Kommentti Ironmistressin päreeseen 'Syntymättömän lapsen päiväkirja'.
.....
Tämä härskisti ellei peräti kyynisen häpeämättömästi ja
liioitellussa sosiaalipornoisuudessaan oksettavan siirappimainen ja
typerryttävän mauton teksti osoittaa jälleen, että kirjoittaja on vaarallinen
tyyppi. Mekanistisesti ajatteleva, silti lähes hysteerisesti ylitunteileva metallurgi saarnaamassa
yliampuvia moralismejaan. Hänen kanssaanko voisi keskustella harkitsevasti ja
viisaasti? Ei ikinä.
.
Itse suhtaudun aborttiin varovaisen kielteisesti, mutta
tällaiset ‘päästöt’ saavat minut pikemminkin puolustamaan aborttia kuin
kritisoimaan sitä. Ja ihan vain kirjoittajan kaltaisten ihmisten takia.
Selvästikin kyseessä on luonteeltaan fanaattinen henkilö, ja kaiken lisäksi,
herrajumala, buddhalainen fanaatikko[?!]
.
Järjellä ei kirjoittajan ajattelussa ole muuta tehtävää kuin
toimia emotionaalisella ‘tulella’ hitsattavana metallikappaleena, jonka perusteluiksi esitetyt argumentit kiinnittävät mekaanis-deterministisen asennerakennelman runkoon pulttien tavoin.
Tällaista älyllisesti rigidiä sekopäisyyttä ei voi pitää harkitun kriittisenä
ajatteluna vaan pikemminkin hysteeris-paranoidisena itsepuolustus-impulssina,
jossa arvoja käytetään hyökkäysstrategioina, perusteluja ammuksina ja sanoja
luoteina. Uhria ei tarvitse etsiä kaukaa. Kyseessä on älyllinen
itsemurha.
*
12 comments:
Ne olosuhteet, joissa aborttiin todellisuudessa päädytään, ovat lähtökohtaisesti niin pakottavia ja surullisia, etten oikein hahmota tuollaisen tunteikkaan syyllistämisen tarkoitusta.
Tai no, hahmotan kyllä.
Käsitteellisellä tasolla abortti on julma ja moraaliton teko, mutta tuossa konservatiivisten tahojen farisealaisuudessa on jotain vielä vähän julmempaa.
Abortti on ensisijaisesti moraalinen ongelma. Sen vuoksi ratkaisu siihen on myös moraalinen.
Tietysti tämänpäiväinen teksti oli glurgea. Mutta se on ainoa tapa vaikuttaa niihin, jota asia todella koskee: naisiin.
Yksi abortti on vahinko. Kaksi on tragedia. Mutta silloin, kun niitä tehdään kolmesta kuuteen samalle naiselle, niin vika on tällöin naisessa itsessään. Kun aborttia käytetään jälkiehkäisynä, niin jossain on todella iso ongelma. Ja jos tällainen hutsu ei kykene pitämään jalkoväliään kiinni, niin panisi edes putket poikki.
Ja mitä farisealaisuuteen tulee, niin adoptio on aina vaihtoehto.
Abortti on aina eräänlainen tappo, mutta jokaisessa sellaisessa tilanteessa, jossa abortti on tehty, on se lopulta kuitenkin ollut se "pienimmän riesan tie".
Periaatteessa olen, IM, samaa mieltä kanssasi, vaikken suinkaan noin ehdoton. Mutta - tuo asenne ja tapa, jolla ilmaiset itseäsi, yök! Yli ja ohi menee niin että vinkuu vaan mennessään.
SK, pääsääntöisesti se pienimmän riesan tie on antaa vauva adoptoitavaksi. Tällöin vauva saa elämän.
Sammalkieli kommentoi edellä aborttiin johtaneista syistä "ovat lähtökohtaisesti niin pakottavia ja surullisia". En väitä tuntevani aluetta mitenkään hyvin, mutta minun käsitykseni mukaan kevytmielisesti noita abortteja tehdään liikaa. Olen abortin vastustaja mutta pystyn hyväksymään perusteluksi esimerkiksi raiskauksen. Mutta nuo kevytmielisemmät abortit tehdäänkin monesti sosiaalisin perustein. Ongelma on vaikea. myönnettäköön.
Kieltämättä abortin kohdalla olen "varovaisen kielteinen", ja tässä on kysymys vähän kuin "vähemmistöistä kertovan huumorin kohdalla" tai "kuolemavitseissä". Aiheena ei kielletty missään nimessä, mutta se tapa...
