*
Kirjoitettu kommentiksi Takkiraudan päreeseen Kun konservatiivi lyö vyön alle.
1
Matruuna kirjoittaa enimmäkseen asiaa sosiaalisista syistä [etenkin jälkiehkäisynä] tehtyä aborttia vastustaessaan, vaikka kieltämättä hänen rosaluxemburgmainen verenhimoisuutensa hirvittää joskus jopa minua, joka olen syvimmältään [mutta salaisesti] herkkä, hellä, hyväntahtoinen ja kohtelias ihminen.
Matruuna sanoo kirurgin sakset kourassaan: 'Putket poikki leväperiltä ja namusediltä!' Mutta [sanon minä] kun on alkuun päästy, niin steriloitavien lista ei tule jäämään tähän - se on varmaa.
Fyysinen koskemattomuus on melko perustava oikeus. Kun se kerran radikaalisti rikotaan, niin toinen ja kolmas kerta ei ole enää niin vaikeaa. Kai se ensimmäinen kerta luultavasti on vaikein myös raiskauksessa - raiskaajallakin - - .
Eikö nuo abortti-almat ja lapsia hinkkaavat [ym.] hylkiöt voitais lähettää mieluummin vaikka tiukasti vartioiduille työleireille rakentamaan kanavia itärajan pintaan [saisivat venäläiset turistit tehdä erittäin kalliita mutta täysin todellisia rajanylitysretkiä melomalla Suomen rikastuessa itämatkailusta].
*
[Oletko muuten IM huomannut, että sinulla noin yleisestikin ottaen on taipumusta suosia fyysistä väkivaltaa muistuttavia toimia rangaistuksina, kun taas minä lähetän viholliset mieluummin johonkin gulagiin kauas ihmisten ilmoilta. - Meistä tulisi hyvä tiimi fasistiseen sisäministeriöön: sinä hoidat lääketieteellisen rotuhygienian ja minä eliminoin vääränväriset ja väärien ideologioiden edustajat tehokkaisiin camp'eihin].
2
Sikiön oikeudet-keskustelu on sofismia pahimmillaan. Ei sikiöllä mitään ihmisoikeuksia ole, koska objektiivinen kriteeri sellaisten oikeuksien [tai ylipäätään oikeuksien] asettamiseksi puuttuu - nyt ja aina. Katolinen kirkkokin pelaa vain dogmeillaan, joita väittää jumalallisiksi. Tosiasiassa kaikki oikeuksille asetetut kriteerit ovat yhtä aikaa ja tasa-arvoisesti sekä jumalallisia että mielivaltaisia [intressi-sidonnaisia].
Kauhistuttavinta tässä milloin-sikiö-muuttuu-ihmiseksi-dilemmassakin lienee juuri se, että meidän on itse päätettävä ja tunnustettava, ettemme tehneet päätöstämme kuin puhtaasti omista intresseistämme käsin - tai vedoten viiteryhmäämme tai asiantuntijoihin, jotka eivät ole yhtään sen oikeutetummassa asemassa, koska parhainkaan havainto-evidenssi ei sisällytä itseensä moraalista kriteeriä siitä, milloin ja miksi sikiö on ihminen. Joka muuta väittää, ei ole ymmärtänyt, että looginen perustelu ja empiirinen evidenssi eroavat toisistaan kategorisesti [laadullisesti].
Ja jos empiristi nyt vetoaa induktiiviseen päättelyyn [lähinnä näytön määrään], hän tekee sikiöstä esim. autoon verrattavan ei-moraalisen kohteen, jonka laadun määrittävät sen kvantitatiiviset ominaisuudet. Mutta jo päiväkoti-ikäiset lapsetkin ymmärtävät, että sikiö on jotain laadullisesti aivan erityistä eikä mikään kone - ei edes mikään kvanttitietokone, johon voi soveltaa tiettyä kvanttimatematiikkaa ja väittää, että tässä se nyt on - moraalinen kriteeri sikiön ihmisyydelle.
Empiirisistä tosiasioista ei seuraa pitämistä. Analyyttisesti loogiset totuudet ovat tautologioita, jotka toistavat empiirisen faktan formaalisti toisessa muodossa. Näin ollen moraali jää kummankin päättelytavan ja argumentaatio-koneiston ulkopuolelle. Haluaisinkin verrata moraalia [omantunnon äänenä] parantumattomaan kipuun, jolle ei löydy selitystä [eikä välttämättä muuta 'hoitokeinoa' kuin kivun lamauttaminen eli mielen kovettaminen myös omien tunteitten suhteen].
