April 29, 2011

Käytännön metafysiikkaa

Yläkuvasta havaitaan, mitä Jumalan alakuvassa tekemästä 'virheestä' mm. seurasi [kysyjä joko heittäytyy tahallaan tyhmäksi tai sitten hän on aidosti hämmentynyt - ellei peräti molempia ;\].

Ketään ei voi käskeä [mikä on eri asia kuin pakottaminen], ellei hänellä ole mahdollisuutta olla tottelematta. Se, joka ei tottele vapaasta tahdostaan, on orja tai kone. - Mutta juuri sitä, jolla on vapaa tahto, myös pitää käskeä, jottei hän harhautuisi vaihtoehtojen suunnattomuudessa [ei suuntaa].
*
Kommentti Tomille hänen edellisessä päreessäni esittämäänsä kommenttiin.

I
Tomi kirjoitti: Ihmettelen kuinka ateistissa (joka väitä olevasi) herää apologeetikko, joka kerta kuin kristinuskoa dissataan.
*
Jos et sitä vielä tiennyt Tomi, niin minä edustan metodista [ellei peräti panteistista] solipsismia. Maailma on minun mielteeni, eikä mielteillä ole rajaa tai määrää. Näin ollen uskonnot ovat täysin relevantteja [ellei jopa relevanteimpia] diskursseja todellisuudesta siinä missä luonnontiedekin, joka kuitenkin ollakseen tiedettä joutuu rajoittamaan maailman tajuamisen matematiikkaan.

Henkilökohtaisesti kieltäydyn ehdottomasti olemasta numero [katso, minä en ole numero! ;\] ja pelkästään tämä kieltäytymiseni todistaa, etten ole numero, sillä numeroilla ei ole tahtoa, joka voisi kääntyä jopa niitä itseään vastaan.

By the way - edellisestä voidaan johtaa/tehdä ehkä hieman yllättävä rinnastus.

Kun sinunkaltaisesi ateistit saivartelevat muka syvääkin älykkyyttä osoittaen kysymällä, voiko kaikkivaltias Jumala luoda kiven, jota hän ei pysty nostamaan, niin pitää muistuttaa, että loihan Jumala ateistinkin, jota hän ei välttämättä voi [eikä välttämättä halua ;\] enää käännyttää uskovaiseksi. Sama logiikka kummassakin tapauksessa.

Tahtoo sanoa, että Jumala loi ihmisen tietoisuuden vapaaksi [tietoisuus irtoaa absoluuttisesta kausaatiosta], mutta fysikaalinen maailma ymmärretään aina kausaalisten ja luotettavasti laskettavien lakien todellisuudeksi, jossa ei voi esiintyä vapaata tahtoa tietoisuutena. - Ja silti juuri tuo vapaa tahto mahdollistaa kognitiivisesti merkityksellisen ymmärryksen. Kone ei ymmärrä mitään vaan täydellisen orjan tai sotilaan tavoin tekee mitä käsketään - eihän se muuten kone oliskaan.

Teidän luonnotieteilijöitten jumala ei ole ihmisen vaan numeron jumala. Te olette siis numero-idolin/epäjumalan palvelijoita - ja samalla ristiriidassa oman luontonne kanssa - aina todistamassa maailmaa sellaiseksi, ettei siellä lopultakaan voi olla ketään todistajaa - ikäänkuin näin sanomalla taikoisitte samalla itsenne näkymättömiksi/olemattomiksi.

Tämä syvääkin syvempi ajattelun/päättelyn perusteiden väärinkäsitys ja inkoherenssi ihmetyttää minua syvästi ja kysyn jälleen kuten monesti aiemminkin: jos ihminen on pelkkä numero - jos todellisuus on pelkkä laskennallinen koordinaatti - eikö silloin olisi parempi häipyä vähin äänin tästä maailmasta, koska se, joka ko. kausaalipakon loppuun asti tunnustaa, ei kuulu olettamaansa järjestelmään, jossa kyky tarkkailla universumia omassa itsetietoisuudessaan [ikuisuutena nykyhetkessä], on a) jotain liikaa tai b) jotain jumalallista, mitä kumpaakaan vaihtoehtoa luonnontieteilijä ei voi hyväksyä kumoamatta metodisten ennakko-oletustensa loogisia perusteita - siten omaa intellektuaalista uskottavuuttaan - jopa olemassaoloaan ihmisenä [ilman vapaata tahtoa/tietoisuutta].

Formaali-logiikan puitteissa ja kielenkäytössä edellä kuvattu ongelma tunnetaan etenkin Russellin paradoksin nimellä.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solipsismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteistinen_solipsismi
http://en.wikipedia.org/wiki/Barber_paradox
http://blog.atmajyoti.org/2007/11/the-question-of-free-will/
http://pastorpatrick.wordpress.com/2007/09/

1 comment:

Tomi said...

Rauno voi olla mahdollista, että meillä ei ole vapaata tahtoa.
Voimme olla myös aivojemme sätkynukkeja.
Tutkimukset viittaisivat tähän suuntaan.

Miten suhtautuisit, jos osoitettaisiin, että meillä ei ole oikeata vapaata tahtoa, vaan pelkkä illuusio siitä.

Et ottanut edelleenkään kantaa siihe, että useat uskontojen väitteistä ovat luonnotieteellisiä ja siten periaatteessa testattavissa.