June 2, 2005

Myötäkärsimisestä eli "Nietzschekö sosiopaatti?" osa 4

Nietzschen hyveet
(Blogi on keskeneräinen, paraikaa kirjoitusvaiheessa. Amazon.com: Books: What Nietzsche Really Said) (päivitys 26.6)

Tulin siihen tulokseen, että käsittelen Nietzschen hyveet ja ylipäätään hänen käsityksensä hyveellisyydestä erikseen tässä neljännessä, mahdollisesti viimeisessä osassa, koska se on paitsi mielenkiintoinen myös hieman hankala ja aikaa vievä prosessi.
Samalla siinä tulee tehtyä yhteenvetoa Nietzschen etiikan (epä-?) realistisista tavoitteista.

Mutta teen tämän vasta sen jälkeen, kun olen kirjoittanut muut osat, joiden teemana ovat Nietzschen ajattelun ja luonteen ristiriidat sekä vastaavuudet.

Toisaalta - voi olla, että tekstiä tulee kaikkiin osiin samanaikaisesti. Ovathan ne itse asiassa saman asia eri perspektiivejä. Ensimmäinen - "johdanto-osa" lienee aika valmis, joskin täydennyksiä, korjauksia ja tarkennuksia on sinnekin odotettavissa.
Kts. siis myös muut osat.

*
Menemättä tässä yhteydessä sen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun Nietzschen käsityksiin hyveistä, annan vain luettelon, joka ei ole kovin ristiriidaton, mutta kylläkin lukuisa. Hyveet voidaan ymmärtää ihmisen luontaisiksi kyvyiksi, jotka kokonaisuutena toteutuessaan muodostavat hänen arvomaailmansa perustan. Hyveet sellaisenaan voivat jo olla arvoja, joskin arvojen yleisesti ottaen katsotaan sisältävän useampia hyveitä.

Siteeraan Solomonin ja Higginsin kirjassaan What Nietzsche Really Said luvussa "Nietzsches`virtues" esitettyä listaa ja kommentoin sitä hajanaisesti ja yleisesti.
Listan hyveet siis voivat olla - ja ovatkin ristiriidassa - keskenään, eikä Nietzsche ole missään esittänyt sitä kokonaisuudessaan. Ainoastaan parissa kolmessa kohtaa hän on luetellut muutaman perushyveen, joita arvostaa.
Solomon on kuitenkin pidentänyt listaa melkoisesti, joskin varsin perustellusti.

Seuraavat hyveiksi nimitetyt piirteet (ne voivat olla joskus hyvinkin abstrakteja sekä monimerkityksisiä!) tulevat hänen mukansa selvästi esille Nietzschen tuotannossa. Ne on esitelty aakkosjärjestyksessä, ei preferenssijärjestyksessä, koska sellaista Nietzscheltä on mahdoton koodata.

***
26.6 Aluksi kuitenkin Nietzschen hyveiden esittely hieman "lyhyemmän kaavan" mukaan ja perinteiseen - "aristoteelis-aquinalaiseen" hyveteoriaan - rinnastaen.

Aristotle`s criterion of virtues: a virtue is the mean between the extreme. (this was not Nietzsche`s opinion) Aristotle`s virtues are courage, temperance, liberality, magnifience, justice, truthfullness, wittiness, friendliness, honor (an all-embracing virtue) and shame (a quasi-virtue).
Following Aristotle Thomas Aquinas listed four cardinal virtues - prudence, fortitude, temperance and justice - and three theological virtues - faith, hope, and charity.
Nietzsche himself gave us two short lists, one in Daybreak (1881):

honest - towards ourselves and whoever else is a friend to us.
courageous - towards the enemy.
generous - towards the defeated (cf. mercy)
polite - always, this is what the four cardinal virtues want us to be.

and another in Beyond Good and Evil (1886):

courage,
insight,
sympathy,
solitude

We would be surprised that these two lists are not consistent (with each or what Nietzsche says elsewhere in his work). And it is never entirely clear how serious he may have been.
But one of Nietzsche`s main thoughts about feelings and willing was that man - contra Aristotle -can simultaneously have two extremely opposite opinions about the same objects or subject matters.
(This is one of his famous criticisms against Aristotle`s tertium non datur (a thing can exclusively be either true or untrue - third alternative is forbidden! - this is the premier discipline of bivalent logic).

(I have done some textual editions of my own to ease my purposes by condensings and additions from other parts of the chapter or the book and using some special references to Nietzsche`s other notes that touches on this subject/RR.)

***
"Here is a tentative list of traits that Nietzsche consider virtues: Amazon.com: Books: What Nietzsche Really Said. p. 176-197).

aesthetcism
courage
courtesy
depht
egoism
exuberance
fatalism (amor fati)
"the feminine"
friendship
generosity
"hardness"
health
honesty
integrity
justice
playfullness
"presence"
pride
responsibility
solitude
strength
style
temperance

Tämä lista on varmasti hämmentävä sekä ensi alkuun että myöhemminkin, mutta se kertoo paljon Nietzschen arvostamista luonteenpiirteistä tai sellaisiksi nimitetyistä, joita hän haluaa kutsua hyveiksi, ja joiden perustalle yksilön arvomaailman pitäisi rakentua.Nietzsche ei pyri avoimesti rakentamaan minkäänlaista yhteisöä näiden pohjalle, joskin se hänellä mielestäni kyllä ainakin piilevästi on mielessään - jo aivan tuotantonsa alusta lähtien. Mutta juuri tämä on ongelmallista, juuri se, voidaanko tällaisen epäyhtenäisen ja ristiriitaisen hyveryppään varaan rakentaa muuta kuin yhden miehen uneksima illusorinen yhteisö, jossa taiteilijasta olisi tullut yhteisön sankari ja estetiikasta politiikan väline?

2.6. Nietzschen nihilismi ja conradictiot eli miten länsimaisen kulttuurin arvojen pirstoutuminen voi kiteytyä neron sielunelämässä.

Huom! Muistakaamme hulluuteen ajautuneen Nietzschen yhteydessä aina myös epileptikko Dostojevski, sillä nämä kaksi konkreettisesti sairasta miestä sisäistivät kärsimyksen täyttämässä elämässään, jonka he siirsivät tuotantoonsa, eurooppalaisen nihilismin ydinongelmat 1800-luvun ajattelijoista kaikkein parhaiten.
Heidän yhteydessään on myös muistettava hieman varhaisemmat "pahuuden asianajajat" - markiisi de Sade The Life and Times of the Marquis de Sade, jota kumpikin oli lukenut sekä Edgar Allan Poe- toinen pahuuden kirjallinen analyytikko.

1 comment:

Brandon Boyea said...

Hello, I am interested in hearing from others