Sivullinen Mersault on eettis-sosiaalista järjestystä uhkaava eksistentiaalinen 'valheenpaljastaja' sekä yhteisön tarvitsema syntipukki samassa persoonassa

Mersault väistämättömän sattumanvaraisuuden maailmassa.
*
[Kielimafian lisäyksiä, tarkennuksia ja muutoksia - 1.10]

I
The Stranger or The Outsider (L’Étranger) is a novel by Albert Camus published in 1942. Its theme and outlook are often cited as examples of existentialism, though Camus did not consider himself an existentialist; in fact, its content explores various philosophical schools of thought, including (most prominently and specifically) absurdism, as well as determinism, nihilism, naturalism, and stoicism.

The title character is Meursault, an Algerian ('a citizen of France domiciled in North Africa, a man of the Mediterranean, an homme du midi yet one who hardly partakes of the traditional Mediterranean culture') who seemingly irrationally kills an Arab man whom he recognises in French Algiers. The story is divided into two parts: Meursault's first-person narrative view before and after the murder, respectively.

II
Äiti kuoli tänään. Tai ehkä eilen. Sain vanhainkodista sähkeen: 'Äiti kuollut. Hautaus huomenna. Osanottomme.' Samantekevää. Ehkä se tapahtui eilen.
*
Sitaatti toistaa Camus'n Sivullisen aloitussanat eli Mersaultin ensireaktion äitinsä kuolemaan. Nämä ovat koko romaanin ratkaisevimmat sanat, sillä itse asiassa juuri näiden sanojen tai niistä kumpuavan - vastuuttomaksi ja moraalittomaksi tulkitun - asenteen takia Mersault myös tuomitaan kuolemaan [olkoonkin hän tulee myöhemmin puolivahingossa tappaneeksi arabin].

Mersaultille elämä ja maailma on absurdi. Vastuullisuus ja moraali tulee vasta mielettömyyden kokemuksen jälkeen. Itse asiassa autenttisin moraalinen tietoisuus alkaa aina absurdista päätyäkseen takaisin lähtökohtaansa järkevän universaalin etiikan etsmisen jälkeen. Ja niin edelleen - aina uudestaan. Kyseessä on loputon kehä - [vrt. Camus'n tulkinta Sisyfoksen myytistä].

Oikeamielisyys, inhimillisyys, ihmisyys ja kaikki sen kaltaiset ylevyydet ovat viime kädessä vain hienostuneita nimityksiä tekopyhälle teeskentelylle, kateudelle, ennakkoluuloisuudelle ja vainoharhaisuudelle - kaikille lopultakin rasistisen asenteen psykologisille tunnusmerkeille.

Moraali absurdina on se kaikennielevä ja kaiken mahdollistava tyhjyys, jota oikeamieliset pakenevat kuin omaa loppuaan. He rakentavat kapitalistista kontrolli- ja poliisivaltiota ['eettistä politiikkaa'], jossa Camus'n Sivullisen kaltainen ihminen tuomitaan kuolemaan pelkästään siksi, että hänen totuudellista välinpitämättömyyttään pidetään moraalin, oikeuslaitoksen ja ihmisyyden pilkkana [järjestyneen yhteiskunnan uhkana].

Mutta Mersault ei ole psykopaatti ainakaan missään tavanomaisessa mielessä vaan pikemminkin Sokrateen ja Jeesuksen sukulaissielu. Ateenan lahjomattoman pilkkakirveen ja Jerusalemin apokalyptisen anarkistin tavoin hän elää moraalin tyhjässä ytimessä eikä kykene teeskentelemään tosissaan eli näyttelemään jotain roolia kuten ne, jotka hänet tuomitsevat.

On totisesti raakaa ironiaa, että juuri ne, jotka julistavat konservatiivista moraalia [moralismia], ovat oikeamielisyydessään valmiita kivittämään ne, joiden elämä ja ajattelu uhkaa tehdä oikeamieliset tietoisiksi siitä, että heidän oma moraalinsa on tyhjän päälle rakennettu egoistis-rasistinen korttitalo.

Ironisen kyynisesti voisi kuitenkin arvella, että ehkä kyseessä sittenkin on pelkästään 'normaali evoluution määräämä' reaktio, joka pelastaa nämä tietäväiset idiootit ajautumasta niin suuren hämmennyksen valtaan, etteivät enää kykenisi sopeutumaan mahdollisimman hyvin tähän kirottuun teeskentelijöitten ja barbaarien maailmaan, mikä merkitsisi heidän julkisen uskottavuuskuvansa kyseenalaistumista. Sokrates, Jeesus ja Mersault oli tapettava, jotta yhteiskunta 'pelastuisi' eli evoluutio toteutuisi ja vain 'parhaimmat' sopeutuisivat.

Universaali moraali toimii siis käytännössä edelleen uhrien ja syntipukkien varassa, eivätkä sellaiset ihmiset voi oikeamielisten maailmasta loppua, koska paradoksaalisesti juuri he 'tekevät' auktoriteettejaan tottelevien roolipelaajien moraalin yhteisöllisenä instituutiona mahdolliseksi. Jos syntipukkeja ei olisi olemassa, sellaiset pitäisi keksiä. Syntipukit ovat yhteiskunnallisen koheesion kannalta yhtä tarpeellisia ja jopa välttämättömiä kuin Jumala uskonnoille tai tieteen tosiasiat/luonnonlait insinööreille.

Juuri Sivullisen tapaus on tästä välttämättömyydestä mitä konkreettisin esimerkki poliittista korrektiutta [?], ihmisyyttä [?] ja ylipäätään kaikkea moraalista hyvää [?] lähes hysteerisesti hössöttävässä demokraattisessa ajassamme [taustalla siis piilee tiedostamaton, torjuttu ja ehdoton ideologia, joka kätketään semanttisesti suvatsevaisuuden vaatimuksella], jossa äitinsä kuolemaan muka välinpitämättömän tunteettomasti suhtautunut ja sittemmin arabin onnettomien yhteensattumusten seurauksena vahingossa tappanut [tosin laukauksia on enemmän kuin yksi] mutta tekoaan tyystin katumaton Mersault on skandaali sekä yleiselle mielipiteelle [massa-ennakkoluulojen moraalille] että oikeuslaitoksen edustamalle eettiselle systeemille, joka ei voi tunnustaa rakentuvansa tyhjän päälle ja juuri siksi 'tarvitsee' Mersaultia todistaakseen [ikuisesti salatun metafyysisen] legitimaationsa perustuvan elävän elämän 'vaarallisiin ennakkotapauksiin'.
*
Teknokraatit [olivatpa he demokraatteja tai konservatiiveja], jotka väittävät omantunnon olevan pelkkä hyötylaskelma ja peliväline ja että utilitaristis-kalvinistisen ihmiskäsityksen negatiiviselle perustalle voi rakentaa hyödyllisen ja toimivan etiikan [ihminen on paha, joka muuttuu hyväksi teknokapitalismin ansiosta], ovat siirtäneet moraaliset ongelmat 'poliisi-auktoriteetin' eli a] luonnontieteen antaman evidenssin [ikäänkuin luonnontieteillä olisi mitään tekemistä moraalin kanssa] ja b] lakimiestensä [ikäänkuin laki olisi muuta kuin sosiaalisesti konstruoitu enemmistö-kompromissi] ratkaistaviksi. Juuri he ovat Ivan Karamazovin katolisen suurinkvisiittorin henkisiä ja hengellisiä sukulaissieluja.

Sosiaalisesti vastuuttomiksi leimattuihin ['vapaisiin henkiin'/Nietzsche] eli Sokrateehen, Jeesukseen ja Mersaultiin verrattuna nämä konservatiiviset besserwisserit eivät ole enempää tai vähempää kuin sofistikoituneita kaappi-rasisteja, jotka haluavat hallita pyhään valheeseen ['tosiasioiden' kunnioittamiseen] perustuvien ikuisten ja luonnollisten hierarkioiden avulla - [yhteiskunta-filosofian teoriassa Platonin Valtion konservatiivinen 'reaalipolitiikka' lienee varhaisin esimerkki tästä utopiasta].

Camus'n mestariteokset, Sivullinen ja Putoaminen, ovat näille uhkakuvista eläville oikeamielisille käsittämättömiä kirjoja. Mitä itselleen 'ymmärrettävää' oikeamieliset sitten lukevat? Eivät he lue - he laskevat ikäänkuin matematiikka olisi paitsi moraalin myös järjen ja tunteitten kieli. Oikeamieliset rakentavat täydellistä tekniikkaa, joka tekee tarpeettomaksi myös Sokrateen, Jeesuksen ja Mersaultin, sillä koneet eivät enää kysy 'vääriä ja turhia' kysymyksiä, koska ne eivät tee virheitä ja tottelevat tiede-median auktoriteettia kuten Milgramin testin koehenkilöt - loppuun asti - kunnes käskyt on saatettu hirvittävään päätökseensä.

Ihmisyyden traagisesta ytimestä löytyy kuitenkin perimmältään aina Sokrateen, Jeesuksen ja Mersaultin totuuteen ja vain totuuteen kiinnittynyt vapauden ja determinismin välisen vastakohdan yksilöllisesti ylittänyt nihilismi/absolutismi. Tämän ihmisyyden perustan muuttumisesta koneeksi täytyy maksaa edellä kuvattu hinta, mutta tekno-optimisteille [esim. fyysikko-paavi Kari Enqvist, lapsekas scifi-tähtivaeltaja Esko Valtaoja sekä uhkakuvista elävä Ironmistress] kyseessä ei ole mikään omantunnon eettinen ongelma vaan evolutiivinen väistämättömyys, sillä heidän mukaansa täydellinen tekniikka kumoaa kumoaa ja 'täyttää' luonnon. Amen.

