Maaginen kommentti osa 1

1

Nimimerkki ‘Juoni’ kirjoitti edellisen päreeni kommentissaan: ‘ Ihmisen aivot ja niihin, sekä yhä enenevässä määrin ulkoisiin muisteihin kuten kovalevyille ja kirjoihin, jollain toistaiseksi tuntemattomalla tavalla koodattu informaatio ovat aivan yhtä paljon (tai vähän) luontoa, kuin vaikka muurahaisen hermosto ja siinä oleva informaatio.’

.

Mitä tutkimusmetodiin tulee, voin olla samaa mieltä, mutta ontologisesti täysin eri kannalla. Ja koska kyseessä on kategoris-ontologinen erimielisyys siitä, miten kielellinen representaatio ilmentää ja pystyy ilmentämään [tarkentamaan ja vääristämään] ‘aineellisia’ vaikutuksia, siitä on turha jatkaa tässä sen enempää. Minun kantani on kuitenkin selvä [viittaan useisiin asiaa käsitteleviin päreisiini]. Mentaalisen eli tietoisuuden ja fysikaalisen [‘aineellisen energian’ tvs.] välillä on perustava ja pysyvä katkos. Tuo katkos voidaan kuroa umpeen vain, mikäli kieli tietoisuuden representatiivisena kuvana katoaa lopullisesti. Minkä tapahtuminen on tietysti mahdotonta tajuta enää representatiivisesti eli tietoisesti.

.

‘Naturalistisen’ sillan rakentelu mentaalisen ja fysikaalisen välillä tulee jäämään aina vain yritykseksi, joka on tuomittu epäonnistumaan jo siksi, että siihen alunperin edes ryhdyttiin. Kaikenlainen hylomorfismi tieteen perustavana ontologisena konstituutio-oletuksena on metafysiikkaa par excellence - kuten kaikki muukin, mihin ihminen kielellisen symboliikan puitteissa ryhtyy.

.

‘toistaiseksi tuntemattomalla tavalla’.

.

Vai niin. Onko tietoisuus siis ainakin toistaiseksi jokin vielä tuntematon maaginen 'aivokone' vai lymyääkö aivoissa joku vielä tuntematon 'tietoisuus-maagikko', joka säätelee 'aivokonetta'? Kerro minulle heti, kun tiede on [taas kerran] paljastanut tämän toistaiseksi maagisen ‘ominaisuuden/olion naturalistisen ‘luonnon’. Olen ironisen kiinnostunut kuulemaan, mitä evoluutio-kognitivistit mahtavat [taas kerran] keksiä objektiivis-naturalistisesti selittämään jotain, mikä he voivat nähdä aina jo peilistä ja kokea joka hetki – siis oman itsensä, subjektiivisen perspektiivinsä, ei yhtään sen enempää eikä vähempää.

.

2

‘ja siten ennustajansa omia arvointentioita sekä ennakkoluuloja - eivät empiirisesti todennettavia kausaalisia tosiasioita. - - ’Tämä on yksiselitteisesti kukkua.’

.

Se on kärjistys evoluutioteorian funktionaalisuus/teleologisuus-kritiikistä. Jotain pystytään toki ennustamaan kausaalisesti oikein, joskus itse asiassa paljonkin, mutta vähintään yhtä paljossa se jokin on evoluutiotutkimuksessa myös jälkiviisastelua, jossa puskan takaa ‘löydetään’ se hypoteesi, mikä sinne oli alunperin jo piilotettu. Ollaan siis joko löytävinään tai ei yksinkertaisesti tunnusteta tai edes tajuta, että todellisuudessa verifioitu hypoteesi on aina jossain määrin havainnoitsijan oma luomus. En tarkoita, että havainnoija nimenomaan tahallaan, tiedostaen eettisesti huijaavansa, tekisi näin, vaan että se yksinkertaisesti ja väistämättä on erottamaton osa evoluutioselitysten funktionaalista luonnetta, jota ei voi muuksi ‘ihmiskonstein’ muuttaa, koska [afortiori] ihminen on erottamamaton osa havainto- [ja preferenssi-] järjestelmäänsä, eikä ulospääsy johonkin puolueettomaan jumalalliseen tarkkailuasemaan ole mahdollista.

.

Jos ja kun näillä hypoteesia tukevasta evidenssistä tehdyillä, parhailla mahdollisilla funktioselityksillä [jotka enemmän tai vähemmän uskottavasti halutaan ymmärtää yhtä päteviksi kuin kausaaliset syy-yhteydet (kausaalisuus kun ei selitä lopputulosta kuten teleologisuus)] ryhdytään tukemaan jotain tutkijan edustamaa arvopreferenssiä, joka jo alunperin saattoi [implisiittisesti tai eksplisiittisesti] olla tutkijan tulkintojen taustalla, päädytään tuohon ‘intentio-kukkua’-päättelyyn. Ei se tämän monimutkaisempaa ole. Silti kyseessä on äärimmäisen sitkeä tutkimusasetelmiin sisältyvä kognitiivinen ‘ennakkoluulo’ [eikä pelkästään kognitiivinen (ikään kuin se olisi kognitiivisesti ratkaistavissa) vaan koko inhimilliseen ajatteluun sisältyvä metafyysinen elementti].

.

Hypoteesiin sisältyvien ja sitä evidenssitulkintojen enemmän tai vähemmän tukemana johdettujen selitysten/päätelmien/arvioiden luonne ja aste tietysti vaihtelee, mutta jos niillä ryhdytään selittämään ja ennustamaan kulttuurisia ja sosiologistyyppisiä ilmiöitä, ollaan valittu eri tulkintateiden risteyksestä tieteellisesti vähintäänkin kyseenalainen suunta, joka todellakin on pikemminkin arvoeettinen ja poliittinen kuin tieteellisesti puolueeton ja jonka valitsemiseen mikään kausaalinen selitys ei [luonnon]tieteen tutkimus-ideaalien puitteissa oikeuta.

.

Nimeä yksikin naturalistisesti perusteltu darwinistinen selitys, jolla voidaan etukäteen ennustaa tieteellisesti pätevällä tavalla [siis ilman arvopreferenssejä] tulevaisuuden kulttuurien ja yhteiskuntien rakenteistumista. Et pysty esittämään ainoatakaan lankeamatta mytologisointiin ja/tai jopa jonkinasteiseen eugeniikkaan [eli tieteenfilosofiseen muotoon typistettynä: sekoitat keskenään kausaaliset syy-seuraus- ja teleologiset (arvo)päämääräselitykset]. Eikö olisi älyllisesti rehellisempää sanoa avoimesti, että evoluutioselityksistä tehdyt preferenssipäätelmät ovat arvoeettinen ja poliittinen valinta, joka ei seuraa [jo senkään vuoksi, että se ei loogisesti voi seurata] kausaalisesti itse tutkimuksesta. Arvoja ei siis todellakaan, ei ainakaan naturalistisissa tieteissä, voi eikä saa johtaa tosiasioista. - - Käytännössä tilanne on tietysti aivan toinen. Mutta se keskustelu ei sitten kuulu enää [taas kerran] ainakaan naturalististen tieteitten ‘tutkimus-agendaan ja legitimaatio-mandaattiin’.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/06/aave-kummittelee-tieteessa-memetiikan.html

Aave kummittelee tieteessä – memetiikan aave [sitä vastaan on asetuttava, sillä se on vallanhimoinen aave]

Ironmistress kirjoitti päreessään ‘Antipakana’: ‘Mutta memeettinen tyhjiö oli syntynyt. Se odotti täyttymistään, ja lopulta se sitten täyttyi katolisuudella.’

. 

Saa nähdä täyttääkö konservatismi liberalismin jälkeensä jättämän ‘memeettisen tyhjiön’. Voisin toki keskustella aiheesta paljonkin, koska se on eettisesti ja poliittisesti relevantti aihe, mutta en tieteen nimissä. Ironmistress sen sijaan mainostaa itseään [luonnon]tiedeihmisenä. Sitä hän ei kuitenkaan ole. Pikemminkin eräänlainen uusmytologi.

.

Mitään memeettisiä tyhjiöitä ei ole olemassa kuin Ironmistressin arvot ja tosiasiat jatkuvasti sekoittavassa mielikuvituksessa. Mutta mitä muuta näiltä ‘uushylomorfisteilta’ voisi odottaa kuin uusmytologiaa ja uuseugeniikkaa. Itse asiassa memeettinen tyhjiö on vain terminologisesti ‘päivitetty’ ja [pseudo]tieteellisyyteen kätketty, jonkin poliittisen strategian mahdollistava kulttuurinen ‘tila/tilanne’. Sinänsä se on triviaali väite, joka ei selitä vielä yhtään mitään. Mutta. Ensiksi: luonnossa ei ole meemejä, luonnossa on vain geenejä. Toiseksi: meemit ovat sekä metodologisesti että sisällöllisesti aina ihmisen tulkintaa: ‘jälkeenpäin ennustettuja’ eli evoluutioselitysten funktionalistisuuteen väistämättä sisältyviä piiloteleologisia konstruktioita ja siten ennustajansa omia arvointentioita sekä ennakkoluuloja - eivät empiirisesti todennettavia kausaalisia tosiasioita.

. 

Tieteestä on kuitenkin uusmytologin käsittelyssä tehty uskontoon verrattava eettinen auktoriteetti, joka ohjaa meitä ‘etukäteen’ muka oikeaan suuntaan. Jo tai viimeistään 1930-luku kuitenkin opetti meille, mitä uusmytologisoivasta ‘tiede’-asenteesta, jos sen ‘ennustuksia’ langetaan systemaattisesti uskomaan, voi pahimmillaan seurata. Tällaisen asenteen vastamyrkyksi, totuuden puolesta, tarvitaan järkeä eli filosofiaa nimenomaan sen sokraattisessa merkityksessä, olipa tuo totuus sitten sisällöllisesti miten ‘tyhjä’ tahansa – pääasia, että se on ‘lahjomaton, ennakkoluuloton ja itsenäinen’.

.

Liite: ‘Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave. Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan: paavi ja tsaari, Metternich ja Guizot, Ranskan radikaalit ja Saksan poliisit.’ [Kommunistinen manifesti]

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_manifesti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mytologia

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/06/antipakana.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Hylomorphism

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hylemorfismi

http://en.wikipedia.org/wiki/Memetics

http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi

‘Normatiivinen biotooppi’

Kemppinen kirjoitti päreessään ‘Tätä kirjaa et halua lukea’: ‘On minulla tähän vastaus. Jos kuvitteellisesti ja tämän esimerkin törkeyden myöntäen ajattelemme että tuo joukko tunnistettaisiin ja tuhottaisiin, mitä tapahtuisi sitten? Sen sijaan tulisi toinen 12 prosenttia, joka olisi aivan entisen kaltainen. Ja sen jälkeen kolmas.’ [....] Toinen selitys on, että yhteiskunta tarvitsee rupulijoukon ja pitää huolen, että sellainen aina on. Yhteiskunta on eräänlainen ”biotooppi”, jonka on välttämätöntä tyhjentää itseään.’

