
- Jumalan lisäksi ei ole eikä voida kuvitella muuta substanssia, ja niin ollen on pääteltävä, että ulotteisuus on eräs Jumalan ääretön ominaisuus. En ymmärrä, miksi ulotteisuus olisi arvotonta kuulumaan Jumalan olemukseen.
- Luonnossa ei ole mitään satunnaista, vaan Jumalan luonnon välttämättömyys saa kaiken olemaan ja tuottamaan vaikutuksen määrätyllä tavalla.
- Järjen luontoon kuuluu tarkastella asioita ikuisuuden näkökulmasta.
- Sikäli kuin tajuntamme tiedostaa itsensä ja ruumiin ikuisuuden kannalta, on sillä välttämättä tietoa Jumalasta ja se tietää olevansa Jumalassa ja tulevansa käsitetyksi Jumalan kautta.
- Elämässä on siis hyödyllistä ennen kaikkea täydellistää ymmärrystä eli järkeä, ja yksin tästä koostuu ihmisen korkein onni eli autuus; onnellisuus ei näet ole muuta kuin sitä sielunrauhaa, joka syntyy Jumalan intuitiivisesta tiedostamisesta.
- Ilo on ihmisen siirtymistä pienemmästä suurempaan täydellisyyteen.
- Mitä enemmän iloa, sitä enemmän täydellisyyttä.
- Elämänilo ei voi olla liiallista, vaan se on aina hyvää.
- Suru on ihmisen siirtymistä suuremmasta pienenpään täydellisyyteen.
- Masennus on surua, joka vaikuttaa ihmisen kaikkien osien toimintaan. Se vähentää ruumiin ja sielun elinvoimaa tai ehkäisee sen kokonaan. Ja koska elinvoiman väheneminen on vahingollista, masennus on aina pahaa.
- Olen itse vakuuttunut seuraavasta ajatuksesta: Millekään jumaluudelle tai kenelle muullekaan, kateellista lukuun ottamatta, ei koidu iloa heikkoudestani eikä vaivoistani, eikä hän lue hyveiksi kyyneleitä, nyyhkeitä, pelkoa eikä muutakaan sellaista, mikä on mielen heikkouden merkki. Päinvastoin, mitä suurempi ilo meidät valtaa, sitä täydellisemmäksi tulemme, toisin sanoen sitä enemmän olemme osallisia jumalallisesta luonnosta. Siksi viisaan ihmisen osa on iloita niin paljon kuin mahdollista siitä, mikä meitä kohtaa. Sanon, että viisaan ihmisen osa on ravita ja virkistää itseään kohtuullisella ja miellyttävällä ruoalla ja juomalla, ja myös tuoksuilla, vihreiden kasvien suloisella kauneudella, viehättävillä koruilla, musiikilla, urheiluleikeillä, teatteriesityksillä ja muilla sellaisilla asioilla, joista voi nauttia aiheuttamatta lähimmäiselleen haittaa.
- Jumala ei voi siirtyä suurempaan tai pienempään täydellisyyteen, koska hänen olemuksensa on muuttumaton. Jumalaa eivät minkäänlaiset ilot tai surun tunteet liikuta. Siksi Jumala ei voi rakastaa eikä vihata ketään.
- Jotka eivät ymmärrä asioiden todellisia syitä, näkevät kaiken sekavasti, ja ollenkaan huomaamatta ristiriitaa kuvittelevat, että puut puhuvat samoin kuin ihmiset. Niinpä myös he, jotka sekoittavat jumalallisen ja inhimillisen luonteen, antavat helposti Jumalalle ihmisten affekteja.
- Kaikki vihan tunteet ovat pahasta. Joka haluaa kostaa vääryydet vihalla elää tosiaan kurjasti.
- Tieto hyvästä ja pahasta ei ole muuta kuin ilon tai surun tunne, sikäli ' kuin olemme siitä tietoisia.
- Emme tiedä minkään olevan varmasti hyvää tai pahaa, paitsi sen, mikä todella johtaa ymmärtämiseen tai estää meitä ymmärtämästä.