III
1
Syyllisyys

Mielenkiintoista on se, että Mersault näytetäänkin tuomittavan äitinsä murhasta. Paikalle tuodaan todistajiksi vanhainkodin henkilökuntaa, jotka todistavat, ettei Mersault tuntenut surua äidin kuolemasta. Mersaultin rikos on se, ettei hän toimi ja tunne, kuten on tapana. Hän ei tunne pelin sääntöjä, kuten Camus sen ilmaisee. (Camus s.21). Hän tunnustaa ilman muuta syyllisyytensä arabin tappoon, mutta ei tunne syyllisyyttä. Tuon tunteen puuttuminen ja se, ettei hän kykene edes valehtelemaan siinä, tuomitaan ympäristön taholta. Tekeekö hän oikein? Rehellisyytensä ansiosta häntä on pidetty Kristuksen veroisena, mutta muutenhan hän saattaa valehdella. Hän kirjoittaa Raymondin puolesta kirjeen Raymondia pettäneelle arabinaiselle, jolla hän houkuttelee hänet ansaan. Hän ei tunne omantunnon tuskia siitä, että Raymond pahoinpitelee naisensa. Se on yhdentekevää Mersaultille. Hän ei teeskentele säälintunteita. Siinä hän on rehellisempi kuin yleensä ihmiset. Mehän voivottelemme yhteisissä keskusteluissa ikäviä tapahtumia, jotka rehellisyyden nimissä eivät kosketa meitä lainkaan. Emmehän itse ole niihin syyllisiä. Asiat tapahtuvat meistä riippumatta, emmekä tunne syyllisyyttä. Tiedotusvälineet tulvivat mitä hirveimpiä vääryyksiä, mutta ne tapahtuvat meistä riippumatta. Tunnemme itsemme ulkopuolisiksi ja sivullisiksi - http://personal.inet.fi/koti/kaahakal/esseet/essee4.html

2
Joku voisi pitää herra Meursault'ia tyhmänä, mutta sitä hän ei todellakaan ole. Samoin häntä voisi pitää tunteettomana ja kylmänä, mutta ei hän ole oikeastaan sitäkään. Hän on vain vakaa ja rehellinen ihminen. Jos häntä voi jostaan syyttää, niin ehkä osaamattomuudesta käsitellä ihmisiä. Jos hän osaisi paremmin käyttää hyväkseen ihmisiä, hän ei olisi alunperinkään joutunut kirjassa kuvattuihin tilanteisiin; hänen ei olisi tarvinnut tappaa sattumalta. Hän olisi voinut puhua oikeudessa ja saada ihmiset omalle puolelleen, mutta ei. Rehellisyys ennen kaikkea - http://goethefi.wordpress.com/2007/04/25/albert-camus-em-sivullinenem/

IV
http://www.youtube.com/watch?v=W4ga_M5Zdn4
The Byrds - Turn! Turn! Turn!
*
Sanoitusta voisi kutsua Saarnaajan kirjan stoalaiseksi eksistentialismiksi. Elämä on turhuutta, jota ei koskaan voi unohtaa millään verukkeella [unohdus johtaa tekopyhään valheeseen, joka romahtaa aina]. Hyväksy siis eksistentiaalinen kohtalosi, mutta elä niinkuin siinä olisi järkeä. Camus'n sanoin: meidän on ajateltava, että kerta toisensa jälkeen alas vierivää kiveään vuoren harjalle ikuisesti työntävä Sisyfos on onnellinen.

Muistakaamme, että Camus kirjoitti 'Sivullisen' samanaikaisesti essee-kokoelmansa 'Sisyfoksen myytti' kanssa, joka on hänen absurdin filosofiansa perusesitys. Siten Mersault'ia voisi pitää Camus'n Sisyfos-tulkinnasta kumpuavana ja 1940-luvun alun henkisen atmosfäärin tiivistävänä puoli-fiktiivisenä omakuvana - [Camus itse kertoo eräässä englanninkielisen painoksen esipuheessa, että kirjassa on kolme henkilöä, kaksi miestä ja yksi nainen. Toinen miehistä on hän itse].
*
Words-adapted from The Bible, book of Ecclesiastes
Music-Pete Seeger
*
To Everything (Turn, Turn, Turn)
There is a season (Turn, Turn, Turn)
And a time to every purpose, under Heaven

A time to be born, a time to die
A time to plant, a time to reap
A time to kill, a time to heal
A time to laugh, a time to weep

To Everything (Turn, Turn, Turn)
There is a season (Turn, Turn, Turn)
And a time to every purpose, under Heaven

A time to build up, a time to break down
A time to dance, a time to mourn
A time to cast away stones, a time to gather stones together

To Everything (Turn, Turn, Turn)
There is a season (Turn, Turn, Turn)
And a time to every purpose, under Heaven

A time of love, a time of hate
A time of war, a time of peace
A time you may embrace, a time to refrain from embracing

To Everything (Turn, Turn, Turn)
There is a season (Turn, Turn, Turn)
And a time to every purpose, under Heaven

A time to gain, a time to lose
A time to rend, a time to sew
A time for love, a time for hate
A time for peace, I swear it's not too late
*
http://personal.inet.fi/koti/kaahakal/esseet/essee4.html
http://www.kiiltomato.net/albert-camus-sivullinen-letranger/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivullinen
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Stranger_(novel)
http://en.wikipedia.org/wiki/Turn!_Turn!_Turn!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisyfos
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Myth_of_Sisyphus
http://en.wikipedia.org/wiki/Milgram_experiment
http://fi.wikisource.org/wiki/Pyh%C3%A4_valhe
http://www.netikka.net/mpeltonen/platon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Platon#Tetralogiat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reaalipolitiikka
http://www.kritikmagazine.com/culture/the-stranger
http://sarahbbc.wordpress.com/2008/12/07/the-outsider-albert-camus/

Hän on syvältä, mutta tuntuu hyvältä - juuri siksi

This summary is not available. Please click here to view the post.

Pätkivä Päre-News raportoi: USA:n valtamedia [= rahavalta] yrittää vaieta New Yorkin antikapitalistit kuoliaaksi.

Sadat ihmiset ovat osoittaneet mieltään Wall Streetillä huomenna jo kymmenen päivää.

I
Valtamedia vaikenee Wall Streetin protesteista

Mielenosoitukset New Yorkin Wall Streetilla ovat tiistaina jatkuneet jo kymmenen päivää. Suomessa tai muualla maailmalla niistä ei ole kuitenkaan kuultu juuri mitään. Se ei ole ihme, sillä myös yhdysvaltalaismedia on vaiennut niistä lähes poikkeuksetta. Vain muutamat lehdet ovat kertoneet niistä lyhyesti verkkosivuillaan. Näin on tehnyt esimerkiksi New York Times.

Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että toista viikkoa jatkuneisiin mielenosoituksiin osallistuu eri lähteiden arvioiden mukaan edelleen päivittäin satoja ihmisiä. Kun mielenosoitukset alkoivat 17. syyskuuta, mielenosoittajia arvioitiin olleen jopa 1 500 päivässä. Sekään ei riittänyt uutiskynnystä Yhdysvalloissa ylittämään. Uutiseksi ei ole yhdysvaltalaismedialle riittänyt sekään, että lauantaina poliisin kerrotaan pidättäneen Manhattanilla jopa 80 mielenosoittajaa.

Internetin YouTube-palvelussa on puolestaan nähtävissä video, jossa poliisi yllättäen suihkuttaa kyynelkaasua rauhallisesti ja paikallaan protestoivien naisten silmille niin, että nämä lankeavat itkien polvilleen. Video on vain yksi monista, mutta poliisin toimintaa ei ole sitäkään katsottu Yhdysvalloissa uutisoinnin arvoiseksi.

Antikapitalisteiksi nimetyt mielenosoittajat kertovat itse olevansa kansan asialla, ja vastustavansa talouden valtaa ihmisten yli. Heidän mukaansa maan talousvaikeudet johtuvat paitsi epäonnistuneesta talouspolitiikasta myös hallinnon ja talouden liian läheisistä kytköksistä. 'Pankkien lunnaat maksettiin, meidät myytiin', kiteytti eräs mielenosoittaja videolla näkyvässä kyltissään.

Eri verkkofoorumeilla, muun muassa Facebookissa, tuntojaan purkavien mielenosoittajien mukaan valtamedia yrittää vaieta heidät kuoliaaksi. Väitteet eivät ole tuulesta temmattuja, sillä esimerkiksi Fox, CNN ja MSNBC -televisiokanavat eivät ole uutisoineet päiväkausia jatkuneesta protestoinnista tiettävästi sanallakaan.

Internetissä useampikin mediakriitikko on sitä mieltä, että kyse onkin arvovalinnasta. Esimerkiksi äärikonservatiivisen Tea Party -liikkeen mielenosoitukset uutisoidaan valtakunnallisesti lähes aina, vaikka ne kestäisivät vain muutaman tunnin ja keräisivät paikalle huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Wall Streetillä parhaillaan nähdään yhtenä päivänä.

II
http://www.youtube.com/watch?v=7sur9v2Rdh8
Al Jazeera: '#Occupywallstreet' - 80 demonstrators protesting against 'Wall Street' held by police - - [Huomatkaa, että tietolähteeni on Al Jazeera - ei esim. CNN tai joku muu 'demokraattisen' USA:n valtamedia - ne kun eivät protesteja kapitalismia vastaan noteeraa].
*
http://www.hs.fi/ulkomaat/Valtamedia+vaikenee+Wall+Streetin+protesteista/a1305545975025
http://en.wikipedia.org/wiki/Al_Jazeera

Ja se auto oli jo ihan paska

Kuljetin bussia sinistä, ja kaverit alkoivat inistä: ”Ajelet liian hiljaisesti.” Kauan mun pinnani kesti. Mutta viimein mä päätin näyttää ja hevosvoimia käyttää.
*
http://www.youtube.com/watch?v=inpDJMGiCTM
Simo Salminen - Alle lujaa
*
[Maailma on täynnä uskomattomia tarinoita,
mutta vain yksi kertoo kaveristani Taistosta.
Olen kuullut sen häneltä itseltään ja Taisto
ei pahemmin valehtele. Näin se kuuluu ja se on karmea tarina.]