. 

1

Ajattelen ‘kuvitteellisesti’, ettei tuossa välttämättä ole eikä tarvita kahta selitystä vaan enintään ‘1½’. Jos ja kun evoluutio de facto ‘karsii epäkelvon aineksen’ [~ ‘tuo joukko tunnistettaisiin ja tuhottaisiin’, esim. 12%], niin ensimmäinen selityshän on silloin pelkästään toisen eli normatiivisemman [foucaut’laisessa merkityksessä] selityksen deskriptiivinen kuvaus eli se, mitä tapahtuu tilastollisesti mitattuna kaikkialla luonnossa, ei ainoastaan ‘ihmis-yhteiskunnissa’. 

.

Itse asiassa tässä ei ole kuin yksi selitys, koska kumpikin niistä voidaan ymmärtää sekä normatiivisesti että deskriptiivisesti.

. 

2

Esitetyn esimerkin kautta on ‘näppärästi’ päädytty Foucault’n tiedon arkeologian perusongelmaan eli kysymykseen siitä, milloin kontingentti säännönmukaisuus voi muuttua normatiiviseksi säännöksi [ja päinvastoin], jos rationaalisuudelle ei anneta transsendentaalisesti konstitutiivista roolia tai merkitystä [esim. ajatteleva/epäilevä itsereflektiivisyys [cogito substanssina] , autonomisuus, transsendentaaliset ehdot, Jumala jne.] vaan pidetään sitä pelkästään luonnossa ilmeneviä ja vallitsevia syy-seuraussuhteita heijastavana toistamisena kielessä ja kulttuurissa.

.

Miten ‘ihmeessä’ tällainen rationaalisuus[?] voi ylipäätään olla asioita ja ilmiöitä normatiivisesti konstituoivaa tai edes kognitiivisesti regulatiivista tietoisuutta, jos ihmisen kehityksessä ei oleteta jossain vaiheessa tapahtuneen ‘ontologista hyppyä’ vaistonvaraisesta ja ‘määrällisestä’ aistihavainnoinnista laadullisesti hyvin erilaiseen [itse]reflektioon, josta muodostuu havainnoille laadullis-ontologisesti aivan uudenlainen perusta.

.

Mikään naturalistinen evoluutiomalli ei pysty tätä kehitystä selittämään ajautumatta ristiriitaan omien metodis-ontologisten sitoumustensa kanssa [olettamatta siis jotain ei-naturalistista syytä]. Aristoteelinen hylemorfisuus tai mikään muukaan ‘strukturaalinen isomorfia’ ei nyt kelpaa selitykseksi, sillä Foucault pyrki Nietzschen tavoin eliminoimaan kaiken mahdollisen metafysiikan tiedon arkeologiastaan ja genealogiastaan.

.
3 

Mikäli tietoisuudesta esitettyjä ei ainoastaan ‘selvästi’ metafyysisiä vaan myös käsitteellis-rationaalisia oletuksia pidetään kielen luomina illuusioina, kieli pitää ‘hävittää’ pois sekoittamasta objektiivista havainnointia, eikä silloin riitä se, että kieltä viilataan muka eksaktimmaksi logiikan ja tieteen avulla vaan että kielestä ja sen käytöstä ‘luovutaan’ kokonaan, koska se on perustavien tietoisuuden ‘harhojen’ perimmäinen aiheuttaja: eräänlainen jopa tieteen antibiooteille resistentiksi muuttuva virus [‘älyllisiä hallusinaatioita aiheuttava meemi’]. Jos siinä samalla menisi ‘kyky’ inhimilliseen ajatteluun, niin entä sitten – saavutettiinhan empiiris-tieteellinen ‘totuus’.

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2014/05/tata-kirjaa-et-halua-lukea.html

http://filosofia.fi/node/5351

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Archaeology_of_Knowledge

Tietoisuudesta, tekniikasta ja dinosauruksista

Perskle! Joku fucking esinisäkäslauma varasti mun iPad-Phonen. Nyt mä en tiedä, missä mä olen ja missä mun naaraat laiduntaa. Taidan kuolla sukupuuttoon.

.

Kommentti Tomin kommenttiin edellisessä päreessäni Yksilöllinen tietoisuus ja identiteetti oman ‘lihan’ ainutkertaisena historiana.

.

1

Ainutkertaisessa ‘lihallisessa’ ajassa kontingenttien vuorovaikutusten kautta muovautuvaa yksilöllistä identiteettiä/subjektia ei kyetä mallintamaan matemaattisesti niin, että mallinnettua tajuntaa voisi kutsua persoonalliseksi eli tietoisuudeksi, joka on identtinen ihmisen kokemushistoriallisen tietoisuuden kanssa. Se on minun perusväittämäni, jota kvanttimatematiikka ei muuksi muuta.

.

Tietysti konstruoitu tulos on tietoisuuden kaltainen ja etenkin informaationkäsittelykapasiteetiltaan ihmistä huikeasti tehokkaampi. Mutta jos ja kun ihminen on biokone ja tietoisuus tuon biokoneen materiaalisesta perustastaan kehittyneen/kehittyvän holistisen autopoiesiksen [kokonaisvaltaisen itsejäljentymisen] ihmeellisin ‘adaptaatio’ ulkomaailman suhteen, niin huippuohjelmoitu ihmistietokone on enintään hubotti eli kyborgi – ei ihminen.

.

Onko kyborgin tietoisuus aitoa? Tämä on väistämättä filosofinen ongelma, johon teknologian ‘olemus’ ei vastaa. Tekniikka on moitteettomasti toimiessaan yhtä aikaa sekä ‘autonomista’ että semanttisesti tyhjää. Tekniikan tyhjyys on sen autonomian ‘olemus’. Tekniikka voisi saada erityisen merkityksen vain ihmiseltä, joka ei pysty tätä merkitystä kuitenkaan antamaan vaan kulkee tekniikan mukana ja perässä kuin ajopuu, mikäli se tyydyttää hänen tarpeitaan [myös ja ehkä eniten hänen kaikkein typerimpiä mukavuuden tarpeitaan]. Tämä on kai sitä kulttuurista luonnonvalintaa.

.

2

Tekniikka on ainoastaan puite eli väline johonkin, jota teknologinen kehitys itse ei voi ‘tietää’, koska se ei nimenomaisesti pyri mihinkään kuten ei mikään muukaan evoluutio. Vain sellainen kehitys/kausaliteetti, johon sisältyy jo alunperin lopullinen päämääräsyy, pyrkii johonkin pysyvään ja täydelliseen olomuotoon.

.

Siten luonnonvalintakin on pelkkä päättymätön prosessi eikä etukäteen suunniteltu ja valmistuessaan päättyvä projekti. Luonnonvalinnassa eliön/olion informaation kopioituminen varmistuu yrityksen ja erehdyksen kautta [tätä varmistumista kutsutaan kelpoisuudeksi], joka on elollisen luonnon perimmäisen kausaliteetin ilmentymä [joka ei ilman ‘riittävää perustetta’ ole muuta kuin loputtoman syy-seuraus-ketjun tyhjä trivia ]. Kyseessä on funktionaalinen mutta ei päämäärähakuinen tapahtuma/liike. Monille evoluutiobiologeille tuntuu olevan vaikeaa pitää mielessä tämä määritelmällinen/semanttinen erottelu, joka viittaa funktion käytön kahteen eri tyyppiin. Antropomorfismit ja anakronismit kun kuuluvat erottamattomasti kielelliseen ilmaisuumme ja historiantajuumme – mutta eivät tieteeseen.

.

Biologinen kelpoisuus ei ole muuta kuin tietyssä hetkessä havaitsemiemme eliön/olion ominaisuuksien summa. 10000 vuotta myöhemmin tuo ominaisuuksien summa on luultavasti jo toisenlainen, ellei laji ole tuhoutunut. Luonto eikä myöskään ihminen ei voi tietää etukäteen, mitkä ihmisen tai minkään muunkaan eliön ominaisuudet ovat in the very long run biologisesti kelpoisia, koska se tarkoittaisi, että pystymme silloin paitsi täydellisesti operationalisoimaan tulevan ja menneen [sekä ympäristö- että geneettiset muutokset] myös manipuloimaan aikaa sekä tulevaisuuden että menneisyyden suuntaan. Tällainen on mahdollista vain niin kutsutulle Jumalalle, miten hänet sitten käsitetäänkin.

.

3

Valitettavasti välineelliseen tekniikkaan erottamattomasti liittyvästä tehokkuuden vaatimuksesta on tullut modernille ihmiselle itseisarvo, joka uhkaa ihmisen autonomiaa, autenttisuutta ja autarkiaa eikä itsestään selvästi lisää niitä [tästä lisää myöhemmin]. En kuitenkaan asetu teknologista kehitystä vastaan, koska se olisi turhaa [kaikki kokeillaan, mitä keksitään; ihmistä hallitsee ja vallitsee tekniikan imperatiivi], mutta minulla on tästä kehityksestä pessimistinen käsitys.

.

Malliesimerkki yksipuolisen teknologisen järjestelmän/rakenteen [tehokkuuden ja mukavuuden] kontrafinaalisista seurauksista on Los Angelesin liikennesuunnittelun katastrofaaliset seuraukset. Se [yksityisautoilun], jonka piti olla vapauden, nopeuden ja tehokkuuden takaaja, muuttuikin eksessiivisyydessään [hypertrofia eli liikakasvu] epävapaudeksi, hitaudeksi ja tehottomuudeksi. 

.

Kaikella tekniikalla on taipumus muuttua kiroukseksi, jonka pauloihin ihmiskunta ajautuu kuin tiettyihin olosuhteisiin erikoistunut Tyrannosaurus Rex, joka kuoli sukupuuttoon erittäin nopeasti, koska sen ylierikoistunut ‘tekniikka’ [ruumiin ominaisuudet] teki kyvyttömän mukautumaan radikaalisti muuttuneisiin olosuhteisiin maapallolla. Tämä tulee olemaan myös ihmisen kohtalo, ellemme sitten osaa oivaltaa oikein biologista kelpoisuusvaatimusta ja adaptoitua krokotiileiksi tai liskoiksi, jotka elävät jo ties kuinka monetta miljoonaa vuotta. 

.

Mutta miksi elämän pitäisi olla kaikkein absoluuttisin arvo? Elämähän on vain kuoleman eräs ilmentymä, kuten Nietzsche huomautti. Eläkäämme siis kuin viimeistä päivää.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/10/yksilollinen-tietoisuus-ja-identiteetti.html

http://www.mrdaps.com/2010/10/16/t-rex-was-a-cannibal-perhaps/

Evoluutioharha

Paratiisi [Jan Brueghel]

 

I

Evojeesus kirjoitti Sammalkielen blogissa: ‘[...] Marxilainen yhteiskunta ei mitä ilmeisimmin ole edes sen verran elinvoimainen ja attraktiivinen että se pärjäisi kulttuurievoluutiossa. Jos se olisi "attraktiivinen" (kaaosteorian mielessä), sellaisia syntyisi spontaanisti monessa paikassa. Jos se taas olisi elinvoimainen, syntyneet Marxilaiset yhteiskunnat pärjäisivät kulttuurievoluutiossa suorastaan loistavasti. Jostakin syystä näin ei kuitenkaan ikinä tapahdu - miksi ei?’