- Kun jokainen ihminen etsii eniten omaa etuaan, silloin ihmiset ovat hyödyllisimpiä toisilleen. Sillä mitä enemmän kukin etsii omaa etuaan ja pyrkii turvaamaan olemassaolonsa, sitä suurempi on hänen kykynsä toimia oman luontonsa lakien mukaan, toisin sanoen elää järjen ohjaamana.
- Näemme helposti, miten ihminen, jota ohjaa affekti tai luulo, eroaa ihmisestä, jota ohjaa järki. Edellinen näet tekee, tahtoipa tai ei, sellaista mistä hän ei ole ollenkaan perillä, kun taas jälkimmäinen ei seuraa kenenkään muun kuin itsensä toiveita ja tekee vain sellaisia asioita, joiden hän tietää olevan tärkeintä elämässä ja siksi niitä hyvin suuresti haluaa. Niinpä sanon edellistä orjaksi mutta jälkimmäistä vapaaksi.
- Mitä lihalliseen rakkauteen tulee -- ja yleensäkin kaikkeen rakkauteen, jolla on syynään jokin muu seikka kuin sielun vapaus, niin se muuttuu helposti vihaksi, jollei - mikä vielä pahempaa - ole hulluuden laji.
- Aliarviointiin liittyy väärää moraalisuutta ja uskonnollista mieltä. Ja vaikka aliarviointi on ylpeyden vastakohta, on itseään alentava kuitenkin kaikkein lähimpänä ylpeää.
- Joka ymmärtää itsensä ja tunteensa selvästi ja täsmällisesti, rakastaa Jumalaa, ja rakastaa sitä enemmän, mitä enemmän hän ymmärtää itseään ja tunteitaan.
- Tunne lakkaa olemasta passio heti, kun muodostamme siitä selvän ja täsmällisen idean.
- Niin kauan kuin meitä eivät raasta luonnollemme vastakkaiset tunteet, meillä on valta järjestää ja yhdistää tunteita järjen vaatimusten mukaan. (Mutta kuka sellaisen tilan voi saavuttaa tai on koskaan saavuttanut?/RR)
- Mitä enemmän mieli ymmärtää kaikki asiat välttämättömiksi, sitä suurempi valta sillä on tunteisiin nähden ja se jää sitä vähemmän passiivisesti niiden alaiseksi.
- Intuitiivisesta tiedosta heräävä Jumalan älyllinen rakastaminen on ikuista.
- Useimmat ihmiset saa elämään Jumalan lain mukaan toivo palkinnosta, mutta myös, ja erityisesti, pelko, että heitä rangaistaan kauhealla tavalla kuoleman jälkeen. Mutta todellinen autuus on korkeammanasteista tietoa, ja mitä enemmän mieli ymmärtää, sitä suurempi on sen valta pahoihin affekteihin nähden. Niinpä emme nauti autuudesta siksi, että vastustamme paheita, vaan päinvastoin sen vuoksi, että nautimme autuudesta, kykenemme niitä vastustamaan.
- Joka ymmärtää itsensä ja tunteensa selvästi ja täsmällisesti, rakastaa Jumalaa, ja tekee niin sitä enemmän, mitä enemmän hän ymmärtää itseään ja tunteitaan.
- Ihmismieli ei voi hävitä täydellisesti ruumiin mukana, vaan siitä jää jäljelle jotakin, mikä on ikuista.
- Vapaa ihminen ei ajattele mitään vähemmän kuin kuolemaa. Hänen viisautensa on elämän, ei kuoleman miettimistä.
- Kaikki erinomainen on yhtä vaikeata kuin harvinaistakin.
- Ihminen on ihmiselle Jumala.
- Parasta mihin kukaan voi käyttää kykyjensä ja taitojensa valtaa on onnistua opettamaan ihmisille, kuinka nämä oppisivat lopultakin itse elämään oman järkensä hallitsemina.
- Ei pelkoa vailla hieman toivoa, eikä toivoa ilman pelon häivää.
- Viha on ahdistusta, johon on etsitty ulkoinen syy.
No comments:
Post a Comment