Kuljetin bussia sinistä,
ja kaverit alkoivat inistä:
”Ajelet liian hiljaisesti.”
Kauan mun pinnani kesti.
Mutta viimein mä päätin näyttää
ja hevosvoimia käyttää.
En tiennyt, että lysti on kallista
kun peruuttelin bussia tallista.
Ja tarina alkaa:

Panin kaasulle jalkaa
ja vedin ykkösen sisään.
Aloin kaasua lisään
ja tempaisin portista oikeelle.
Pyörät ne vaikutti soikeelle,
kun vedin kahdella vanteella
ja heittelin ranteella
sisälle nyt jo nelosta.
Joku kirkaisi pelosta,
kun mä hirveesti kiihdytin
ja itteäni viihdytin.
Ja jätkä suojatieltä
näytti mulle kieltä
ja se just pääs karkuun.
Ja rupes kauheesti parkuun.
Tuli pikkunen huoli,
ku yks yks kollikissa kuoli.
Mut' niitähän on muutenkin liikaa.
Mä tsiikasin yhtä piikaa,
enkkä meinannu kekkaa
yhtä hirveetä rekkaa,
mut' se sattumalta
pääsi ite pois alta.
Mä hirveesti kaahasin
ja yht'äkkiä raahasin
kattotelineellä jotakin torvensoittajaa.
On monta koittajaa,
jotka kyllä ajaa kovasti,
mutta enpäs' löydä voittajaani.
Ja sitte kaatu yks' rovasti,
kun ei se kävellyt varovasti
ja se sano: ”Hallelujaa!”
Sitten tuli kapee kuja
ja minä vedän nasta laudassa
ja tuumasin, että huilataan vasta haudassa.
Vähän tuli vaikeuksia,
kun yks jätkä kanto suksia
ja sukset tuli sisään lasista.
Mä selvisin ratikka kasista
ja se meni vähän kiskoilta.
Ja sitten mä kyselin siskoilta,
että tietääks' ne tiestä.
No, mutta on miestä -
ajellaan harhassa
ja tempasin eläintarhassa
neljänsadan aidat niin ku Tuomisen Jaakko
ja se auto oli jo ihan paska.
Taitais olla parempi vähä ajatella enste.

[Jukka Virtanen]
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Salminen
http://autopixx.de/autobilder/bilder-WcJQ1Wwa-kaputt-gefahren.html

PIFF!

PIFF!

Kaputt

Skriiks!
*
http://www.mexi-photos.com/index.php?showimage=184

Ilmoitus

Teknisluonteisen häiriön takia tämä blogi lopettaa toimintansa - toistaiseksi.

RR
*
http://www.aim-joker.de/index.php?site=news_comments&newsID=277

Episteemistä epistä

Biorobotti tekee näköhavaintoja.
*
Kommentti Sammalkielen kommenttiin edellisessä päreessäni.
*
Minusta tuntuu, että poljen paikallani tyhjää näitä filosofia-asioita jankatessani, mutta menköön nyt vielä kerran. Pitäisi pyrkiä paljon suurempaan tarkkuuteen, mutta en ole enää aikoihin uskonut argumentaation voimaan verrattuna performatiivis-metaforiseen kielenkäyttöön. Mielikuvituksen varassa toimiva fiktio vaatii kuitenkin omanlaisensa inspiraation lähteäkseen liikkeelle. Toki sitä inspiraatiota voisi tietysti auttaa pääsemään liikkeelle eikä vain odotella - - .
*
Sammalkieli kirjoitti: Samalla varmaan myös Tapio Puolimatkan käsitys uskonnosta virheellinen? Puolimatka väittää, että teismi on nimenomaan epistemologisesti perusteltu kanta: Uskonnollisella uskolla voi olla tiedollinen [mutta myös kokemuksellinen] oikeutus.

1
Tiedollinen oikeutus itsessään, SK, on [kuten hyvin tiedät ;\] perin ongelmallinen juttu. Jo Platon oli metafyysisesta idealismistaan huolimatta [tai pikemminkin sen takia] taipuvainen hyväksymään skeptisiä argumentteja.

Augustinus mutatis mutandis sovelsi Platonia kristilliseen teologiaan: ihminen ei pysty todentamaan ideoita eli Jumalaa tiedollisesti, mistä seuraava skeptisismi oli mahdollista 'ylittää' vain uskon avulla. 'Uskon, jotta ymmärtäisin'. Usko on seuraus skeptisestä positiosta.

Aristoteles puolestaan alkoi kehitellä uusia tieteen aloja sekä niihin soveltuvia tieteellisiä metodeja ja argumentaatio-sääntöjä, mutta ei juurikaan arvostanut matematiikkaa tiedonmäärittelyn ideaalina tai edes välineenä. Platonille sen sijaan matematiikka oli jumalallista eikä pelkästään välineellistä. Koko maailmankaikkeus oli hänelle pythagoralaisesti matemaattis-geometrinen 'olio'.

2
Mistä me saamme perimmäisen, ei-jäävin ja ulkopuolisen kriteerin, joka antaa meille oikeuden pitää hyvin perusteltuja uskomuksiamme totena tietona? Emme mistään - emme ainakaan tiedollisesti. Päättelymme sisältää aina enemmän tai vähemmän monimutkaisen kehän. Sen sijaan matematiikassa kehät tai mikään muukaan 'mahdottomuus' ei ole ongelma, mutta matematiikka onkin matematiikkaa - ei tietoa, joka tulee matematiikkaan 'vasta' teorioitten kautta.

Kehän väistämättömyys johtuu itse asiassa jo tietoisuutemme rakenteesta eli kognitiivisen toiminnan mahdollistavien edellytysten/ehtojen asettamista rajoista/rajoituksista ymmärrykselle. Ihmisen tietoisuuden olemassaolo mahdollistuu vain tietynlaista tietoa hahmottavana ymmärryksenä - [vrt. Gestalt psychology].

3
Tapio Puolimatkan suurelta epistemologi-gurultaan Alvin Plantingalta omaksuma näkemys teismin episteemisestä perusteltavuudesta on kyllä järkevä siinä mielessä, ettei [a-teistinen] naturalismi voi perustaa itseään yhtään mihinkään. Se vain havainnoi, laskee ja mittaa, mutta sillä ei ole muuta perustaa kuin havainto. Jo pelkkä havainnointi johtaa päättelyn regressioon, koska havainto ei voi olla oma perustansa vaan vaatii teoreettisen kontekstin, johon se voi ankkuroitua.

Teoreettisella kontekstilla puolestaan pitää viime kädessä olla absoluuttinen eli kumoamaton perusta {alkuehto], jotta maailma ylipäätään voisi olla olemassa hahmotettavissa ja käsitettävissä olevana kokonaisuutena. Tässä piilee tieteen ja tiedon paradoksi. Jos Perusta on kumoamaton, se ei ole tieteellisesti pätevä vaan uskon asia. Jos taas mitään perimmäistä perustaa [alkuehtoja] ei ole kuin teoreettisena konstruktiona, tieto relativoituu - olkoonkin, että todennäköisyyden aste voidaan arvioida.

Reduktiivinen naturalismi rakentuu konstruoiduille joskin varmoina pidetyille alkuehdoille ja niiden perustalta päätellyille havainto-teoreettisille koordinaateille, joista uusiin havaintoihin soveltamalla saadaan lisää koordinaatistoa. Mutta kaikki tämä on viime kädessä pelkkää todennäköisyyksien maailmaa, joka ei koskaan päädy/pääty Totuuteen, koska Totuus [kokonaisuutena, oliona sinänsä] lankeaa tieteen ulkopuolelle a] kognitiivisena mahdottomuutena ja tästä johtuen b] metafyysisenä hypoteesina [uskona]

Edellä mainituista syistä johtuen naturalismista seuraa myös moraalinen nihilismi - juuri se sama, jota haukutaan [postmoderniksi] konstruktivismiksi ja jota sofistikoituneemmat, kantilaisuuteen kallellaan olevat analyyttiset ulitiltaristi-pragmaatikot poliittista korrektiutta tavoitellen kutsuvat näkemysten refleksiiviseksi tasapainoksi tai oikeudenmukaiseksi kompromissiksi [Rawls, Habermas].

4
Plantingan 'warrant' eli uskon oikeuttava varma 'takuu' on kuitenkin episteemisestä 'välttämättömyydestään' huolimatta yhtä fiktiivistä [eli varta vasten loogisesti konstruoitua] sorttia kuin mikä tahansa muu metakriteeri, joka voisi oikeuttaa uskon Jumalaan tai vastaavaan moraalis-kosmiseen perustaan.

Plantingan ideana on kuitenkin osoittaa argumentatiivisesti, että teistillä [toisin kuin naturalistilla] on kuin onkin tiedollisesti perusteltu syy uskoa Jumalaan, joka toimii kaiken havaintotietoisuutemme perustana. Muussa tapauksessa harhailisimme kaaoksessa emmekä ymmärtäisi itse asiassa elämästä ja maailmasta viime kädessä muuta kuin omat projektiomme, mikä merkitsee, että Nietzsche ja postmodernistit olisivat oikeassa: teemme vain tulkintoja tulkinnoista.

Plantinga on argumentatiivisesti varsin taitava episteeminen kalvinisti-fideisti, mutta hänen päättelynsä on lopultakin yhtä [vähän tai paljon] vakuuttavaa kuin Pascalin matemaattis-peliteoreettinen malli uskon 'kannattavuudesta', mikä sekin toimii [Pascalin] fideistisen uskon puolustuksena.