* 

Ihmisen kulttuurievoluutio [muutama tuhat vuotta] ei takaa yhtään mitään sub specie aeternitatis [‘ikuisuutta silmällä pitäen’], joten sen käyttöä ei-triviaalisesti objektiivisena kriteerinä kulttuurien paremmuuden ja huonommuuden vertailulle voi pitää päättelyvirheenä [vrt. induktioharha; tilastollinen ja ekspressiivinen kausaalisuus sekoitetaan toisiinsa], josta haiskahtaa vahvasti oman navan [‘oman’ ajattelujärjestelmän] ympärillä pyörivä ideologisoitu darwinismi.

 

Esittämäni argumentaatio-kritiikki sen sijaan on looginen fakta. Pysyköön siis darwinismikin lestissään, niin sitä voi sietää kohtuullisen hyvin. Ei muuten.

*

Evoluutioteoreettista selitysmallia voi verrata Jumalalla selittämiseen. Kaikki palautuu Lisääntymiseen ja kaikki myös selitetään Lisääntymisellä – jokainen pieraisukin. Tällainen on tuttua jo teologiasta. Jumala kyllä näkee kaiken, koska hän on luonut kaiken jopa etukäteen [lisääntymään]. Uskovainen eli/tai evoluutio-darwinisti siinä sitten todistaa, että pieraisit, koska Jumala/Evoluutio on määrännyt sinut etukäteen pieraisemaan Lisääntymistä silmällä pitäen. Vapautesi on vain harhaa. 

 

Tuollaista väitettä ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä uskoa henkilökohtaisesti, vaikka se muuten todelta näyttäisikin. Kenenkään vapaus tai ainakaan mahdollisuus vapauteen [autonominen järki] ei katoa sinä hetkenä, kun joku valopää-deterministi ‘todistaa’ maailman olevan ennalta määrätty. Itse asiassa se vain lisääntyy, koska onhan loogisesti ajatellen suoranainen ihme, että ‘joku’ pystyy ennalta määrätyssä maailmassa tajuamaan, että ‘kaikki’ on ennalta määrättyä ja tällä tavoin ilmentämään perusteellista säröä kausaalisessa determinismissä [suljetussa kokonaisuudessa] tiedostamalla/representoimalla sen. 

 

Representoiminen ei perspektiivis-antirealistisesta näkökulmasta ole spinozalaista vapautta, jossa substanssin tiedostava subjekti mystis-imaginaarisesti sulautuu [takaisin] substanssiin [alkuperäänsä] vaan kantilaisittain subjektin irtautumista substanssista oman rajatun symbolisen vapautensa ‘transsendentaaliseen’ sfääriin.

 

Determinismin representoiminen siis loogisesti kumoaa ja avaa suljetun totaliteetin. Siirtyessään [miksi – sitä emme tiedä] representaation tasolle totaliteetti ‘kahdentuu’ subjektiksi ja substanssiksi, sillä representaatio kuten mikään mentaalinen sisältö ei kuulu suljettuun kausaaliseen järjestykseen [eikä se myöskään voi sinne enää palata kuin kuolemassa contra Spinoza]. 

 

Descartes ‘ratkaisi’ representaation eli mentaalisuuden ongelman substanssi-dualismilla [mentaalinen – fysikaalinen], Kant empiirisellä konstruktivismilla [ajattelun mahdollisuuden ehdot ~ ymmärryksen muodot], Hegel ‘hengen ja aineen’ dialektiikalla [Aufhebung; vrt. prosessiteologia].

 

II

Mikä/millainen on tietoisuuden ensimmäisen liikkeen/valinnan väistämättä oltava, jotta sitä ylipäätään olisi olemassa - jotta se voisi edes etsiä niin kutsuttua totuutta [eli palata ‘representoituen’ alkuperäänsä, mikä on tietysti mahdotonta]?

 

Ensimmäisen liikkeen ja valinnan on oltava aina väärä. Tieto ei ilmesty maailmaan ilman ensimmäistä erehdystä, joka merkitsee säröä tai halkeamaa siihen kausaalisen tyhjään determinismiin, mikä maailmankaikkeus on. Jos nimittäin valinta olisi oikea, tietoisuus pysyisi identtisenä itsensä eli maailman kanssa. Sitä ei voisi syntyä.

 

Mutta jos ensimmäisen valinnan on väistämättä oltava väärä, niin mitä tästä seuraa ‘jatkossa’? Miten on mahdollista tehdä oikea valinta ja palata takaisin alkuperäiseen ‘täydellisyyteen’, josta lähdimme?

 

Ei se olekaan mahdollista vaan pelkkä dialektinen utopia, jonka toteutumisen tosin jo ensimmäisen valinnan ‘pakollinen virhe’ teki mahdottomaksi.

 

Tietoisuuden olemassaolo mahdollistuu ontologisena vieraantumisena, eikä näin ollen mikään looginen tai loogis-empiirisen palapelin pala – miten täydellinen tahansa - voi palauttaa tietoisuutta lähtökohtaansa eli aineen perimmäiseen tyhjyyteen, joka on samalla myös rikkumaton kausaalinen täyteys.

 

Tätä ‘kohtalokasta kaavaa’ kun sovelletaan kaikkeen tietämiseen, niin lopputulema on yleisesti ottaen joskin yksilöllisin varauksin contra Spinoza, contra Hegel ja contra Marx. Ei ole olemassa mitään oikean tiedon avulla saavutettavaa imaginaarista identiteettiä [‘unio mystica’], ei historian päätepistettä eli loppua [‘vapaus’] eikä täydellistä kommunismia ilman valtiota [paratiisimainen luonto]. Nämä kaikki kolme ovat juutalaiskristilliseen mytologiaan perustuvan paratiisi-allegorian muunnelmia.

 

III

Jos kaikki skeptikot [niin typerykset kuin fiksutkin] ovat pikkuporvareita, niin kommunismiin ei taida olla kovin paljon porukkaa tulossa. Kommarit tulevat siis pärjäämään siellä paratiisissaan aika pienellä infrastruktuurilla. Riittää kaljaa kaikille, kun ei tarvitse törsätä julkiseen sektoriin älyttömiä summia kaljarahaa. Eikä tarvitse varastaa ainakaan kapitalistilta, vaikkei se kuulemma mitään varkautta ole, jos riistäjältä varastaa.

 

Mutta varas on aina varas, olipa järjestelmä mikä tahansa [joskin varastaa voi monella tavalla]. Tämän tosiasian poisselittämiseksi eivät auta lukemattomat sivut paikalleen pysähtynyttä ja itseään toistavaa argumentaatiota, joka tekee kategorisen virheen jo alkulähtökohdassaan väittäessään ihmisen vapauden [tietoisuuden] olevan historiallisen determinismin [tai biologisen evoluution] mahdollisesti jopa ennalta määrätty seuraus/päämäärä [PS.].

 

Tällainen vapaus ei kuitenkaan ole muuta kuin orjan illuusio maailmasta, jossa jokainen on vapaa valitsemaan ‘vapauden’, jossa ei tarvita vapautta. Taustalla on vahva mytologinen toive siitä, että kyseinen ‘vapaus’ voisi opastaa ja kohottaa [Aufhebung] meidät puhtaasti vaistonvaraiseen mutta samalla moraalisesti oikeamieliseen paratiisiin [kommunismi tai ihminen koneena], josta olemme nimenomaan tietoisuutemme kehittymisen vuoksi irtirevityt.

 

Vaistonvaraisessa maailmassa ei tarvittu moraalia, koska kristinuskoa, kapitalismia ja sosialismia ei vielä ollut ‘keksitty’ [kommunismissa sen sijaan ei tarvita moraalia]. Mutta tietoisesta vapauden [deterministisestä tai ei] maailmasta ei voi enää päästä paratiisiin ilman oletusta oikeudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kuitenkin juuri tuo oletus moraalisesta täydellisyydestä [sekä yhteiskunnallisesta että yksilöllisestä] on suurin este paratiisimaisen maailman toteutumiselle [elleivät sitten tyrannia ja anarkia ole paratiiseja].

 

Eläimet ovat tässä suhteessa paljon täydellisempiä kuin yksikään kapitalisti tai kommunisti. Eläimet eivät osaa toivoa parempaa, joten ne eivät osaa myöskään puhua totta eli valehdella. Ehkä minun pitäisikin äänestää seuraavissa vaaleissa Eläintä.

 

PS.

1] Seuraus on [triviaali] kausaalinen tapahtuma [esim. funktio, joka ‘toteutuu’; historia ilman intentioita], 2] päämäärä on [intentoitu] teleologinen pyrkimys [(epä)funktio, joka ‘pyrkii’; historialliset tapahtumat intentioiden rypäsketjuna]. Nämä kaksi kausaaliselitystä sekoitetaan paitsi varomattomasti myös sumeilematta sekä evoluutioteoriassa että marxilaisessa teoriassa tavalla, joka on toiminut natsismin ja kommunismin loogisena perustana evoluution ja historian merkitystä/tarkoitusta tulkitessa. En suosittele.

*

http://sammalkieli.blogspot.fi/2012/08/kristillinen-rakkaus-ja.html

http://creativityandhealing-kalina.blogspot.fi/2012/01/common-thems-in-myhtology-and-religions.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Jan_Brueghel

Funktionalistinen ‘sammakko'

Kuvassa Cassandra - ennustajasammakko, jolta pääsee 'sammakoita'.

 *

Tämä päre on kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin kommentiin hänen päreessään INTJ-nainen – luonnonoikkuko?

I

Ironmistress kirjoitti: 'Ja kyllä, jotkut seksuaaliset poikkeamat ja vaihtoehtoiset elämäntyylit todella ovat kokonaisuuden kannalta vahingollisia. Jos ne eivät olisi, ne eivät olisi karsiutuneet pois kulttuurievoluution olemassaolotaistelussa.'

*

Todista tämä väite. Evidenssiä please. Esimerkki kehiin.

*

Väitätkö tosiaan, että on olemassa myös seksuaalisen tai ylipäätään minkäänlaisen nautinnon muotoja, jotka olisivat evolutiivisesti [lajinsäilyttämisen suhteen] ei-toivottavia ja jotka vain siitä syystä ovat joutuneet tai joutuvat väistymään evoluutiossa? Pahempaa rasistista evo.lut.-shittiä en ole kuullut pitkiin aikoihin. 

*

Karsiutuminen ei ole evoluutiossa [‘kokonaisuuden kannalta’] mikään normatiivis-moraalinen [‘vahingollinen’] tapahtuma. Se vain tapahtuu ja sillä siisti. Asiat menevät niin kuin ne menevät. Mitään ei voi toivoa tapahtuvaksi vain sen vuoksi, että se tuntuu moraalisesti paremmalta [ei edes jälkiviisaasti]. ‘There is no ought from is’ ainakaan luonnontieteessä.