Uskallammeko katsoa itseämme silmiin tässä asiassa? Uskallamme olla valehtelematta itsellemme? Uskallammeko sanoa pokkana: sikiö on ihminen, koska musta tuntuu siltä, koska mun mielestä ihmisyys alkaa tosta tai tästä kehitysasteesta, koska tiedemies X:kin sanoi niin [?] - Uskallammeko siis tunnustaa, ettemme tiedä sikiön ihmisyyden asettavasta kriteeristä loppujen lopuksi yhtään mitään - emme yhtään enempää kuin katolinen kirkkokaan täysin epäkäytännöllisine ohjeineen?
Minä epäilen, että emme uskalla. Nietzsche sen sijaan uskalsi [hän tosin puhui Jumalasta, ei sikiöstä].
3
Niinpä siis vain äidillä, lääkäreillä ja terveysviranomaisilla on oikeuksia sikiön suhteen. Sikiöllä itsellään ei ole ainuttakaan oikeutta. Sikiö on yhtä avuton kuin Jumala. Se on olemassa vain niin kauan kuin me siihen uskomme.
*
http://takkirauta.blogspot.com/2011/04/kun-konservatiivi-lyo-vyon-alle.html
http://www.babble.com/CS/blogs/strollerderby/archive/tags/government/default.aspx
http://www.women-health-info.com/88-Sterilization.html
4 comments:
Käsitätkö todella itse mitä paskaa jauhat? Ai, että et. Lue omat todistelusi pariin kertaan uudestaan... ovatko ne edes hauskoja?
Filosofina et ole edes silmänkääntäjä vaan -puhkoja.
Sorry anonymous, jos tuli sohaistua liian tarkkaan ja liian syvältä. Mutta mitäpä sinä silmillä tekisit? Sokea sinä olet kuitenkin - silmien kanssa tai ilman.
Muutama juttu:
1) Aina silloin kun joudutaan puuttumaan ihmisen fyyysiseen habitukseen, syiden täytyy olla todella kovat. Ja sukupuolivietiltään vaarallinen käytös on sellainen. Asioita tulee aina ajatella kokonaisuuksina; ja myös tekojen uhrien, ei ainoastaan tekijöiden, kannalta.
2) Älä ikinä tee skalpellilla sitä minkä voi tehdä hormonaalisesti.
3) Meillä on täsmälleen neljä mielekästä pistettä määritellä, milloin sikiö muuttuu ihmiseksi:
a) Hedelmöityksen hetkellä. Tällöin muodostuu uusi ainutlaatuinen Homo Sapiens -genomi
b) Silloin kun sydän käynnistyy (sydänsyntymä). Tällöin alkaa uusi itsenäinen elämä ja sikiö lakkaa olemasta solumöykky.
c) Silloin kun aivotoiminta (EEG) käynnistyy (aivosyntymä). Tällöin alkaa uusi tietoisuus ja sikiö muuttuu selkeästi ihmiseksi.
d) Silloin kun sikiö konttaa ulos äidistään (fyysinen syntymä). Tämä on ehdoton takaraja sille, milloin sikiö on muuttunut vauvaksi.
Minkä näistä valitset? Kaikki ovat selkeitä käännepisteitä. Mutta kaikissa on myös sudenkuoppansa.
Väittäessäsi, ettei sikiöllä ole mitään ihmisoikeuksia voidaan samalla kyseenalaistaa koko ihmisoikeuksien käsite. Vastakysymys on: miksei olisi? Ei sikiö ole missään vaiheessa osa äidin elimistöä.
Miksi sikiö muka ei olisi ihminen? Sillä on kaikki Homo sapiensin tuntomerkit ja se on ikioma geneettinen kokonaisuutensa. Onko vaikeasti dementoitunut vanhus tai koomapotilas ihminen? Milloin ihminen saavuttaa ihmisoikeutensa ja milloin hän ne menettää?
4) Äidit ja lääkärit eivät luo juridiikkaa eivätkä ole jumalia. Lainlaadinta on juristien tehtävä.
5) Jos sikiöllä ei ole oikeuksia, niin miksi sillä ei ole oikeuksia?