Siten Pascalin riskianalyysi uskosta ja Plantingan epistemologiset todistelut ovat lopulta yhtä tyhjän kanssa. Jos et jo alunperin usko Jumalaan, ei sinulla myöskään ole mitään pakottavaa syytä uskoa sen enempää Pascalin kuin Platingan 'pelastavaan' todistukseenkaan. He eivät voi vakuuttaa ateistia tiedollisesti, vaikka he voivatkin esittää perustellusti, ettei naturalismi ole koherentti maailmankatsomus vaan pysyy kasassa vain olettaessaan materialismin metafyysiseksi perustakseen - mitä väitettä ei voi johtaa yksittäisistä havainnoista ja kokeista.

Vielä vähemmän on olemassa jotain materialistista moraalia, joka ei olisi pelkkää määrittelijänsä egoistista ennakkoluuloa - esim. utilitaristinen sosiaalidarwinismi.

5
Itse olen Heinimäen [ja Nevanlinnan] kanssa samoilla linjoilla, mitä tulee uskon perustelemiseen. Kyseessä on apofaatisen teologian tie. Toisin sanoen me emme voi tietää Jumalasta [olemuksena, Totuutena] yhtään mitään ['jumalallisia' energioita pystymme kyllä havainnoimaan ja mittailemaan], mutta/ja juuri tässä tietämättömyydessä on Jumalan 'olemus' ja meidän [mahdollinen] 'uskomme'. Ei yhtään enempää eikä vähempää.

Tiede-ateisti tekee tuosta tietämättömyydestä tiede-fundamentalistisen johtopäätöksen ja alkaa suhtautua luonnontieteeseen siten, että vain sen antama tieto on maailmankaikkeuden ontologinen perusta eikä pelkästään tieteellisen turkimusmetodin väliaikainen tulos.

Johtopäätös menee vielä pitemmälle. Se väittää, että matematiikka on todellisuuden/Totuuden ainoa kieli - ikäänkuin ihmiset todella olisivat pelkkiä matemaattisia koneita - ikäänkuin myös moraali olisi koneisiin ohjelmoitua koodistoa, jonka voi konstruoida, dekonstruoida ja rekonstruoida - loputtomiin.

Kuten sanottu tällainen maailmankatsomus {ontologinen naturalismi = moraalinen nihilismi] ei perimmältään eroa postmodernista nihilismistä eikä edes sofistikoituneista kompromisseista kuin ehkä joidenkin käyttämiensä termien osalta.

6
Mutta niin kauan kuin minussa henki pihisee, vastustan näitä koneihmisen epäjumalakseen rakentaneita kultaisen vasikan palvojia. Eikä haittaa vaikka minut tieteellisen 'mentaalihygienian' nimissä julistettaisiin mielisairaaksi tai vaikka koko muu maailma kääntyisi minua vastaan.

Ja jos tällaista asennetta sitten sanotaan vaikka fundamentalismiksi, niin okei - minä olen fundamentalisti - sen yhden ainoan totuuden puolesta, jota itsessäni - subjektina, minänä, Rauno Räsänenä - tulen lyhyen elämäni aikana kantaneeksi täällä murheen laaksossa.

Päreitäni tunteva lukija toki tietää ja ymmärtää, että olen yksilöllistä [mutta en mielivaltaista vaan universaalia] hyvettä julistava kyynikko-Diogenes - en jollain jumalallisella ilosanomalla varustettu kiertue-apostoli - olkoonkin, että tein erään puhuja-Paavalin kanssa sinunkaupat - hänellä kun oli mielestäni ollut peräti mielenkiintoisia hallusinaatioita.

PS.
Ai mitäkö totuutta 'kannan itsenäni'? Se selviää itsellenikin vasta viimeisellä tuomiolla. Tapaamme kaikki siellä sitten joskus - ajan ja ulottuvuuksien tuolla puolen.

PPS.
Nietzsche kirjoitti puoli vuotta ennen henkistä romahtamistaan, ettei hän ole ihminen vaan dynamiittia. Minä saattaisin sanoa [jo paljon ennen sekoamistani], etten ole kone vaan itsetajuinen ja itsepäinen nahkapussi - sellaisenaan toki myös altis - jos ei räjähtämään niin ainakin rähjäämään - [oletteko koskaan nähneet ainuttakaan rähjäävää konetta? Ette ole - - -.].
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/09/mielestani-teet-perustavaa-laatua.html#comments
http://www.wisdom.fi/infinite/index.php?page=page9.3
http://en.wikipedia.org/wiki/Gestalt_psychology
http://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_Plantinga
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Puolimatka
http://www.tapiopuolimatka.net/13 - [Tapio Puolimatkan suomentama Alvin Plantingan klassikko-artikkeli]
http://www.tapiopuolimatka.net/57
http://en.wikipedia.org/wiki/Pascal%27s_Wager
http://www.philosophy.dept.shef.ac.uk/hangseng/readinggroups/folkpsych.php

'Mielestäni teet perustavaa laatua olevan ajatusvirheen suhtautuessasi Jumalaan samalla tavalla kuin tieteelliseen teoriaan tai hypoteesiin. Se osoittaa, että käsityksesi uskonnosta on virheellinen' [Jaakko Heinimäki].

Usko-mattoman juupas-eipäs-kisan ehdoton voittaja on Jaakko Heinimäki [oik.]. Jussi K. Niemelän lähettäisin mitä pikimmin terapiaan, sillä hän tarvitsee jotain täsmä-rentoutushoitoa umpirationalistiselle asenteelleen. Tämä yksiulotteinen mieshän ratkeaa muuten liitoksistaan joku päivä: häneltä katkeaa verisuoni päästä [vaikkei mikään tyhmä ja tietämätön olekaan]. 

I
Päreestäni löytyy kirjailija-pappi Jaakko Heinimäen erinomaisen selventävä kommentti  keskustelukumppanilleen 'tiede-ateisti' Jussi K. Niemelälle koskien mm. kategorista eroa kristillisen uskon kielen ja tieteellis-teoreettisten lausumien välillä.

Luonnontiede-kielipeliinsä dogmaattisesti jämähtäneenä Niemelä ei Heinimäen selkeää puhetta kuitenkaan voi hyväksyä [eikä silmälappuisena umpi-tiederationalistina edes kunnolla tajua], koska hänen tieteellinen sekä muka liberaali ja muka uskontoneutraali [itse asiassa Niemelä on käänteinen fundamentalisti] todellisuuskäsityksensä tekee hänelle mahdottomaksi ymmärtää ihmisen kokemuksellista ulottuvuutta muuna kuin fysikaalisena kaavana [ai niin - numerot tosiaan ovat ateistisille bioroboteille kokemuksellisuuden 'aitoa' kieltä - eh]. 

Sitaatti on kirjasta Kamppailu Jumalasta - 12 erää uskosta/Jaakko Heinimäki&Jussi K. Niemelä, 2011 [s.160-163].

II
Jaakko Heinimäki

Tulee vähän semmoinen olo, että heittelet epämäräisiä heittoja ja olet sitten kovasti ihmettelevinäsi niitä. Olen yrittänyt jo aiemmin kirjeissäni selittää sinulle, että olennon nimeltä Jumala olemassaoleminen ei välttämättä ole kristinuskon keskiössä, koska kristillisen teologian mukaan Jumala ei ole olento siinä mielessä kuin olennot tapaavat olla. Perimmäiset kysymykset liittyvät enemmän mieleen ja merkitykseen, rakkauteen, moraaliin ja sen tapaisiin asioihin. Ajatus siitä, että niihin haettaisiin vastauksia ainoastaan luonnontieteestä, tuntuu minusta perin erikoiselta.

Miksikö uskon juuri kristinuskon Jumalaan? Taisin joskun aiemminkin kirjoittaa, että uskonnollista uskoa harvemmin omaksutaan samalla tavalla argumenttien perusteella kuin tieteellisiä käsityksiä. Usko syntyy pikemminkin kasvatuksen ja sosiaalistumisen tuloksena, se muistuttaa oikeastaan kohtaloa. En varmaankaan olisi tällainen körttiläinen luterilainen kristititty, jos olisin syntynyt Grönlannissa tai Naurusaarilla. Siinä mielessä uskonto tosin ei ole vääjäämätön kohtalo, että tietenkin me voimme ottaa, ja otammekin, kantaa omaan uskonnolliseen perinteeseemme ja voimme valita uskonnon tai uskonnottomuuden. Mutta myös näiden valintojen taustalla on koko joukko kasvatuksen ja sosiaalistumisen myötä syntyneitä oletuksia.

Saattaa muuten hyvinkin olla, että minä uskon kaikkiin mahdollisiin jumaliin. Mutta minulla on aika kovat kriteerit sille, mikä on mahdollinen jumala. Sen sijaan tottujen ja joulupukkien ja keijukaisten mukaan sotkeminen keskusteluun on kohtuullisen epämääräinen heitto, joka minua puolestaan häiritsee ateistisessa uskontokritiikissä.

Lähdit liikkeelle siitä, että tulkintojen moninaisuus ja Raamatun tekstien sisäiset ristiriidat osoittavat, että mikään uskonto ei voi olla totta. Ei pidä paikkaansa. On myös mahdollista ajatella, että koska on niin paljon uskontoja ja tulkintoja Jumalasta tai jumalista, tulkintojen takana nimenomaan on jokin todellisuus.

Siitä, että uskontoja on paljon, ei seuraa loogisesti, että ne kaikki olisivat väärässä. Ja vaikka kaikki uskonnot olisivatkin väärässä ja kaikki ihmisen Jumalaa koskevat tulkinnat olisivat pielessä, ei siitäkään millään loogisella välttämättömyydellä seuraa, että Jumalaa ei olisi. Onhan sellainenkin mahdollista, että Jumala on, ja kaikki uskonnot perustuvat vääriin oletuksiin hänestä. Itse asiassa oma apofaattisen teologian sävyttämä kantani muistuttaa juuri tätä näkemystä.