*

Ihmisen nautinto ei ole mikään biologiseen lisääntymiseen kytkeytyvän evoluution deterministinen tuote vaan puhtaasti halun purkautumiseen liittyvien tapojen moninaisuutta lajin fysiologian ja anatomian toki asettaessa rajat nautinnon ulkoisille muodoille. 

*

Mutta fantasioita, jotka toimivat halun kiihokkeina eli sen välttämättöminä' ‘insentiiveinä’, ei minkäänlainen determinismi pysty määräämään - paitsi tietysti maagisessa evoluutioajattelussa, jossa biologisella hyödyllä pystytään selittämään jokaisen pieraisunkin perimmäinen syy - [on paradoksaalista, että juuri kaikkein abstraktein teoria voi muka selittää kaikkein yksityiskohtaisimmankin tapahtuman vähän samaan tapaan kuin kaikkivaltias Jumala toimii selityksenä kaikkeen]. 

*

Fantasia-nautinto-kytkös ei ole ehdollistettu biologiseen kopioitumispakkoon. Joka näin väittää, tekee päättelyssään kategorisen virheen samaistaessaan halun/nautinnon ja hedelmöittymisen/lisääntymisen. Fantasioille ei voi laskea evolutiivista hyötyarvoa [ellei ole stand up-koomikko, idiootti tai rasisti].

*

Väitteesi implikoi [myös] sukupuolirasistisen lähtökohdan, joka johtaa uuskonsiksien sylttytehtaalle. Ylipäätään siteeraamani kohta paljastaa rasismisi perimmäisen ytimen. Sotket evoluutio-biologiseen asenteeseen paitsi antropomorfistisen semantiikan myös normatiivis-moraalisen tulkinnan evoluutiosta. 

*

Haloo. Herää jo! Eikö mikään kello kilahda päässäsi? Niin sanottu evoluutiobiologinen tieteellisyytesi näyttääkin jälleen kerran olevan rasististyyppisen ihmiskäsityksen kulissi. Mutta et sinä mikään evoluutiobiologisesti parempi ihminen ole vaan pelkkä ‘deterministinen sattuma’ kuten me kaikki muutkin.

*

Fundamentalistisen evoluutioteorian kannattajat ja [muinaiset] fundamentalisti-kommunistit kuuluvat näköjään psykologisesti samaan persoonallisuustyyppiin. He ottavat kaikkitietävän eli maagisen jumalan roolin selittäessään historiaa muuttuen [sitä itse tietenkään huomaamatta] yhtä aikaa sekä naurettaviksi että kammottaviksi [kuten kaikki tyrannit ja rasistit].

*

Nautinto-fantasia-kytkös ei ole myöskään rinnastettavissa perinnölliseen sairauteen tai resessiiviseen geeniin [ellemme sitten harrasta jälleen ‘maagista tiedettä’]. Fantasia-nautinto-kytkös ei ole myöskään perversio, koska perversio itsessään koostuu perimmältään fantasioista, joista vain osa toteutuu/toteutetaan. 

*

Perversion ajatellaan olevan evoluution kannalta paitsi tarpeetonta myös hyödytöntä [siis jotain ‘pahaa’/Ironmistress], mutta fantasian logiikkaa ei voi sitoa ‘hyötyyn’, koska nautinto itsessään ei ole ‘hyödyllistä’. Se, mitä nautinnon ‘sivutuotteena’ mahdollisesti syntyy, on sitten asia erikseen, mutta arviointiperuste ei enää voi olla sama kuin fantasian suhteen, koska nautinnon itsensä tarkoitus on tuottaa vain nautintoa eikä mitään muuta.

II

Ironmistressin kommentteja luettuani en voi taaskaan todeta muuta kuin, että ainakaan evoluutiobiologista maailmankuvaa maailmankatsomuksenaan kannattavien on näköjään mahdoton käyttää biologiassa välttämättä tarvittavaa funktionalistista selittämistä ilman teleologista semantiikkaa, jolloin selittäminen muuttuu metafyysiseksi samaan tapaan kuin Aristoteleen biologinen metafysiikka, joka on kaiken rasististyyppisen [ei siis rasistisen] tiede-filosofoinnin arkkityyppi. 

*

Aristoteles soveltaa teleologista biologiaansa [hiukan epäselvästi] myös ihmiseen, mikä merkitsee, että ihminen voi kehittyä ja kehittää itseään [hyveitään] hankittujen ‘hyve-biologisten’ ominaisuuksien periytyessä kulttuurievoluution myötä yhteisön tuleville jäsenille näiden jatkaessa kehitystä eteenpäin edeltäjiensä saavutuksiin tukeutuen.

*

Meidän on [liian] helppo syyttää Aristotelesta lamarckismista, koska vasta moderni tiede on osoittanut, etteivät hankitut ominaisuudet periydy biologisesti vaan kulttuurisesti oppimalla, mutta vaikuttaa siltä, ettei lamarckismia yksinkertaisesti voi välttää funktionalistisissa selityksissä. On niin perin helppoa ja ‘luonnollista’ sanoa Ironmistressin tapaan, että ‘kokonaisuuden kannalta’ jotkin ominaisuudet ovat olleet ‘vahingollisia’, sillä muuten ne eivät olisi karsiutuneet evoluution kuluessa.

*

Mutta juuri tätä me emme [ollaksemme loogisesti ja argumentatiivisesti loppuun asti johdonmukaisia] voi sanoa, koska emmehän me tiedä, miten meidän käy nykyisillä ominaisuuksilla varustettuina. Lajeja on kuollut ja kuolee jatkuvasti sukupuuttoon. Voimmeko olla varmoja, ettemme myös ja juuri me kuole sukupuuttoon joskus tulevaisuudessa, vaikka miten kehittyisimme [mikä merkitsee Ironmistressin logiikalla, että ominaisuutemme olivat vahingollisia kokonaisuuden kannalta]? 

*

Emme voi. Niinpä kaikki evoluution kehitystä funktionalistisella hyödyllä [tai ei-hyödyllä eli vahingollisuudella] selittävä puhe jää väistämättä kiinni anakronismiin, antropomorfismiin ja ylipäätään lamarckistiseen edistysajatukseen, jossa oletetaan ihmisen etenevän biologisesti aina vain parempaan suuntaan.

*

Kärjistäen voisi sanoa, että biologiassa funktionalistisia selityksiä on joko liikaa [loputtomasti, jolloin niiden selitysarvo romahtaa], b] niitä ei ole lainkaan [funktio on pelkkä matemaattinen malli, joka ei kerro mitään itse asiasta eli biologiseen historiaan sisältyvästä kehityksestä, joka tullakseen ymmärretyksi kehityksenä eikä vain triviaalina muutoksena Asta Bhen vaatii aina oletuksen päämäärästä/teleologisuus] tai c] ne eivät ole [luonnon]tieteellisiä loogisen argumentaation kriteereillä [luonnontiede ei tutki (normatiivisia) päämääriä, koska sellaisia ei luonnossa luonnontieteen mukaan ole].

III

‘Kokonaisuuden kannalta - - vahingollisia'

* 

Ironmistress käyttää tässä ilmaisua ‘vahingollisia’ semanttisesti väärin, koska hän implikoi termin ‘vahingollisia’ olevan kokonaisuuteen eli koko evolutiiviseen systeemiin [?!] sisältyvä normatiivinen eikä pelkkä kausaalinen/triviaali tapahtuma. 

*

Toistan – Ironmistress ei ilman kategorista virhepäätelmää voi loogisesti arvioida biologista kehitystapahtumaa normatiivisesti [koska Humen laki] puhumattakaan siitä, että hän näyttää siirtyneen - - O My God! - - hegeliläiseen darwinismiin antaessaan vaikutelman, että juuri hän tietää, mitä Kokonaisuus vaatii ja mikä on vahingollista sen kannalta?

*

Onko IRMSTRS siis kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala, joka on joka hetki tietoinen siitä, mikä on Kokonaisuuden kannalta vahingollista ja mikä ei? Sillä se, joka sanoo jotain ominaisuutta biologisesti vahingolliseksi, sen täytyy tietää, että tuo ominaisuus on vahingollista aina eikä ainoastaan nyt.

*

Ironmistress ei kuitenkaan voi perustella väitettään niillä ominaisuuksilla, jotka ovat jo karsiutuneet, sillä hän ei tiedä niiden karsiutumiseen muuta syytä kuin, että ne ovat karsiutuneet, koska ne mahdollisesti heikensivät optimaalisen lisääntymisen prosessia. Tämä ei kuitenkaan tee niistä vahingollisia missään muussa mielessä, ja koska lisääntyminen ei ole normatiivinen päämäärä eikä mikään päämäärä lainkaan, näiden ominaisuuksien vahingollisuus on pelkästään triviaalia eli ‘tiettyjen ominaisuuksien karsiutumista tapahtui, jotta lisääntyminen helpottuisi’ [ja sama uudestaan ad inf]. 

*

Tällainen toteamus kuvaa pelkän kausaalisen ketjun vailla perustetta ja päämäärää. Näin ollen siitä ei myöskään voi vetää minkäänlaisia normatiivisia johtopäätöksiä sortumatta kategoriseen virheeseen. Mutta Ironmisstresspä vetää ennustajaeukon lailla normatiivisia johtopäätöksiä biologisista prosesseista, vaikka hän nimenomaan on jankannut, ettei tosiasioista voi johtaa arvoja.

*

O Fuck mitä älyllisen omantunnon valheellisuutta ja tekopyhyyttä vai onko kyseessä peräti tyhmyys! Tämä ennustajaeukko väittää tietävänsä, mikä on biologisesti vahingollista ihmiselle seksitapojen suhteen. Onko pahempaa shittiä kuultu aikoihin? Juuri tällaisesta ajattelusta nousee rasismi – tietäkää se ja sanokaa minun sanoneen. Olen siitä täysin varma ja jos minulla jotain tehtävää tässä maailmassa on, niin osoittaa, että tällä tavoin ajattelevat ihmiset valehtelevat, vaikkeivät tiedä valehtelevansa. - He ovat siis yksinkertaisesti sekä tyhmiä että pahoja. Evoluution kannalta on tietenkin ihan sama, minkälaisia olentoja tänne jää elämään kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta tosiaan – ainakin tämä yksi on varmaa: he ovat yhtä vahingollisia kuin ovat hyödyllisiäkin, koska tällaisilla määrityksillä ei Kokonaisuuden kannalta ole mitään merkitystä. Evoluutio on sokea biokone vailla muuta normia tai arvoa kuin, minkä ihminen sille antaa.

IV

???!!

........