Kun puhutaan ihmisestä, joka korostaa että on tärkeää miettiä miten asian sanoo, ei voi miettiä muuta kuin että tämäkin on Sunzi-pohjalla tehty. Arvokeskustelu nähdään siis taistelumetaforana, jossa siirappi kelpaa koska "emootiot vaikuttavat naisiin".
Siittiö ei ole ihminen, sanoo Takkirauta. Mutta eettisesti ajatellen voidaan kysyä onko sikiökään. Moni vetää rajan tietoisuuteen, sellaisella tasolla jota tässä ei ole tehty.
Tunnelmia ja unelmia sikiöillä? Elämä on rangaistus lusittavaksi, joten pitää sitä tuskaa tarjota sinne sikiöönkin.
Igor,
Jos nainen turvautuu aborttiin, hänellä on pakko olla joko "oikea" syy tai sitten hän ei vielä ole henkisen kasvun tiellä kovin pitkällä. Myös jälkimmäinen vaihtoehto, kevytmielisyys, on tilanteena surullinen ja pakottava.
Tiedän että tämä kuulostaa nyt vähän saivartelulta, mutta tehty abortti on nimenomaan merkki siitä että kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Että materiaaliset tai henkiset olosuhteet ovat laadultaan sellaisia, että abortti todella on pienimmän riesan tie.
Tällöin tilanne on ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta surullinen tai pakottava, vaikka abortin teettävä äiti kokisi tilanteen vallan toisin.
Abortti on aina väärin, mutta käytännössä kuitenkin hyväksyn sen lain asettamin rajoituksin. Myös raiskauksen uhreille, vaikka siinäkin tilanteessa kyse on pelkästä viattomaan ihmisolentoon kohdistuvasta ressentimentistä.
Terveen ja elinkelpoisen sikiön abortoiva nainen tekee aina väärin, mutta en oikein ymmärrä miten tilanne paranisi sillä että abortit kiellettäisiin.
Ironmistress,
Hyväksyisitkö abortin jos tyttäresi raiskattaisiin ja hän tulisi siitä raskaaksi?
'Tietysti tämänpäiväinen teksti oli glurgea.’
Olkoon vaikka humppaa. Paskakin on vain paskaa, vaikka se tulisi kuinka positiivisen ihmisen suusta, kuten Jörn Donneria mukaillen voisin todeta. Esimerkkeinä vaikka Pekka Himanen ja Esa Saarinen, nuo banaalien mainos-klisheiden ruhtinaat, rahanteko-sofistit ja tyhjänpuhujat. Eikö Esa Saarisen merkittävin eksistentiaali-filosofinen saavutus olekin hänen puukotuksensa, josta hän teki välittömästi mediatapahtuman ellei peräti spektaakkelin: ikään kuin hän olisi itse puukottanut itseään ja antanut sitten itsell – eh - vihollisilleen anteeksi; jopa Jari Sarasvuo saa olla kateellinen moisesta jeesustelusta [silti Esa Saarinen on filosofina ammattimies, olenhan jopa tenttinyt hänen filosofian historiansa].
*
Komppaan Sammalkieltä, mitä abortti-jeesusteluun tulee. Tähän ongelmaan ei voi soveltaa ehdotonta normia, joka soveltuisi kaikkiin tapauksiin yhtäläisesti; en ole dogmaattinen kantilainen. Ironmistress sen sijaan esittää jälleen kerran yksittäisiä esimerkkejä ikään kuin ne voitaisiin yleistää kategorisesti. Ei toimi käytännössä. ‘Oikeusmurhien’ ja laittomien aborttien määrä nousee heti.
Jäin odottamaan Ruukinmatruunan vastausta. Haluaisin tietää, onko hän ajattelussaa johdonmukainen vai ei.
SK, eettisiä abortteja tehdään Suomessa noin 4-10 kpl vuosittain (kaikenkaikkiaan noin 9000). Onko se lapsen vika, että hänen isänsä on rikollinen?
Vastaus on, että tässä ruukinmatruuna antaisi päätösvallan tyttärelleen. Ja jos hän päättäisi pitää vauvansa, ruukinmatruuna tekisi kaikkensa sen osalta, että ko. rikollinen todella tietää ja tajuaa, mitä hän teki. Saat itse tulkita, mitä ruukinmatruuna tarkoittaa asialla.
Post a Comment