Mitä taas tulee Raamatun ristiriitoihin, niin usein kertomusten ristiriidat pikemminkin todistavat fiktiohypoteesia vastaan. Jos tyypit olisivat sepittäneet koko jutun, kai ne olisivat edes karkeimmat ristiriidat silotelleet. Se, että Raamattu ei ole tasalaatuinen taivaasta laskeutunut Jumalan kirjoittama mestariteos, ei ole luterilaiselle kristitylle mikään ongelma.

Mielestäni teet perustavaa laatua olevan ajatusvirheen suhtautuessasi Jumalaan samalla tavalla kuin tieteelliseen teoriaan tai hypoteesiin. Se osottaa, että käsityksesi uskonnosta on virheellinen. Uskonnossa, ainakin kristinuskossa, suhde Jumalaan muistuttaa pikemminkin rakkaussuhdetta kuin suhdetta tieteelliseen ongelmaan. Ja siinä olen vanhan kunnon Wittgensteinin kanssa samoilla linjoilla, että tieteen kieli ei ole kaiken kielenkäytön mittari. Erilaiset 'elämänmuodot' muodostavat erilaisia 'kielipelejä', jotka kadottavat käyttökelpoisuutensa oman elämänmuotonsa ulkopuolella.

Esimerkiksi juuri rakkauselämä on elämänmuoto, jonka sisällä toimii toisenlainen kielipeli kuin vaikkapa luonnontieteen maailmassa. Minusta tuntuisi erikoiselta, jos joku rakastellessaan huokailisi kvanttiteorian lauseita kumppaninsa korvaan - elleivät sitten kvanttiteorian lauseet heidän rakkauselämänsä kielipelissä saa joitakin ihan muita merkityksiä, mutta silloin ne eivät enää ole kvanttiteorian proposioita.

Tieteen kieli toimii tieteen sisällä, mutta se ei yllä koko todellisuuteen. Olisi mieletöntä yrittää lohduttaa itkevää ystävää alkamalla selvittää hänelle kyynelten kemiallista koostumusta. Samoin uskonnollinen kieli liittyy uskonnon elämänmuotoon. Se on sidoksissa uskonnolliseen yhteisöön ja sen käytäntöihin: ennen kaikkea liturgiaan ja rukoukseen. Jumala ja hänen olemassaolonsa ei uskonnon elämänmuodossa ole tieteellisen hypoteesin kaltainen päättelemällä muodostettu oletus vaan koko elämänmuodon periusta.

Luonnontieteen tapa puhua maailmankaikkeuden synnystä on relevantti oman käytäntönsä sisällä [ja sekin sisältää metafyysisiä ja tietoteoreettisia taustaoletuksia, esimerkiksi erehtymisen mahdollisuuden], ja uskonnollinen puhe Jumalan luomistyöstä on relevantti oman käytäntönsä sisällä. Mutta ne eivät toimi toinen toisensa kielipeleissä. Jumalan tutkiminen luonnontieteen keinoin on ihan yhtä älytöntä kuin tieteellisen teorian perustaminen Raamatun luomiskertomukselle. Tässä mielessä fundamentalistit ja tieteelliset ateistit lankeavat samaan ajatusansaan. [....]. 

Jaakko

III
http://www.youtube.com/watch?v=uQf_-2gGJMU
Jumala ompi linnamme elokuvasta Helmikuun manifesti
*
Tässä videossa kiteytyy monta seikkaa, jotka ilmentävät uskon ja uskonnon merkityksellisyyttä suomalaisen ihmisen elämässä ja mielessä noin sata vuotta sitten. Pappi repii virren lopussa manifestista ilmoittavan paperin, joka hänen on pitänyt lukea seurakuntalaisille. 
*
Jumala ompi linnamme (kirjoitetaan joskus virheellisesti Jumala onpi linnamme) on suomalaisen virsikirjan tunnetuimpia virsiä. Virren on alkujaan sanoittanut Martti Luther, jonka alkuperäisteksti Ein' feste Burg ist unser Gott (suom. Vahva linna on Jumalamme) vuodelta 1528 perustuu psalmiin numero 46: "Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä". Ein' feste Burgista tuli jo Lutherin aikana uskonpuhdistuksen kannattajien tunnuslaulu, ja sitä on kutsuttu myös "reformaation taistelulauluksi".
...
Luther tarkoitti ensimmäisen säkeistön "sillä vanhalla vainoojalla" (saksaksi der altböse Feind) saatanaa, mutta Suomessa sanontaa käytettiin usein tarkoittamaan keisarillista Venäjää tai Neuvostoliittoa - [wiki]
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Heinim%C3%A4ki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_K._Niemel%C3%A4
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Pappi+ja+ateisti++paiskaavat+k%C3%A4tt%C3%A4/HS20110828SI1KU015go
http://fi-fi.facebook.com/pages/Kamppailu-Jumalasta-12-er%C3%A4%C3%A4-uskosta/148739321862944
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_ompi_linnamme
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmikuun_manifesti
http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2011/04/20/jaakko-heinimaen-ja-jussi-k-niemelan-kamppailu-jumalasta-12-eraa-uskosta-kirjan-julkistamistilaisuus

Poliisi/Politiikka

Kuvion erilaiset ja ristiriitaiset ajatelmat ja määritykset osoittavat hyvin, kuinka vellovaa politiikkakeskustelu on. Jotkut korostavat politiikan ilmiön harkinnanvaraisuutta, sopimuksellisuutta ja rauhallisuutta, jotkut taas pitävät sitä taisteluna. Mediayhteiskunnassa politiikka määrittyy usein likaisena pelinä tai välttämättönä pahana, kun taas idealistisina aikakausina politiikka voi olla kansalaishyve ja maailmanparantamisen mahdollisuus. Myös politiikan toimijat voivat vaihdella: joskus vain valtion instituutiot hoitavat yhteisiä asioita; radikaalifeministit taas uskovat vain henkilökohtaisten tekojen ja tasa-arvon merkitykseen maailman muuttamisessa. Voidaan perustellen esittää määritelmiä, jotka lyövät toisiaan korville. Politiikan tutkijoidenkin keskuudessa uskotaan hyvin erilaisiin politiikan määrityksiin. Kansalaiskeskustelusta poiketen tutkijat ovat kuitenkin tietoisia omista perinteistään ja perspektiiveistään politiikkaan [Berndtson 1991,17-23.]

I
1
Sitaatti kirjasta Yhteiskuntateorioiden oikeus - luku Tasa-arvon demokratia - Jacques Rancière, erimielisyyden ajattelija [Ari Hirvonen].
*
Teksti kiteyttää erinomaisesti myös oman kritiikkini Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaa kohtaan. Rancierelle Habermasin poliittinen diskurssi on aina jo etukäteen määriteltyä teknistä argumentointia ja siten eräänlaista poliisitoimen harjoittamista eikä tee mahdolliseksi avoimen ja ehkä silloittamattomankin erimielisyyden autenttista ilmentymistä, joka on kaiken todellisen politiikan ytimessä.
*
'Politiikka ei ole parlamentarismia ja edustuksellisuutta, vaaleja ja puoluepolitiikkaa ja kommunikatiivista tai deliberatiivista toimintaa. Myöskään se, että jossain on kyse vallasta ja valtasuhteesta ei tee asiasta politiikkaa. Se, mitä yleensä käsitämme politiikalla, kuuluu Rancieren käsitteistössä pääsääntöisesti poliisin toimialaan. Sen sijaan politiikan 'olemus' on erimielisyys, mikä on skandaali, jota poliittinen filosofia on aina pyrkinyt vähentämään, rauhoittamaan tai siirtämään pois politiikan alueelta vaikkapa talouteen.

Erimielisyys ei ole tietämättömyyttä, väärinymmärrystä, intressien ja mielipiteiden yhteenottoa tai asioista puhumista vaan kiistaa siitä, mitä puhe tarkoittaa ja mitä kielen ymmärtäminen merkitsee. Jos Jürgen Habermasin kommunikatiivisen rationalisuuden mallissa keskustelun säännöt, aiheet, osapuolet sekä heidän asemansa ovat jo ennakolta annettuja, niin politiikassa juuri nämä ovat kiistan kohteita.'

2
Jacques Rancière jakaa yhteis- ja yhteiskuntaelämän kahteen osaan, poliisijärjestykseen ja politiikkaan. Siinä missä poliisi järjestää yhteiskuntaa, jakaa aistittavaa ja perustuu näennäiseen konsensukseen, siinä politiikka kyseenalaistaa aistittavan jakoja ja yhteiskuntaa perustuen erimielisyydelle, konfliktille.

Poliisi ei tarkoita samaa kuin valtiokoneisto, vaan siinä on kysymys 'nähtävissä ja sanottavissa olevan järjestyksestä, jonka myötä tietty toiminta on näkyvää ja toinen ei ja tietyt sanat ymmärretään puheena ja toiset meluna'. Politiikaksi Rancière puolestaan kutsuu yhteiskunnallista toimintaa, joka on vastakkaista poliisitoiminnalle: politiikka 'murtaa osapuolten ja osien tai niiden puuttumisen määrittävän aistisen kokoonpanon tekemällä oletuksen, jolla ei voi määritelmän mukaan olla siinä paikkaa: osattomien osan oletuksen'. Näin hän antaa etusijan politiikkaan osattomille, heidän mahdollisuuksilleen elää ja kapinoida väittäen, 'ettei politiikkaa ole ilman kaikkien tasa-arvoa, joka ei kuitenkaan ole politiikan tavoite, vaan sen lähtökohta'.

Rancièreläisittäin sanoen politiikkaa on vasta kun poliisitoimen keskeyttää sille vieras 'oletus kenen tahansa tasa-arvosta kenen tahansa kanssa tai, loppujen lopuksi, kaiken järjestyksen puhtaan satunnaisuuden paradoksaalinen todellisuus' - [wiki].