Ooooo – Minä kumarran sinua oi Cassandra, sillä sinä olet Suuri Tietäjä. Mykäksi menen. Pelosta ja kunnioituksesta jäykistyvät paikkani. Maan jalkojesi alla nuolen [ja vähän muutakin]. Ooooo - - Cassandra on ratkaissut evoluutiobiologian arvoituksen ymmärtämällä KOKONAISUUDEN aina ajasta ikuisuuteen asti. - - Ooooo - - - . POK! - - Päänsä kumautti Ranehe pyramidiin. Pyörtyi tärähdyksestä ja onnesta hän. Sillä maailmankaikkeuden arvoituksen ratkaisi tuo jumalatar Lähi-Idästä.

........

Olkaa onnelliset, sillä biologinen Hyöty on nyt ymmärretty lopullisesti oikein. Seuratkaa jumalattaren ohjeita. Kääntykää uuskonservatismiin. Olkaa kunniallisia ja pidättäytykää liiallisesta seksistä ja etenkin perversiivisistä nautintatavoista, sillä ne ovat biologisen kokonais-evoluutionne kannalta vahingollisia ja suorastaan turmiollisia.

........

Mies ja vaimo. Kumartakaa toisillenne. Asettukaa sänkyyn. Päällekkäin. Kasvot vastakkain. Laske nyt mies siemenesi hedelmälliseen maahan siveästi ja puhtaasti. Ota nainen kohtuusi vahva semen ilolla ja riemulla. Kumartakaa toisillenne. Menkää vessaan ja peskää kädet huolellisesti. Pyyhkikää sormien välit kuivaksi kaikesta inhasta. Sitten takaisin makuuhuoneeseen. Kumartakaa toisillenne. Asettukaa sänkyyn. Menkää peiton alle. Älkää hipelöikö toisianne. Nukkukaa. Älkää nähkö vahingollisia unia. 

* 

[Otteita kirjasta: Profeetta Ranehen evoluutio-biologinen herääminen sekä johdanto hänen ei-vahingolliseen siveysoppiinsa].

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2012/08/intj-nainen-luonnonoikkuko.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Cassandra

http://www.abirdyphotos.com/Amphibians_Frogs_GreenFrog_Page2.htm

Kommentti 3

Päre on kirjoitettu Ironmistressin kommenttiin päreessäni Kommentti 2.

 

I

1

IM kirjoitti: ‘Pikemminkin ihqutat islamia ihan kybällä - ja mitä brutaalimmasta variantista kyse, sen parempi.'

*

Ei pidä paikkaansa. Mistä noin päättelet? Osoita ne tekstieni kohdat, joihin tuo väite perustuu, niin voin osoittaa väitteesi fantasiaksi muutenkin kuin haistattamalla pitkät haamuillesi. 

 

Jos olenkin ilmaissut syvän pessimismini finanssi-kapitaliseen plutokratiaan vaikuttamiseksi radikaalilla tavalla muutoin kuin terrorismin keinoin [joka on aina hallitsemattomasti kaksiteräinen miekka], niin ei se merkitse mitään ääri-islamin kannattamista. Ääri-islamin porukka on niin sovinistista ja autoritaarista, ettei minun kaltaisellani satiirikolla ole sellaisessa yhteiskunnassa montaa kuukautta elinaikaa. Saatan olla hiukan hullu, mutta en sentään ihan niin itsetuhoinen, että haikailisin talebanien perään.

 

2

IM kirjoitti: ‘Ja sinä olet alistumassa defaitistisesti vieraan valloittajan edessä ja omaksumassa sen lait, arvot ja uskonnon. Et myöskään piittaa, mitä omalle kansallesi ja ja kanssakansalaisillesi käy. Miten voit kutsua itseäsi enää tämän jälkeen mieheksi?’

*

Herra Jumala! Olemmeko me sodassa? Miksi minä sain tiedon vasta näin myöhään? Vai olenko pelkkää humanistista hyväuskoisuuttani antanut kusettaa itseäni näin pahasti? Fuck me! 

 

Tuokaa minulle konepistooli. Ai niin – en osaa käyttää sitä. No joku granaatti sitten - ei mikään omena vaan räjähde. Ai niin – saatan tappaa sillä vahingossa itseni. Mitä minä nyt teen, kun maahanmuuttajat tulevat kohta koputtamaan oveeni ja haluavat, että kirjoitan nimeni heidän ihmisoikeus-adressiinsa? 

 

Voi hyvänen aika! Ensin ne pakottavat minut positiiviseen syrjintään ja sen jälkeen ties mihin perversioon! Lopulta ne tekevät minusta orjan ja katkaisevat kaulani, jos/kun en muistanut kumartaa Allahia tarpeeksi monta kertaa.

 

Miksi en uskonut Deborahia ja ostanut jo hyvissä ajoin Islam-karkote-pakkausta [2 pistoolia, 1 konepistooli, 1 konekivääri (parvekkeelle, 3 krs.), räjähteitä, ammuksia, Vanha testamentti, militaristisen buddhalaisuuden opaskirja ennalta ehkäisevää itsepuolustusta varten, Suomen laki (konservatiivisesti editoitu versio)]. 

 

Olen tuhon oma. Deborah-gootti puhui kuin puhuikin totista totta eikä mitään ylireagoivan larppaaja-addiktin fantastista mielikuvitustarinaa ylihuomenna alkavasta sodasta Muhammed-metsän Silpoja-hirviöitä vastaan Kaanaan maan rajalla.

 

Minä olen kusessa. Ne tulevat ja murhaavat minut kuin saastaisen rotan, vaikka olen elänyt siivosti puksuttaen kuin entisen neidin peräreikä. Tein historiallisen virheen, kun kannatin humanistihörhöpuolueitten päätöstä olla hyväksymättä maahanmuuttajien pakollista ilmoittautumisvelvollisuutta poliisille 2krt/kk ja saan maksaa siitä nyt hengelläni monen muun aatetoverini kanssa. 

 

Toivottavasti sinä Deborah kuitenkin pelastut, ja jos et, niin toivon, että ainakin onnistut tappamaan tuhansia ählämeitä tykistölläsi ja konekivääreilläsi. Onhan sitäpaitsi kaikki Rannikkomaan alueet myös miinoitettu, joten jalkapuolia niistä sunni-siioista kyllä tulee – ennen tuskallista kuolemaansa.

.......

Mutta nyt hyvästi. Oveeni kolkutetaan jo. Inha islamin haju tunkee postiluukustani eteiseen kuin lamauttava myrkkykaasu. Olen pakotettu kuolemaan raukkamaisesti ilman vastarintaa, vaikka olisin voinut taistella Deborahin joukoissa Vapaan Suomen puolesta ja olla tosi mies enkä mikään yksipallinen vasemmistohörhö - - .

 

3

IM kirjoitti: ‘Se, että tunnustaa että ihmisten välillä on ÄÖ-eroja ja että ne johtuvat suurelta osalta genetiikasta, ei ole rasismia. Se on tosiasioiden tunnustamista, joka puolestaan on kaiken viisauden alku.’

*

Tietenkin ÄO-erot ovat todellisia eivätkä sellaisenaan rasismia, mutta kun tämän tosiasian toteaa sinun kaltaisesi oligarkisen sosiaali-apartheidin kannattaja, ne muuttuvat rasismiksi lähes välittömästi. Tosiasioiden tunnustamisen voit taas tunkea sinne vanhaan paikkaan. Juuri sellainen ihminen, joka toitottaa tosiasioiden tunnustamista totuutena ja viisautena, edustaa ideologiaa räikeimmillään [vapaasti Zizekiltä].

 

II

Periaatteessa [jos pystyy unohtamaan mitä ja keitä kommentaattori edustaa] Ironmistress kirjoittaa kommentissaan ajoittain ihan järkevän oloista tekstiä. Lakeja pitää noudattaa, mutta entä sitten? Jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei oikeuslaitos ole mikään loogis-matemaattinen kone, jonka antaman päätöksen perään voidaan kirjoittaa niinkuin todistetun teoreeman loppuun MOT. Joka niin ajattelee, on aikamoinen typerys ja mahdollisesti fanaatikko.

*

Maahanmuuttajien erivapaudet ovat ongelmallinen asia, joskin mielipiteeni riippuu tässäkin paljolti tapauksista sekä asiayhteyksistä ja se onkin sitten aika iso juttu se.

*

Poliittisesti en halua enkä aio sitoutua mihinkään puolueeseen [olen ja pysyn yleisvasemmistolaisena stand up-koomikkona], koska silloin olisin pakotettu kannattamaan ja noudattamaan myös puolueen ulkomaalaisohjelmaa. Ei kiitos. Sanon mielipiteeni vain omilla ehdoillani.

*

Kyse ei ole periaatteettomuudesta, koska minulle nimenomaan ristiriita ja paradoksi argumentatiivisessa päättelyssä saattaa hyvinkin paljastaa asioitten todellisen tilan – niiden aidon sekavuuden ja/eli ennakkoluulojen sekä väärinkäsitysten sotkuisen verkoston, josta ei välttämättä Erkkikään ota täyttä tolkkua. - - Kuten juristi-historioitsija Kemppinen niin kärsivällisesti jaksaa muistuttaa [tai näin minä hänet kliseemäisesti tulkitsen], totuus on yksityiskohdissaan aina paljon komplisoidumpi kuin teoriamme ja vakaumuksemme siitä.

*

Argumentaatioksi käännettyinä ristiriitaiset vaihtoehdot rajautuvat logiikan päättelysääntöjen mahdollistamalla tavalla [logiikan ilmaisu- ja pätevyysalueella] joko tämän ennalta sovitun koodi-järjestyksen osiksi [aivan kuin peliä pelaisi] tai ne kasautuvat toistuvien ristiriitojen kehäksi, jossa ratkaisuja tehdään lopulta logiikan ulkopuolisen [‘irrationaalisen’] perusteen voimalla [esim. uskonto tai poliittinen ideologia poliittisen liikehdinnän motiiveina/insentiiveinä ]. Silti kummassakin tapauksessa varjonyrkkeillään loogisesti konstruoituja ‘olkiukkoja’ vastaan tai niiden puolesta.

*

Olkiukko merkitsee tässä jotakuinkin samaa kuin syyttäjän tai puolustuksen oikeudessa esittämä argumentti, jonka ei tarvitse olla empiirisesti tosi eikä se sitä loogis-normatiivisena väittämänä voisi ollakaan muualla kuin lakikontekstin ja oikeusproseduurin sisällä. Empiirinen totuudenkaltaisuus sen sijaan merkitsee samaa kuin todennäköisyys, jota käytetään argumentin eli ‘totuuden’ tukena.

*

Ensin mainitussa ideaalimallissa [Habermasin diskurssi-eettinen keskustelu/neuvottelu] peli voidaan pelata argumentatiivisesti loppuun asti sääntöjen puitteissa lopputuloksen ollessa oikeudenmukainen, jos/koska säännöt ovat päteviä ja oikeudenmukaisia. Jälkimmäisessä [eli reaalisessa mallissa] peli ratkeaa vasta, kun jompi kumpi pelaaja ‘rikkoo’ kehän, johon peli väistämättä on jumiutunut ja muuttaa sääntöjä [normia tvs.] itselleen edullisemmaksi [Foucault’n strateginen kommunikaatiomalli].