1
Minulla ei ole listaasi mitään yksityiskohtaista kommentoitavaa. Etenkin kohdan 3 faktoihin mahdollisesti omaksutut kannat seuraavat jostain joko aina jo paljon suuremmasta asenteesta elämään tai pelkistä kompromissi-ratkaisuista.
Tärkeimmät eettisiin valintoihin perustuvat lait kehkeytyvät virkamies-valmistelusta huolimatta ajopuun tavoin poliittisina enemmistö-päätöksinä.
Perimmäinen kysymys tässä on tietysti uskonnollis-poliittis-eettinen. Uskommeko elämän pyhyyteen vai emme. Jos emme, niin mitään oikeuksia ei ole olemassakaan. Ihmisen keksintöä siis koko ongelma ja ihmisen mukana se myös katoaa.
2
No - asia ei ole ihan näin yksioikoinen, mutta en silti halua osallistua geeni-saivarteluihin enkä lähes naurettaviin juridisiin viilailuihin, koska niissä ei juuri koskaan kysytä päätösteoreettisesti perimmäisiä kysymyksiä. Toisaalta - jos kysyttäisiin niin saattaisi jäädä päätökset tekemättä ;\]
Naturalistin positio suhteessa aborttiin ja/tai eutanasiaan on [ainakin ironisesti verrattuna] vähän samankaltainen kuin diplomaattien asenteet Kööpenhaminan päästö-konferessissa.
Jokainen osapuoli tiesi, että ongelma voi ratketa positiivisesti vain massiivisella rakenteellisella muutoksella ja kaikkien yhteisellä päätöksellä - globaalisti.
Joku valopää oli kuitenkin jo ehtinyt keksiä arvottaa päästökaupan hyödyt ja haitat rahassa. Lopputuloksena tästä finanssi-oivalluksesta oli se, että nyt käymme kauppaa [eli teemme voittoa] jopa sillä paskalla, jonka määrää meidän nimenomaan piti vähentää.
Taidammekin siis päinvastoin tarvita lisää tuota paskaa, jotta maailmatalouden kasvu [kestävä kehitys ;/] voidaan entistä varmemmin taata.
Yhtä vähän todellista merkitystä kuin tuolla finanssi-paskan eli päästöoikeuksien myynnillä on sen pohtimisella, milloin sikiön voi vielä abortoida ja milloin sitä voi pitää ihmisenä, jota ei enää saa murhata [sama ongelma meillä on tietenkin eutanasian suhteen].
Me vain siirrämme perimmäistä dilemmaa hiukan etäämmälle yrittäessämme oikeuttaa ja siten hyväksyä jonkin tietyn [inhimillisen ja hyödyllisen] kriteerin, josta käsin määritämme sikiön tai puolikuolleen dementin oikeuden elää.
Mitään absoluuttista kriteeriä ei kuitenkaan ole, joten kaikki kriteerit ovat näin ollen loogisesti yhtä hyviä. Ja kun absoluuttinen kriteeri puuttuu, voidaan sanoa, että joko me kaikki olemme abortin ja eutanasian hyväksyessämme murhaajia tai sitten kukaan ei ole.
Aborttia ja eutanasiaa koskevat lait ovat siis pelkkiä teatterikulisseja, jotka pyrkivät antamaan vaikutelman, että me muka voimme legitiimisti johtaa ja oikeuttaa biologisista tosiasioista perimmäisiä arvoja tai normeja.
3
No - [hehheh] - asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, sillä minäkään en hyväksy aborttia kuin erittäin tiukoista syistä, joten minulta voidaan kyllä tivata, että mihin se Räsäsen ehdottomuus oikein perustuu.
Siitä yritin kirjoittaa 'Ei uskoa, ei toivoa, silti toimia'-päreessäni.
Ajauduin umpikujaan, jonka jo etukäteen tiesin itseäni odottavan.
Mutta arvaapa mitä - siinä umpikujassa minua odotti myös valtava väentungos. Tosin monikaan ei tiennyt, minkä vuoksi oli sinne dead endiin päätynyt ja oli niitäkin, jotka eivät tajunneet edes umpikujaan päätyneensä, vaikka kiersivätkin älyllistä kehää kuin häntäänsä jahtaava kissa.
Minä tiesin, vaikkei tuo tietoisuus minua niin kovin paljon ainakaan pitemmän päälle lohduttanut [;\]
Post a Comment