3
Poliisi/Politiikka
[....]
Poliisi ei ole pelkästään poliisi- ja järjestysvoimat tai repressiivisten instituutoiden ja käytäntöjen muodostelma. Termin taustana voidaan pitää Foucault'n analyysia poliisista hyvinvoinnin ja terveydentuottamisen ja turvaamisen tekniikkojen kokonaisuutena. Poliisiin kuuluu yhtä hyvin hallinto- ja lainkäyttö kuin terveydenhuolto, sosiaaliturva ja kulttuuri. Se ei ole kuitenkaan sama kuin valtiokoneiston käsite, johon sisältyy erottelu [pahan] valtion ja [hyvän] kansalaisyhteiskunnan välillä.

Poliisi on ruumiiden organisointi. Se laskee yhteiskunnan osat yhteen sekä jakaa yhteiskunnan niin, että sen kaikki osat on otettu huomioon ja niille annettu omat roolinsa, paikkansa, tehtävänsä ja arvonsa. Poliisi määrittelee eri ryhmille ja yksilöille soveliaat tehtävät ja olemistavat sekä näille toiminnoille ja tavoille sopivat ajat ja paikat. Se määrittää, ketkä ovat osallisia ja ilmenevät yhteiskunnassa tehdessään jaon näkyvään ja näkymättömään, kuuluvaan ja kuulumattomaan, sanottuun ja sanomattomaan.

Poliisi on 'implisiittinen laki, joka määrittää osapuolen osan tai sen puuttumisen'. Tämä jako täyttää yhteiskunnan eikä tyhjälle tilalle ole tilaa, sillä se mikä 'ei ole', suljetaan ulos. Poliisin olemuksena ei ole siten repressio tai kurinpito vaan aistittavan jako.

Politiikka, la politique, on ratkeamattomassa konflkitissa poliisin kanssa. Näiden yhteenoton alueesta, jossa tasa-arvon todentaminen kohtaa vallitsevan järjestyksen, Ranciere käyttää maskuliinimuotoa le politique, joskaan ei aivan johdonmukaisesti. Seuraavassa politiikka ymmärretään pääsääntöisesti merkityksessä la politique. Kun kyse on nimenomaisesti kohtaamisesta, käytän termiä poliittinen ja suluissa le politique.

Politiikka ei ole parlamentarismia ja edustuksellisuutta, vaaleja ja puoluepolitiikkaa ja kommunikatiivista tai deliberatiivista toimintaa. Myöskään se, että jossain on kyse vallasta ja valtasuhteesta ei tee asiasta politiikkaa. Se, mitä yleensä käsitämme politiikalla, kuuluu Rancieren käsitteistössä pääsääntöisestä poliisin toimialaan. Sen sijaan politiikan 'olemus' on erimielisyys, mikä on skandaali, jota poliittinen filosofia on aina pyrkinyt vähentämään, rauhoittamaan tai siirtämään pois politiikan alueelta vaikkapa talouteen.

Erimielisyys ei ole tietämättömyyttä, väärinymmärrystä, intressien ja mielipiteiden yhteenottoa tai asioista puhumista vaan kiistaa siitä, mitä puhe tarkoittaa ja mitä kielen ymmärtäminen merkitsee. Jos Jürgen Habermasin kommunikatiivisen rationalisuuden mallissa keskustelun säännöt, aiheet, osapuolet sekä heidän asemansa ovat jo ennakolta annettuja, niin politiikassa juuri nämä ovat kiistan kohteita.

Poliittinen näyttämö on joka kerta ja joka asiassa luotava uudelleen rikkomalla juuri niitä diskurssin pelisääntöjä, jotka määrittävä sen, kenellä on kelpoisuus määritellä rationaalista poliittista konsensusta sovittelevan deliberaation yhteiset aiheet ja pätevöittää puhujat. Erimielisyyden kohteéna on aistittavan esittäminen ja kiistelijöiden asema sen esittämisessä, itse keskustelutilanne, jossa kielipelit ja - säännöstöt ovat aina sekoittuneet. Tämä on syytä pitää erillään Lyotardin erottavasta kiistasta, jossa kyse on kielipelien ja -säännöstöjen yhteensopimattomuudesta .
[....]

II
http://www.youtube.com/watch?v=lY_zxL8roDc
Simo - Politiikkalaulu - [Simo järjestää kunnallisvaaleissa]
*
http://www.booky.fi/kirja/toomas_kotkas/yhteiskuntateorioiden_oikeus/9789525169751
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jacques_Ranci%C3%A8re
http://en.wikipedia.org/wiki/Jacques_Ranci%C3%A8re
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/09/kaikki-ihmiset-ovat-alyllisesti-tasa.html
http://en.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCrgen_Habermas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Fran%C3%A7ois_Lyotard
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/valtiooppi/avoin/osa1.htm

Suoraa puhetta. Nykykulttuuri on kaupankäyntiä!

Aleksis Salusjärvi laskemassa ja arvioimassa nykykulttuurin kilohintaa sekä parasta ennen päivämäärää.
*
Suoraa puhetta-ohjelmasarjassa tutkitaan lauantaisin 20.8. - 22.10 [Radio 1] tuotteistamisen vaikutusta kulttuuriin ja taiteeseen otsikolla Nykykulttuuri on kaupankäyntiä! Juontajana on kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi. Hän on myös Kritiikin Uutisten päätoimittaja ja kirjoittamisen tutkija.

1
Manifesti: Kirjamyynti kuristaa kirjallisuuden!

Aleksis Salusjärvi
15.9.2011

"Kirjasyksy" on muodostunut kymmenessä vuodessa tehokkaan markkinoinnin käsitteeksi. Turun kirjamessut avaa rahavirran, jonka turvin kustantamot tuottavat kaupallisen jokavuotisen evankeliuminsa. Matka jatkuu vuoden päätapahtumaan, Helsingin kirjamessuihin, jossa rummutetaan näkyvimpiä kirjapalkintoehdokkaita myynnin maksimoimiseksi.

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinto liittää debytantit osaksi kassavirtaa ja yhä henkilöityvämpää kirjallisuutta. Marraskuussa isänpäivän myyntipiikkiä jatketaan Finlandia-palkintosirkuksella. Liekkejä valellaan joulumyynnin kaupalliseen orgiaan asti, jonka kohmelosta toipumiseen kuluu sydäntalven viikot. Kirjailijan rooli rinnastuukin autokauppiaaseen, joka maalaa asiakkaan eteen viihtyisän, tuttavallisen ja edullisen mielikuvamaailman.

Kirjailijaliitto, isot kustantamot ja päämedia muodostavat kirjallisen kulttuurin monopolin, joka tuotteistaa ja annostelee teokset ennalta sovitussa optimoidussa päiväjärjestyksessä. Lukevasta yleisöstä on tehty asiakkaita.

Kirjan elinkaari on jatkuvasti lyhentynyt. Kirjallinen keskustelu on tullut riippuvaiseksi tuotteistamisesta, jonka valokiila on huomiotaloudessamme olemassaolon mittari. Samalla erilaisten kirjapalkintojen määrä on ryöstäytynyt naurettaviin mittoihin, niitä jaetaan vuosittain 80.

Elämme tasapaksussa näköalattomassa myyntikeskeisen kirjallisuuden maailmassa. Vain muutamassa vuodessa tärkeät ja turhat kirjat on saatu samalle viivalle, sillä kirjasyksy järjestetään joka tapauksessa, oli kirjavuosi tasoltaan miten heikko hyvänsä.

Edesmenneen Sanoma-WSOY:n myyntijohtaja Jacques Eijkens sanoi ääneen totuuden, jota ei oltu vielä valmiita hyväksymään: Kirjailijabrändi on nykyään kirjallisuuden sisältöjä tärkeämpi. Kirjailijanalut ovatkin jo vuosien ajan valmistelleet julkisuuskuvaansa ennen kustannussopimuksen allekirjoitamista. "Pitää osata käyttää mediaa", he puhuvat, vailla mitään kritiikkiä kaupallisia arvoja tai yksityisyyttään kohtaan.

2000-luku on muuttanut kirjallisuuden lopullisesti. Se näkyy jopa kirjastoissa, sillä myynti määrittää lainauslukuja. Klassikoista luovutaan poistomyynneissä harrypottereiden tieltä. Kirjallinen muisti oli ennen tuhansia vuosia pitkä. Enää se ei yllä edes vuoden taakse.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/

2
Manifesti: Muotoilijat ovat myyntimiesten juoksupoikia!
Aleksis Salusjärvi
8.9.2011

Teollinen muotoilu otti sata vuotta sitten kulttuurin suunnannäyttäjän paikan. Kehittyneet tuotantomenetelmät mahdollistivat monipuolisen materiaalikäytön. Muotoilun nähtiin tuolloin osallistuvan aktiivisesti ihmisten elämänlaadun parantamiseen nousevan elintason keskellä.

Nykyään muotoilijat työskentelevät myyntimiesten juoksupoikina. Kulutustavarat ovat halvempia kuin koskaan ja niitä markkinoidaan aggressiivisesti. Jopa huonekaluja ostetaan vain vuodeksi kerrallaan ja maailma hukkuu kaatopaikoille päätyvään rojuun. Elämme tavaranhimon ja kulutushysterian illankoittoa, jossa kiertokulku on tuntematon käsite. Uusien esineiden suunnittelu on heräteostosten ja leikkikalujen keksimistä aikuisia varten. Asuntojen koot kasvavat jatkuvasti, ja kodeissa on varastotilaa yhä enemmän.

Muotoilu on voittanut, kaikki esineet ovat nykyään kauniita. Sen sijaan ne ovat menettäneet merkityksensä, niitä luonnehditaan näteiksi tai kivoiksi. Elämme keveyden kertakäyttökulttuurissa. Muotoilu on yhdenmukaistanut koko planeetan. Kahvilat ympäri maailman ovat samannäköisiä, tuotteistettuja ja standardoituja. Monikansalliset yritykset ovat hävittäneet kulttuureista paikallisuuden ja muovanneet kaupunkien yleisilmeen niin yhteneväiseksi, että niitä on hankalaa erottaa toisistaan.