*

Itse en pelaa ensin mainittua peliä kuin ‘tarvittaessa’, koska ajattelen/ymmärrän, ettei argumentti ole yksi yhteen sama asia kuin asiaintila/ristiriita todellisuudessa. Jos olisi, voisimme syöttää esitetyt argumentit päätöspelikoneistoon ja bingo – ratkaisu tulee 100%n valmiina näytölle ja sitä eikun sitten toteuttamaan toimeenpanovallalle annetun mandaatin puitteissa [mikä ei ole muka lainkaan ongelmallista?].

*

Ironmistress kuitenkin ajattelee peli- ja koneihmisen tavoin, joskin myös hänen todellisuutensa on nimenomaan tarkoituksettomassa determinismissään [kausaalisuus vailla ‘riittävää perustetta’] ytimeltään irrationaalinen. Minulle ihmisen todellisuus sen sijaan ei ole mekaaninen kone tai etukäteen ohjelmoitu informaatioverkosto vaan pakottava mutta perimmältään indeterministinen eli irrationaali ‘tahto’ [äärimmillään tuo fyysikkojen käsittämätön gravitaatio], joka keksii ja rakentaa koneen, saa sen toimimaan muttei koskaan täysin haluamallaan tavalla, koska indeterministis-irrationaalinen tahto ei ole ohjelmoitavissa ja jos olisi, kone muuttuisi lopulta itseään kopioivaksi automaatiksi, joka ei enää kysy miksi vaan tekee vain ja yksinomaan sen, mikä siihen on koodattu eli siirtää informaatiota eteenpäin sokeasti ja pakonomaisesti. Kone on keinotekoisesti uuteen toimintamuotoon ja –rakenteeseen transformoitu biologinen jakautumis-ja kehitys-organismi.

*

Itseni sijoitan yhteiskuntafilosofisesti ja poliittisesti pitkin hampain em. Foucault’n positioon, koska en ole vakaumuksellinen marxisti, mutten myöskään poliittinen nihilisti.

Mielestäni ei kuitenkaan ole häpeäksi olla yhtä aikaa harkitseva poliittinen opportunisti sekä satiirinen stand up-koomikko silloin, kun voi poliittisesti valita vain kahden linjan välillä: joko konservatiivinen autoritarismi tai puna-viher-kapitalistinen hörhö-liberalismi. Joku tarjoaa nyt kolmanneksi vaihtoehdoksi Marxia, mutta ehkei hän ole huomannut, etten suinkaan ole täysin hylännyt Marxia vaan häpeämättömän kriittisessä stand up-verbaliikassani tehnyt hänestäkin hieman huvittavan näköisen ja oloisen.

*

Näinä kestämättömän kehityksen, jatkumattoman kasvun ja luonnossa tapahtuvien palautumattomien muutosten aikoina on tuskin mahdollista olla aito optimisti olematta samalla mieleltään joko dementoitunut tai imaginaarisen maailmankansalaisuus-ideologian päihdyttämä. En ole ihan vielä aivan dementti, minulle riittää päihteeksi nykyään vain yksi tuplapaukku kevytviinaa/vrk ja luokittelen itseni kuuluvaksi jonnekin Pentti Linkolan, Erno Paasilinnan ja Pentti Haanpään porukoihin. 

*

He ovat synkkiä ja satiirisia kavereita, jotka eivät optimismilla ylpeile, vaikka paremmasta maailmasta haaveilevatkin. Ehkä he ovat olleet yhtä aikaa sekä epärealistisia utopisteja että hulluja dystopisteja, mutta [inho]realistisempia ‘humanisteja’ en osaa tällä hetkellä muualtakaan löytää. Kemppistä toki arvostan, joskin hän tuo mieleeni sivilisaatio-historioitsija-sosiologi Norbert Eliakseen, joka jäi tavallaan ‘figuratiivisuutensa’ eli loputtomien yksityiskohtien ja tapaverkostojen ‘vangiksi’ olkoonkin, että Eliaksen teoreettinen lähtökohta löytyy alunperin Freudin kulttuurikritiikistä ja Nietzscheltä [ihminen kesytettynä eli neuroottisena eläimenä]. 

*

Mutta jos historiasta ylipäätään haluaa saada maailmankatsomuksellisesti jotain tolkkua, silloin pitää välttämättä käyttää leveää pensseliä, vakaata kättä ja maalata laajoja kaaria. Tällainen pensselinkäyttäjä ei kuitenkaan ole enää historioitsija, koska hän [mikä on yhtä aikaa luovaa, rohkeaa, naurettavaa että valitettavaa] ajautuu samalla [tahtoen tai tahtomattaan] tekemään historiaa itse. En suosittele. En varsinkaan Ironmistressille.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/08/kommentti-2.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Deborah

http://en.wikipedia.org/wiki/Norbert_Elias

http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/elias.html

Evoluutiolta vastauksen saan?

Nainen on löytänyt ison kasan kulttuurigeenejä. Voi mahoton!

*

Päretän ylipitkän kommenttini Ironmistressin päreeseen Mestaus berliiniläiseen tapaan.

1
Ironmistress kysyi vastauskommentissaan: 'Mikä sinulle on epäselvää kulttuurievoluutiossa ja sen mekanismeissa?'

Kysypä itseltäsi tuota. Jos minä olisin noin varma asiastani, julistaisin avoimen sodan islamille välittömästi. Mikä olisi tietysti järjetöntä.

Mutta okei - hyväksyn aika paljon siitä, minkä kirjoitit, joskin kulttuurievoluutiota politiikan teorian tasolla ymmärtääkseni luen evoluutiobiologian [jonka tietysti pääosin hyväksyn] sijaan mieluummin esim. postinkantajan eilen tuomaa kirjaa 'Klassiset poliittiset ajattelijat. Saatanpa siteerata sieltä ensi alkuun vaikka Tuusvuoren Nietzsche-artikkelia.

Kulttuurievoluutiota voi toki selittää evoluutioteorialla, mutta sitä ei voi ymmärtää pelkästään evoluutiobiologian massiivisten yleistysten mittakaavassa.

Sinä luulet ymmärtäväsi politiikkaa selittämällä sitä evoluutioteorialla, mutta kyseessä on reductio ja siten myös argumentum ad naturam-yleislinjaus eikä suinkaan poliittista elämää kulttuurisesti ja historiallisesti opettavaisimmalla tavalla avaava perspektiivi.

Toistan. Jos sinulla on noin suuri varmuus evoluutiobiologian suorasta käännettävyydestä kulttuurievoluutioksi, niin ryhdy nyt hyvä ihminen välittömästi toimiin, jotta sinulla ja suvullasi [klaanillasi, heimollasi] olisi mahdollisuus voittaa kohta alkava 'huntingtonilainen' kulttuurisota islamia vastaan. Turha täällä blogissa on parkua. Hanki lisää aseita, ammuksia ja räjähteitä [kemiaa tuntevana osaat tehdä niitä itsekin]. Ethän muuten 'pelastu'.

2
Meidän eurooppalaisten pitäisi vain oppia myöntämään, että suuruutemme aika todellakin alkaa olla ohi. Turha tuskitella mokomaa. Ei tässä elämässä ole uutta kuolla, eikä elää yhtään sen uudempaa, kuten Jesenin kirjoitti vähän ennen itsemurhaansa.

Turhaa hysteriaa tämä pelko islamin tulemisesta. Ja miten ihmeessä ketään voisi velvoittaa aktiiviseksi anti-islamistiksi vain sillä perusteella, että evoluutioteoria osoittaa populaatioitten taistelevan jatkuvasti keskenään elintilasta, rappeutuvan geneettisen epäsopivuuden vuoksi ja tuhoutuvan viimein sairauksiin sekä ympäristön muutoksiin.

So what? Mitä v--tun väliä sillä on, että kulttuurit taistelevat keskenään, rappeutuvat ja tuhoutuvat?! Antaa mennä vaan. Kukaan ei itke peräämme [ainakaan kovin kauan]. Sen vuoksi aion itse [mikäli vain mahdollista] vähän ennen kuolemaani tuhota kaiken, mitä omistan [ei siis kovin paljon] - jopa oman blogini - vain osoittaakseni, etten ole [enää jos koskaan] kiinni tässä elämässä millään tavoin - en tiedollisesti enkä emotionaalisesti [PS.].

Tällainen on yhtä aikaa kaikkein itsekkäin ja kaikkein epäitsekkäin teko. Kyynikon viimeinen velvollisuus. Ennen kuolemaansa hän kuitenkin kantaa taakkanaan ja dilemmanaan eksistentiaalisen moraalin perusmaksiimia, jonka mukaan äärettömän vapauden hinta on ääretön vastuu.

PS.
Juuri tieto tai pikemminkin informaatio on se saatana, joka haluaa ostaa sielumme antamalla meille teknisesti loistavat mahdollisuudet kasata loputtomiin jotain helkutin trivial pursuit-multitudea ikäänkuin se tekisi elämämme merkitykselliseksi ikuisuutta silmälläpitäen. Jotkut jopa avoimesti uskovat tähän saatanaan ja pitävät sitä peräti jumalanaan, mutta miten vaikeaa heillä täytyykään olla, kun kuoleman edessä tulee viimein aika luopua lopullisesti kaikesta siitä nippelitiedosta, jonka he kokevat omistavansa katoavassa hybrisessä muistissaan [ikäänkuin tieto olisi kasvavaa pääomaa korkeakorkoisella pankkitilillä, jota inflaatio kuitenkin uhkaa nakertaa].

Voin vain pudistella päätäni. Ehkä näiden hamstraajien pitäisi omaisuutensa säilymisen varmistaakseen ryhtyä syömään omaksumaansa informaatiota samaan tapaan kuin 'Aika hyvä ihmiseksi'-elokuvan vanha mies alkoi syödä patjaansa kätkemiään setelirahoja, jotteivät ne joutuisi perinnönjaossa väärille ihmisille.

Joku sanoisi nyt, että juuri minä olen tuo rahansyöjä-tyyppi. En muka halua antaa mitään kenellekään. Vastaukseni kritiikkiin on yksinkertainen. Oppikaa olemaan vaatimattomia ja elämään omillanne. Kun omistaa vain itsensä, ei ole kenellekään mitään velkaa. Silloin kaikki se, minkä toiselle antaa, on pelkkää lahjaa.

Velkaa ei tule tässä tapauksessa sekoittaa moraaliseen vastuuseen. Velan [kuten minkään muunkaan] orjuudessa elävän velkavastuu ei ole nimenomaan moraalista vaan finansiaalis-juridinen pakote, joka tekee ihmisestä [vapaaehtoisesti tai ei] ratkaisevalla tavalla vähemmän vapaan kuin hän perimmältään on.

Kapitalismi ei siis perustu vapauteen vaan velkaan. Näin ollen kapitalismin moraali ei myöskään ole perimmältään aitoa ja vapaata vaan tekopyhää ja pakottavaa, vaikkakin vapaudeksi väärinkäsitettyä tai paremminkin valehdeltua - [tässä asiassa olen kuin olenkin pesunkestävä anarkisti].