Muotoilijan tärkein taito on kyky havaita, eristää, määritellä ja ratkaista ongelmia. Sen sijaan, että hän suuntaisi kykynsä elämänlaadun ja luonnonvarojen vaalimiseen, hän tähtääkin voitontavoitteluun ja tuotteistamiseen. Hänen keskeisin ongelmansa on pääoman kasvattaminen.

Ihmisten suhde fyysiseen todellisuuteen on katkennut. Esineitä arvostellaan mielikuvien eikä käyttötarkoituksen perusteella. Filosofi Susan Sontag onkin kysynyt, että muuttuuko auringonlaskukin kauniista kivaksi tai nätiksi, kun tuotteistaminen lopulta valtaa myös kokemusmaailmamme.

”Kun sisältö katoaa nousee kuori ja pakkaus arvoon arvaamattomaan”, kirjoitti Paavo Haavikko. Sisältöjen sijaan muotoilijat ovatkin keskittyneet dekoraatioon. Muotoilun viimeisin suuri uudistaja Viktor Papanek pohti 1960-luvulla keinoja, joilla muotoilija voisi materiaalivalinnoillaan ja -työstöllään ohjata maailmaa paremmaksi. Hän julisti, että tavoite saavutetaan, mikäli muotoilija ei enää alistu teollisuuden työkaluksi vaan toimii kuluttajan puolustajana.

Papanekin ajatukset eivät ole vanhentuneet, mutta ne on lähes unohdettu. Muotoilu on kadottanut ihanteensa ja idealismin. Kodit täyttyvät valetakoista, einesruuasta, tekonurmikoista, viihde-elektroniikasta ja leluista. Muotoilijan näkökulmasta ihmisen tehtävä on kuluttaa ja hukkua tavaraan.

3
Manifesti: Teatteri ei enää vaikuta yhteiskuntaan!
Aleksis Salusjärvi
1.9.2011

Teatterin rooli kansallisena taiteenlajina on muuttunut puheenaiheiden herättäjästä ajankuluksi. Vaikka sen suosio on pysynyt korkealla, näytelmät eivät enää synnytä laajempia keskusteluja. Pääkaupunkiseudulla on joka päivä 50 teatteriksi luokiteltavaa esitystä, ja niille riittää yleisöä. Tästä huolimatta teatteri ei muuta yhteiskuntaa. Se ei ole kapinallista, vaan se luo kiltisti illuusioita ja elämyksiä.

Kalle Holmbergin 1966 ohjaama Lapualaisooppera aloitti yhteiskunnallisen taiteen ajan Suomessa. Teatteri löysi itsensä yhteiskunnan keskeltä aina 80-luvulle asti. Se menetti otteensa kulttuurin murroksessa, joka usein paikallistetaan Jumalan teatterin yleisöön heittämiin ulosteisiin. Ne olivat kansanteatterin hautajaiset.

Yhtenäiskulttuurin mureneminen on löydettävissä teatterin kaventuneista mahdollisuuksista vaikuttaa kansaan. Se tuntuu olevan nykyään mahdotonta. Kun Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ammuttiin presidenttiä päähän, ei käyty keskustelua kulttuurista, vaan poliitikkojen koskemattomuudesta. Teatterin viimeisenä keinona herättää huomiota onkin enää Mannerheimin ja Väinö Linnan ikoniaseman ravistelu.

Samalla katseet ovat siirtyneet jo muualle: Pienet teatterit työskentelevät minimaalisilla resursseilla ja suurimmalla mahdollisella sitoutumisella. Niiden esityksiä ei tehdä kasvotonta yleisöä varten, vaan ne kasvavat yksilöllisiksi yleisönsä kokoisiksi tapahtumiksi. Laitosteattereiden viereen on syntynyt itsenäinen esitystaiteen muoto, joka ei tavoittelekaan massojen hyväksyntää. Yhden teatteriestetiikan sijaan on tullut monet estetiikat.

Suomi on Färsaarten kanssa maailman teatteripitoisin maa. Harrastajateatterit ja kesäteatterit ovat löytäneet pysyvän sijan joka pitäjässä, kaupunginteattereillakin on yhä vankka asemansa. Teatterin merkitykset ovat kuitenkin muuttuneet, luultavasti lopullisesti. Teatteri ei enää puhuttele meitä suomalaisina, vaan yksittäisinä ja yksityisinä katsojina.

Samalla suurtuotantoja markkinoidaan yhä voimakkaammin viihteenä, ne ovat turvallista ja eheyttävää oopiumia kansalle. Siksi näkyvin teatteri ei kaipaakaan ympärilleen pohdintaa yhteiskunnan tilasta. Se synnyttää elämyksensä yhä selvemmin viihdetuotantoina ja laadukkaana ajankuluna.

4
Manifesti: Runous on tärkein kirjallisuudenlaji!
Aleksis Salusjärvi
18.8.2011

Suomen kieli on iso kieli. Kansa on lukevaa. Sanomalehdet ovat suhteessa väestöön suurimpia maailmassa. Kielemme onkin käytössä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Jokaisen kirjoitetun kielen elinvoimaisuuden merkittävin edellytys on kuitenkin monimuotoinen kirjallisuus.

Tällä hetkellä vähälevikkinen runous on vahvin alue, jossa kirjallisuus kokeilee, on vitaalia, tuottaa uusia merkityksiä ja löytää uusia keinoja lähestyä kieltä. Runoutta luetaan vain vähän ja sitä pidetään kryptisenä. Näin on ajateltu jo 120 vuotta symbolismin synnystä lähtien – silti runous on noussut tuon tuostakin esiin kielellisen ilmaisun perustasona. Runouden nykyiset saavutukset ovat jäämässä pimentoon, sillä niitä on vaikeaa tuotteistaa.

Kirjan rooli myyntiartikkelina on ylikorostunut. Tuotteistetut kirjailijapersoonat ovat paketoitu kustantamoiden kansikuvatytöiksi ja -pojiksi. Kirjamessuproosaa kääritään lahjapaperiin ja palkitaan myyntipotentiaalinsa perusteella. Kustantamot ja kirjatukut haluavat pitää yllä kapea-alaista kirjallisuutta maksimoidakseen voittonsa.

Kustantamot ovatkin vähentäneet runouden julkaisemista, ja moni on jopa lopettanut sen kokonaan. Jo vuonna 1998 Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine sanoi, että kustantamot ovat menettäneet pelin runouden suhteen. Kirjallisuusinstituutiot syrjivät runoutta sen epäkaupallisuuden takia.

Samalla runoutta kirjoitetaan todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin. Se on vallannut alaa niin yliopistoista kuin kapakoistakin. Painotuotteiden lisäksi se on löytänyt paikkansa internetistä ja runoesityksistä, runous on myös kasvanut osaksi musiikkia ja kuvataidetta.

Runouden monipuolisuus estää näkemästä metsää puilta. Yhden runouden sijaan tulisi puhua useista runouksista. Samalla kirjallisuuden etujärjestöjen tulisi hylätä lyhyen aikavälin voitontavoittelu ja laajentaa käsityksiään kirjallisuudesta. Runous ei ole vain painotuotteita, vaan se edustaa kokonaista kielellistä todellisuutta.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/

II
http://www.youtube.com/watch?v=_hQh2yyzOFw
Hassisen Koneen sovitus Irwin Goodmanin klassikkoveisusta Raha ratkaisee.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/08/vaarallinen-runous.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kritiikin_Uutiset
http://www.sarv.fi/kritiikinuutiset.html
http://www.kultti.net/lehti/53/

Kitsch on parhaimmillaan taiteen ja kulttuurin 'vakavasti naivia' itseironiaa

Kitsch on mainiota roskaa - varsinkin parisuhde-kitsch. 
*
[Kielimafian lisäyksiä lukuun 4 - 17.9]

1
Kitsch on paskan kieltämistä.
(Milan Kundera)

Kaikki kitsch on akateemista ja kaikki akateeminen on kitschiä.
(Clement Greenberg)

Kitsch on pienoiskoossa kaikkea sitä, mikä aikamme elämässä on epäaitoa.
(Clement Greenberg)

Pystyäkseen omaksumaan huonon maun henkilöllä täytyy olla oikein hyvä maku.
(John Waters)

Sanoudun irti kitschistä.
(Jeff Koons)

Kitschin puute tekee elämän sietämättömäksi.
(Friedensreich Hundertwasser)

Kiinalaiset keksivät kitschin.
(Clement Greenberg)

Kitsch uskottelee, että se ei vaadi asiakkailtaan muuta kuin heidän rahansa - ei edes heidän aikaansa.
(Clement Greenberg)

2
The word kitsch could derive etymologically from the English ‘sketch’ or, according to the other opinions, from the German verb ‘verkitschen (‘to make cheap’). According to Giesz (Ludwig Giesz: ‘Phanomenologie des Kitsches’ …1960) which is without doubt the most complete work on the subject, the word kitsch could approximately be said to mean ‘artistic rubbish.’

3
http://www.youtube.com/watch?v=227m9lw5CcI
Sex Pistols - Holidays In The Sun

4
Vastoin melko vakiintunutta käsitystä väitän, että Sex Pistols ja punk eikä suinkaan Abba oli/on rockin aidointa ja vakavinta kitschiä [tai campia], ellemme sitten pidä jo alkuperäistä 'elvis-rockia' kitschinä, koska sen 'olemus' on rythm&andbluesin imitointia ja parodiointia.

Voidaan sanoa, että Beatles ja Abba ovat [jo nykyään] eräänlaisia pop- ja rock-genren 'klassikkoja', mutta punkista ei ikinä voi tulla 'klassikkoa', koska siinä otetaan aina ironinen, parodinen ja satiirinen etäisyys koko rock-instituutioon - asenne, joka tekee punkista minun luokituksessani 'hyvää' kitschiä. 

Nykyinen rock-iskelmä tai iskelmä-rock sen sijaan on useimmiten 'huonoa' ja täysin laskelmoitua kitschiä. Itse asiassa koko nykyisestä mainos- ja media-kulttuurista löytyy vain yksi tyylisuunta: huono kitsch. 
*
Jos joku nyt päättelee, että käytän kitschiä populaarimusiikin ja jopa koko populaarikulttuurin yleis- ja perusluonnehdintana, hän päättelee oikein.

Pohdin jossain myöhemmässä päreessä tarkemmin populaarikulttuurin [modernin ja etenkin postmodernin ajan] vaikutusta esteettisten luokittelujen 'nurinkääntymiseen', pirstoutumiseen ja banalisoitumiseen.

5
Holidays In The Sun

A cheap holiday in other peoples misery !

I don't wanna holiday in the sun
I wanna go to the new belsen
I wanna see some history
cos now I got a reasonable economy !

Now I got a reason
Now I got reason
and I'm still waiting
Now I got a reason
Now I got a reason
to be waiting

the Berlin wall

In sensurround sound in a two inch wall
I was waiting for the communist call
I didn't ask for sunshine and I got world war three
I'm looking over the wall and they're looking at me !

Oh I got a reason
now I got a reason
and I'm still waiting
Now I got a reason
Now I got a reason
to be waiting

The Berlin wall

They're staring all night and
they're staring all day
I had no reason to be here at all
but now I got a reason
it's no real reason and I'm waiting

at Berlin wall

I gotta go over the Berlin wall
I don't understand this bit at all
I don't understand it

Claustrophobia there's too much paranoia
there's too many closets I went in before
and now I got a reason it's no real reason
to be waiting !

The Berlin wall
I wanna go over the Berlin wall
I don't understand this bit at all

Cheap dialogue cheap essential scenery
I wanna go over the Berlin wall
please don't be waiting for me.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch
http://en.wikipedia.org/wiki/Kitsch
http://en.wikipedia.org/wiki/Camp_(style)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Koons
http://fi.wikipedia.org/wiki/Clement_Greenberg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Milan_Kundera
http://fi.wikipedia.org/wiki/Friedensreich_Hundertwasser
http://www.ululating-undulating-ungulate.com/2010/01/whats-kitsch/
http://artsconnected.org/collection/137808/absentee-landlord-study-set?print=true#(1)
http://mediafunhouse.blogspot.com/2011/04/sixties-christian-kitsch-easter-gold.html

Thatcher-virus-infektiota aiheuttava konservatiivi-loinen on kapitalistisen yhteiskunnan bakulovirus

Ylimmässä kuvassa thatcher-virus-loisen Maggieltä perinyt David 'Kaarle I' Cameron. Alempana itse kuningas Kaarle I, joka teloitettiin. Keskellä Maggie T. - monetaristista loisvirusta levittänyt hirviönainen. Alakuvassa bakuloviruksen infektoima toukka 'sulaa' lehdellä. 

I
1
Luonto opettaa jälleen. Bakulovirus nimittäin auttaa meitä ymmärtämään paremmin nyky-Englantia ja sen yhteiskuntaa riivaavaa sairautta. Niinpä pääministeri David Cameronin konservatiivis-monetaristisen hallinnon [thatcher-virus-loisen] voidaan bakuloviruksen tavoin havaita imevän Englannin keskiluokasta ja köyhästä kansasta [thatcher-virus-loisen infektoimasta, manipuloimasta ja riistämästä toukasta] ensin köyhyysraja-arvo-palkalla irti kaiken mahdollisen, minkä jälkeen tämä zombieksi muuttunut sosiaalinen fakta siirretään julkisen sektorin leikkausten kyydittämänä ja hyödyttömäksi ihmisjätteeksi luokiteltuna slummeihin terminaalihoitoon eli kuolemaan lopullisesti pois rikkaiden nykyaatelisten maisemallisia luontoarvoja pilaamasta. 

Luonto siis opettaa, että thatcher-virus-loinen on kapitalistisen yhteiskunnan bakulovirus ja että näille kahdelle mitä todennäköisimmin löytyy sama myto-geneettinen esiäiti - Kirke[?]

2
Circe was an evil, or just cruelly quirky, sorceress. She was very powerful and turned all of Odysseus' men into swine (they barely escaped). She also had the power to purify and cleanse the Argonauts of the murder of Apsyrtus. Her name means "Falcon" and that seems pretty appropriate for her character. Circe was the daughter of Helios (the Sun) and Perse, and was the aunt of Medea. She was wayyyyy dangerous because she was so powerful and so bored.

II
Tutkijat selvittivät miten virus tekee perhostoukasta zombien

Tutkijat ovat päässeet ensimmäisen kerran jyvälle geneettisestä mekanismista, jolla loinen kykenee hallitsemaan isäntänsä mieltä. Amerikkalaistutkimuksessa viruksen havaittiin manipuloivan perhostoukan nahanluontia ohjaavaa hormonijärjestelmää.

Pennsylvanian osavaltionyliopiston tutkimuksessa oli kohteena lehtinunnan (Lymantria dispar) toukka ja sitä infektoiva bakulovirus.

Normaalisti lehtinunnan toukat viettävät yön puun latvustoissa syömässä, mutta laskeutuvat aamulla maahan piiloon. Jos toukka kuitenkin saa bakulovirusinfektion, se ei enää laskeudu maahan, vaan jää pysyvästi puun latvaan. Päivä tai kaksi tämän jälkeen toukka tarrautuu käsnäjaloillaan oksaan, kuolee ja kirjaimellisesti sulaa pois. Samalla virusta vapautuu lisää kaikkialle ympäristöön.

Professori Kelli Hooverin johtamassa tutkimuksessa perhostoukkia kasvatettiin korkeissa pulloissa. Osa niistä oli tavallisen bakuloviruksen infektoimia, mutta osaa viruksia oli manipuloitu siten, että niiltä puuttui geeni nimeltä egt.

Ryhmän kokeet todistivat, että viruksen egt-geeni "pakotti" toukat pysymään latvassa. Jos toukkien infektoimalta virukselta puuttui egt-geeni, ne laskeutuivat maahan kuolemaan. Sen sijaan toukat, joiden viruksilla oli egt-geeni, pysyivät ylhäällä ja kuolivat siellä.

Tutkijoiden mukaan viruksen egt-geeni "sammuttaa" toukalta hormonin nimeltä E20, joka säätelee toukan nahanluontia. Normaalisti kun E20-hormonin määrä toukan kudoksissa kasvaa, se alkaa valmistautua nahanluontiin Koska virus sammuttaa tai heikentää tätä järjestelmää, toukkien käyttäytyminen muuttuu. Ne jatkavat syömistä ja pysyvät koko ajan latvustossa. Tutkijat eivät kuitenkaan osaa vielä selittää, miksi monet toukista alkavat kiivetä ylöspäin, mutta he aikovat jatkossa testata erilaisia teorioita.

Virukselle toukkien ohjaaminen ylöspäin on edullista, sillä kun toukka kuolee latvustossa, viruksella on paremmat mahdollisuudet levitä. Jokaisessa pisarassa sulaa toukkaa on satojatuhansia viruksia, jotka leviävät puiden lehdille, ja ne tarttuvat toisiin toukkiin kun nämä kävelevät niiden päältä tai syövät saastuneita lehtiä.

Tutkimusta pidetään pienenä läpimurtona, sillä siinä on ensimmäisen kerran onnistuttu haarukoimaan esiin geeni, jolla loinen vaikuttaa isännän käytökseen.

Eläinmaailmasta tunnetaan lukuisia muita esimerkkejä siitä, miten loiset voivat hallita isäntänsä mieltä. Toksoplasmoosi on kissojen loinen, joka käyttää väli-isäntään rottia. Sen infektoimat rotat eivät pelkää kissoja, joten ne joutuvat helpommin kissojen saaliiksi Jouhimadot taas elävät aikuisena vapaana vedessä, mutta käyttävät väli-isäntänään hyönteisiä. Ne manipuloivat isäntänsä, kuten hepokatin, hyppäämään veteen, vaikka muutoin ne välttävät vettä.

Muita esimerkkejä ovat sienet, jotka manipuloivat muurahaiset kiipeämään korkealle, sukkulamadot, jotka lintuihin päästäkseen manipuloivat kotilo- väli-isäntänsä liikkumaan kirkkaassa päivänpaisteessa ja kimalaisissa loisivat naamiokärpäset, jotka ilmeisesti manipuloivat isäntänsä kaivautumaan maahan kuolemaan.
Tutkimuksen julkaisi Science.

III
http://www.youtube.com/watch?v=yzPbNvIzMf0&feature=related
The Clash - London's Burning - [Thatcherin ja Cameronin viholliset taistelemassa apatiaa vastaan jo vuonna 1977].
*
London's burning! London's burning!

All across the town, all across the night
Everybody's driving with full headlights
Black or white turn it on, face the new religion
Everybody's sitting 'round watching television!

London's burning with boredom now
London's burning dial 99999

I'm up and down the Westway, in an' out the lights
What a great traffic system - it's so bright
I can't think of a better way to spend the night
Then speeding around underneath the yellow lights

London's burning with boredom now
London's burning dial 99999

Now I'm in the subway and I'm looking for the flat
This one leads to this block, this one leads to that
The wind howls through the empty blocks looking for a home
I run through the empty stone because I'm all alone

London's burning with boredom now...
London's burning dial 99999
*
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+selvittiv%C3%A4t+miten+virus+tekee+perhostoukasta+zombien/1135269378689
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margaret_Thatcher
http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Cameron
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monetaristinen_taloustiede
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englanti#Historia
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_I_of_England
http://www.paleothea.com/Basic.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirke
http://en.wikipedia.org/wiki/Circe
http://en.wikipedia.org/wiki/London%27s_Burning_(song)
http://www.thespoof.com/news/spoof.cfm?headline=s2i93398
http://www.dresan.com/blog/?m=200709