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2012/06/mestaus-berliinilaiseen-tapaan.html

http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=396 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi

http://hazor.iki.fi/2008/herajarvi/P1230587-muurahaispes%C3%A4.html

Myös Vapusta selviävät vain evolutiivisesti sopeutuvimmat

Yläkuvasta voimme päätellä erään täysin varman tosiasian ihmisen evoluutio-kehityksestä. Alakuvassa vappumies on kohdannut joko a] ikuisesti naisellisen [ewig weibliche], joka on ihmisen evoluution vanhin ilmenemismuoto [naaraskala] tai sitten hän b] kuuluu lajineutraaleihin polyamorikkoihin.
*
Vapputekstini, jonka lähtökohtana on Kemppisen päre Sukupensas, kommentoi evoluutioteoriaa ja sen sovellettavuutta tai soveltumattomuutta ihmisen elämän oppaaksi hänen matkallaan kohti suurta? tulevaisuutta.

1
Kemppinen kirjoitti: 'Biologien havainto ei ollut vahvimman henkiin jääminen, vaan sopeutuvimman (fittest) henkiin jääminen. Sopeutuminen saattoi merkitä esimerkiksi kylmän kestävyyttä tai mainiota ruuansulatusta.'

Vahvimpien henkiin jäämistä ja jopa oikeutta [oikeus on kulttuurinen normi eikä 'luonnollinen' tosiasia] korostava sosiaalidarwinismi ei ole darwinismia eli evoluution tiedettä vaan poliittista ideologiaa [oikeistokonservatismia ja rasismia].

Kemppis-sitaatti kuten koko evoluutioteoria [ja etenkin kovien metodien luonnontiede] on siis [ja sen pitäisikin olla] puhdasta triviaa, josta edes ihmislaji ei opi oman evolutiivisen sopeutumisensa kannalta yhtään mitään.

Niinpä Raamattu on edelleen paljon opettavaisempi kirja 'hyvässä ja pahassa' kuin Lajien synty, joka keskittyy vain tosiasioihin eli siihen, miten asiat ovat eikä siihen, miten niiden pitäisi olla.

Ei pidä sekoittaa keskenään Raamatun ja Lajien synnyn 'agendaa'. Raamattu voi tai itse asiassa Raamatun tarkoitus ja tehtävä nimenomaan on puhua uskonnon nimissä vahvojen velvollisuuksista ja heikkojen oikeuksista. .

Lajien synty sen sijaan puhuu vain sopeutumisen kulloinkin [sattumanvaraisesti] vaatimista/tarvitsemista riittävistä ominaisuuksista ja valmiuksista, joita vailla oleva populaatio kuolee sukupuuttoon - [antropomorfistinen ja anakronistinen kielemme/kielenkäyttömme mystifioi asioita, koska evoluutio ei vaatimalla vaadi yhtään mitään; ihminen vaatii].

Nuo sattumanvaraisesti tarvittavat ominaisuudet eivät ole universalisoitavissa millään tavoin - eivät etenkään eettisiksi periaatteiksi, koska populaatio [tietyin varauksin ihmistä ehkä lukuunottamatta] ei voi tietää, mitä nämä kyseiset ominaisuudet/valmiudet lopulta tulevat olemaan. Populaatio ei siis tiedä etukäteen, mitä radikaaleja [vaistoihin ja muistiin koodaamattomia] muutoksia olosuhteisiin on odotettavissa.

Jotkut lajin yksilöt saattavat kuitenkin sopeutua vaativiin ja muuttuviin olosuhteisiin täysin sattumanvaraisten taipumustensa ja valintojensa seurauksena. Tämä pätee evoluution aikaperspektiivissä myös ihmiseen.

Mikäli minimoimme aika-tapahtuma-perspektiivin emmekä silti lankea sosiaalidarwinismin [esim. älykkyysosamääristä johdettuihin] kvasi-totuuksiin ja kvasi-ennusteisiin, voidaan ainakin hypoteettisesti väittää, että oppimattomalta käytännön elämän duunari-tavikselta löytyy esimerkiksi giganttisesta luonnonmullistuksesta selviytymiseen tarvittavia henkilökohtaisia valmiuksia selvästi enemmän kuin 'humanistisen fysiikan' professorilta.

Kulttuurikehityksemme [muutama tuhat vuotta] on evoluutiokehitykseen verratuna täysin mitätön aikaperspektiivi, eikä se kerro mitään siitä, olemmeko muuttuneet sen aikana evolutiivisesti [emme kuulemma ainakaan geneettisesti]. Mutta vaikka tiedossamme olisi tarkat tiedot vaikka miljoonan vuoden kehityksestämme lajina, niin ei vielä sekään kertoisi miitä siitä, mihin suuntaan meidän pitäisi muuttua, koska evoluutiolla ei ole päämäärää vaan sitä määrittää yksinomaan kopioituvan ja sopeutuvan ['edistyvän'] informaation ajallisuus.

Siellä missä on aikaa, on liikettä/muutosta. Siellä missä on muutosta, vaikuttaa painovoima. Pitemmälle tässä päättelyssä tuskin pääsemme ilman matemaattista metafysiikkaa.

2
Jonkin yksittäisen lajin [yksittäisistä yksilöistä nyt puhumattakaan] elämä ei ole evoluution perspektiivissä yhtään sen tärkeämpää kuin sen kuolema. Evoluutiota 'pitää liikkeessä' vain yksi dynamiikka: orgaaniseen elämään sisäänrakennettu lajinsisäisen informaation siirtämisen [kopioitumisen] pakko.

Jälkeläisten hankkiminen [informaation siirtäminen] ei siis evolutiivisesti ajatellen ole mikään [teleologinen, intentionaalinen] päämäärä vaan deterministis-kausaalinen prosessi [päämäärä on sen sijaan aina looginen konstruktio], joka vasta ihmisen kielellis-kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä normittui ja arvoistui elämän uskonnolliseksi ja eettiseksi tarkoitukseksi, kunnes seksuaalisus/lisääntyminen alkoi teollistumisen ja modernisaation prosessissa muuttua kaikkein liberaaleimmissa ja suvaitsevaisimmissa yhteiskunnissa velvollisuuden sijasta 'moraalineutraaliksi' nautinnnoksi ja jopa harrastukseksi, mikä asennekumous ennenpitkää saattaa aiheuttaa lajinsäilyttämisen radikaalin ja lopullisen irtautumisen uskonnollisista, eettisistä ja ylipäätään kaikista de jure-sidoksistaan.

3
Eräänlaisena johtopäätelmänä tai ainakin lisäkommenttina rohkenen [tosin evoluutioteorian periaatteita rikkoen] etenkin edellisen luvun viimeisen kappaleen perusteella ennustaa ihmis-evoluution tulevaisuutta - tosin epäsuorasti kysymysten kautta.

Alkavatko ihmislajin seksuaalisuus ja lisääntyminen 'monimuotoistua' teknologisen ja 'moraalisen' kehityksen myötä samaan tapaan kuin luonto on kehityksensä aikana kulkenut jatkuvasti kohti biodiversiteettiä? Tuleeko ihmisestä lopulta transseksuaalinen cyborg-eläin?

Eikö juuri modernin kapitalistisen yhteiskunnan pluralistis-liberaalinen arvonihlismi ole evoluutiota 'puhtaimmillaan'? Eivätkö juuri modernin ihmislajin edustajat, kuten moniarvoisen, monikulttuurisen sekä arvoneutraalin ihmisyyden kannattajat olekin palaamassa takaisin evoluution triviaalis-primitiivisen dynamiikan alkulähteille?

Eivätkö juuri nämä uuden ihmisyyden 'polyneutraalit polyamorikot' tule olemaan myös niitä, joille on annettu ihmislajin tulevaan evolutiiviseen sopeutumiseen tarvittavat ominaisuudet ja valmiudet, koska he ovat seksuaalisesti [sekä nautinnon että lisääntymisen kannalta katsottuna] valmiita mukautumaan mihin vain?

4
Viimeistään 'lajineutraali anarkia' merkitsee kuitenkin sitä, että Raamattu tulee menettämään moraalisen auktoriteetti-asemansa ja Darwinin Lajien synnystä [vastoin päreen alussa esitettyä kategorista jakoa normeihin ja tosiasioihin], tulee uusi uskonnollis-eettinen hartauskirjamme.

5
Lisääntykää siis, mutta älkää missään nimessä täyttäkö maata! Täällä kun on jo nyt muutama miljardi ihmistä liikaa, jotta maapallon kaikki asujat [tulevista puhumattakaan] voisivat edes teoriassa yltää länsimaisen tuotanto- kulutus-ja palveluelintason mahdollistamaan nykyiseen hyvinvointiin - ja kaiken lisäksi tasapuolisesti eli reilusti eikä vain stubbilais-wahlroosilaisen kapitalismin ehdoilla.

6
Mutta kuten lukija jo ymmärsi, ennustukseni ja jopa toiveeni ovat pikemminkin satiirista vappuhuumoria kuin tieteen faktoihin perustuvaa viihdettä.
*
http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/sukupensas.html
http://www.gdargaud.net/Humor/QuotesFood.html

Kommentti 2

1] Onko evoluutiolla muuta 'päämäärää' kuin hallitsematon amok informaation deterministisen kopioitumisen prosessina? - - 1 a] Onko ihmisen evolutiivinen kohtalo analogisessa mielessä samankaltainen kuin kuningas Oidipuksen?
*
Kielimafia tarkistelee ja lisäilee [7 ja 11] - klo: 23.00.
*
Harhaileva kommenttipäreeni on kirjoitettu alunperin tajunnanvirralla vailla mitään etukäteisideaa tai -suunnitelmaa. Se alkaa huomautuksella Ironmistressille, sivuaa ehkä liiankin läheltä omaa psykohistoriaani ottaakseen ihmistä koskevalla evoluutiopohdinnalla epäsuorasti kantaa myös M.T.:n syytöksiin nihilistisestä pessimismistäni.

1
Lievennän yleistyksiäni, mitä tulee Lloyd deMauseen, mutta sille en voi mitään, että psykohistoria ei ole kolahtanut minuun kovinkaan hyvin, vaikka olen suuresti vaikuttuneena lukenut aikoinaan esim. Alice Millerin 'Lahjakkaan lapsen tragedian'.

Olen myös yrittänyt sisäistää Juha Siltalan kautta psykohistorian metodia, mutta kun ei niin ei. En pysty ottamaan ajatusjärjestelmälliseksi lähtökohdakseni psykoanalyysin terapeuttis-tulkinnallisia periaatteita, vaikka ne minua merkittävästi kiinnostavat ja inspiroivatkin.

Mutta ehkä minä epäilevä Tuomas juuri epäilyni vuoksi olen psykoanalyysin ['freudilais-gnostilaisen vapautusriitin'] tarpeessa? Näin kai sanoisivat psykoanalyytikot heti valmiina luonnetyypitykseen. Valitettavasti nuo kallonkutistaja-poppamiehet ovat myös minun suhteeni auttamattomasti myöhässä.

2
Jos minulla kuitenkin olisi ollut valta ja mahdollisuus, niin tuskin olisin valinnut äidikseni sitä ajoittain luonnehäiriöistä ihmistä, joka minut synnytti. Kiitos vaan kaikesta Saini. Et ollut välttämättä huono äiti etkä ihan tyhmäkään, mutta olit psyykkisesti liian vaikea ihminen.

Äitiä kohtaan tuntemani ajoittain lähes jatkuva ahdistus ja jopa pelko ovat jossain määrin muovanneet minuuttani, eivätkä tuon lapsuudessa, nuoruudessa ja osin aikuisuudessakin kestäneen piinan aiheuttamat haavat arpeudu koskaan täydellisesti, sillä anteeksianto ei ikävä kyllä pysty ulottumaan kaikkein syvimpiin emotionaalisiin haavoihin asti puhumattakaan siitä, että se voisi jopa vapauttaa minut ahdistavasta kokemushistoriastani.

3
On kuitenkin olemassa sanonta, jonka mukaan anteeksianto vihaamilleen ihmisille on mahdollista, jos pystyy ensin antamaan anteeksi itselleen.

Tässä lienee vinha perä, sillä kokemamme vihaksi muuttunut ahdistus kalvaa nimenomaan meitä itseämme. Vihasta on tullut osa omaa luontoamme, jota vastaan emme yleensä edes osaa taistella - pikemminkin päinvastoin: osaamme vain ruokkia vihaa kuin käenpoikaa, joka syö sielustamme rauhan sitä ahneemmin mitä enemmän sitä ruokimme.

4
Viha vaatii meiltä asioita ja tekoja, joita emme tee täysin omasta halustamme vaan osoittaaksemme pakkomielteisesti muille ja etenkin itsellemme, että kelpaamme tähän maailmaaan ja etenkin niille ihmisille, jotka meitä vaativilla katseillaan ympäröivät.

Tällaisesta piinapenkistä, joka ei ole sama joskin etäistä sukua Camus'n piinakopille, voi kyllä päästä pois elämänsä aikana, mutta se vaatii tiettyjä uhrauksia oman statuksen tavoittelun ja näyttämisen pakon suhteen. Sanalla sanoen se vaatii askelta ulos jatkuvan kasvun oravanpyörästä ja tarpeettomista ihmïssuhteista - kohti eräänlaista askeesia.

5
Askeesi ei ole köyhää elämää. Eikä pessimististä. Päinvastoin. Tätä on kuitenkin erittäin vaikea oivaltaa nuorempana, jolloin psyykkisesti kokemattomina ja malttamattomina mutta fyysisesti huippuvireessä elämme kerskuen ja korskuen siinä luulossa ja odotuksessa, että elämä voi, kun vain tarpeeksi yrittää ja tavoittelee, antaa jotain todellista ja kestävää.

Mutta eiväthän edes omat lapset ole mitään kestävää vaan pelkkiä biokuplia, jotka vuorollaan puhkeavat jättääksen jälkeensä omat kuplapuhkunsa ad inf.

Pitää siis kyetä siunaamaan singulaari katoavuus kosmis-universaalissa ikuisuudessa - niin oma kuin muiden, sillä ikuisuus, jonne me katoamme ei itse katoa.

'Sillä minä rakastan sinua, oi Iäisyys', huudahti Nietzsche Zarathustran suulla - [ehkä hieman kyseenalaisessa mielentilassa, jota kutsutaan joko esteettiseksi tai megalomaaniseksi riippuen siitä, onko arvion tekevä ihminen taiteilija vai psykologi-tiedemies].

6
Tällainen performaatio tuntuu monesta varmaankin säälittävän irvokkaalta teennäisyydeltä, mutta pikemminkin se on absurdin ylevää parodiaa eli 'ikuisuuden dramaturgiaa' elämän tarkoituksen löytämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Näytelkäämme siis mieluummin universaalissa teatterissa sen sijaan, että antautuisimme orjamaisesti arkisen turruttavaan [ja stressaavaan = vakavan todelliseen] kulutusnautintoon eli kapitalistisen raha- ja tavaratuotannon lupaaman onnen tavoitteluun jossain loputtomasti uusiutuvien muotien eli identiteetti-tekniikoiden futuuri-harhassa.

7
Pyhä huolettomuus [vrt. Fransiscus Assisilainen] on kosmis-optimistisen nihlistin syvällisin ideologia. Kyse ei ole kyynisyydestä vaan kapitalistisen yhteiskunnan sisäisen anomian, sokean kilpailun, vastuuttomuuden ja välinpitämättömän ylenkatseen voittamisesta, koska juuri nämä lähtökohdat antavat kaikkein härskeimmälle kyynikolle hänen 'oikeutuksensa'.

Pyhä huolettomuus sen sijaan ohittaa kyynikot kuin he olisivat pelkkää ilmaa. Pyhä huolettomuus ei piittaa vakavissaan mistään maallisesta. Se on suorassa suhteessa ja kosketuksessa ei-mihinkään, joka on kaiken alku ja loppu. Siinä välissä tapahtuu jotain epäolennaista. Something but nothing. Forget it and disappear. For good.

8
M.T. [ehkä myös Sammalkieli] tosin saattaisi kutsua tällaista olotilaa [narsistis-pikkuporvarillisen] pessimismin ohella jopa dementiaksi, mutta jos ymmärrämme dementian metaforis-idiomaattisesti irtiotoksi ja irtipääsyksi idioottimaisen pörssimaailman biologisista, psyykkisistä, sosiaalisista ja älyllisistä kahleista, niin olkoon sitten dementiaa.

Tulkoon dementia! Olen valmis astumaan ulos tästä paholaisen bonus-oravanpyörästä - lopullisesti.

[Hitto - edellinenhän kuulosti miltei buddhalaiselta - - ?! ].
 
9
Mitä olemassaolon taisteluun ja darwinistiseen kulttuurievoluutioon tulee, niin minulla on sille vain yksi viesti: 'Tuhoudu omaan ahneuteesi!' Ja sen se vielä kerran tekeekin, kuten biologinen evoluutio niin monesti aiemmin monien muiden populaatioden kohdalla on tehnyt.
 
Niin musertavan tehokas, kaikkialle tunkeutuva ja monipuolinen kuin evoluutio onkin, siltä näyttää jääneen keksimättä yksi ratkaisevan tärkeä ominaisuus: jarru. - - Mutta ehkä juuri makro-kehitys-jarrun puuttuminen on aivan välttämätöntä itse evoluution etenemisen kannalta? Näin väittää etenkin laissez faire-kapitalisti. Vai onko 'tarkoitus', että ihminen sellaisen jarrun vielä keksii ottaakseen samalla kaoottisen ja suuntaa vailla olevan evoluution hallintaansa?
 
Ensin mainittu jarruton vaihtoehto johtaa ihmislajin tuhoutumiseen tai ainakin romahdukseen väestöräjähdyksestä ja tehoteknologiasta aiheutuvan biosfääri-muutoksen seurauksena. Tämän uhkan voimme kaikkien todennäköisyyksien mukaan päätellä muiden lajipopulaatioiden evoluutio-historiaa tutkimalla.
 
Toinen vaihtoehto ei ole yhtään sen tuskattomampi siinä mielessä, että ihminen joutuisi tällöin tekemään nautintonsa ja niin sanotun onnensa kannalta ehkä ylivoimaisia uhrauksia, joista kaikkein merkittävin on väestönkasvun pakollinen rajoittaminen [vrt. Kiina]. Tällöin myös abortti tulisi täysin vapaaksi; samoin aktiivinen eutanasia.
 
Kumpi vaihtoehto tuntuu miellyttävämmältä? Totaali täystuho vai hyvin organisoitu, tehokas mutta monien mielestä julma lajinsäilytys-projekti?
 
10
Kun nyt varsinkin ekologit ja sosialistit pohtivat heille läheisempää jarruvaihtoehtoa, niin ovatko he valmiita hyväksymään sen pitäessään kirkkaasti ja selkeästi mielessään ne mahdolliset/todennäköiset seuraukset, joita tällaisilla toimenpiteillä on a] ihmisten onnen tavoitteluun b] heidän moraalitajuunsa ja siten c] heidän käsitykseensä yhteiskunnasta ja ihmisten keskinäisistä suhteista?
 
Ylipäätään tässä tilanteessa pitää kysyä, valitsevatko ihmiset evoluutiopaineen [selkokielellä: lisääntymisnautinnon] takia mieluummin välitöntä nautintoa ja onnea tavoittelevan mutta todennäköiseen täystuhoon johtavan elämäntavan vai nautintoa rajoittavan mutta globaalia elämää säilyttävän vaihtoehdon? 
 
Hyvin ongelmallista lienee se, ettei kumpikaan vaihtoehto sulje pois eugeniikkaa - siis ihmisen rodunjalostusta eli rasistiselle yhteiskunnalle ominaisia teknologisia projekteja, bioeettisiä käytäntöjä ja hallinta-organisaatioita.
 
11
Tähän kohtaan sopinee lopetukseksi Sofokleen tragediasta tietäjä Teiresiaksen kuningas Oidipukselle lausuma arvoituksellinen kommentti.

'En aio valaista sitä pimeyttä, joka sinua suojelee.'

Kuulostaa siltä kuin jokin tuntematon ja hieman sadistinen jumala tai  itse evoluutio tietäisi ennalta, mikä on Oidipuksen kohtalo, jolle tämä ei voi mitään ja jonka hän tulee toteuttaneeksi yrittäessään nimenomaan välttää jo aiemmin kuulemansa ennustuksen toteen käymisen.

Teiresias haluaa suojella Oidipusta totuudelta, koska se on hänen mielestään liian julma, mutta lopulta Oidipus saa  tietäjän kertomaan sen, mitä on ennustettu uhkaamalla tämän henkeä. Teiresiaan paljastuksen jälkeen Oidipus yrittää epätoivoisesti etsiä isänsä murhaajaa, kunnes tajuaa, että juuri hän itse on syyllinen, ja että hän yhtä lailla tietämättään on nainut äitinsä, jota ei tunnistanut ja joka ei myöskään voinut tunnistaa jo vastasyntyneenä hylättyä poikaansa.

Teoistaan tietoiseksi tullut ja äärimmäisen kauhistunut Oidipus sokaisee itsensä tuntemansa [kollektiivisen] häpeän vuoksi. Tällä tavoin Oidipus pakenee alkuperäisen, 'suojelevan' tietämättömyytensä pimeyden valaistumista itse aiheutetun sokeutensa pimeyteen, johon liian raskas tieto totuudesta hänet vääjäämättä johti.
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Tiresias
http://en.wikipedia.org/wiki/Oedipus_the_King
http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_an_oidipus.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Running_amok
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amok
http://chelseavose.wordpress.com/2012/01/26/is-evolution-real/
http://zaozzie.blogspot.com/2012/02/evolution-of-modern-man.html