September 21, 2011

Episteemistä epistä

Biorobotti tekee näköhavaintoja.
*
Kommentti Sammalkielen kommenttiin edellisessä päreessäni.
*
Minusta tuntuu, että poljen paikallani tyhjää näitä filosofia-asioita jankatessani, mutta menköön nyt vielä kerran. Pitäisi pyrkiä paljon suurempaan tarkkuuteen, mutta en ole enää aikoihin uskonut argumentaation voimaan verrattuna performatiivis-metaforiseen kielenkäyttöön. Mielikuvituksen varassa toimiva fiktio vaatii kuitenkin omanlaisensa inspiraation lähteäkseen liikkeelle. Toki sitä inspiraatiota voisi tietysti auttaa pääsemään liikkeelle eikä vain odotella - - .
*
Sammalkieli kirjoitti: Samalla varmaan myös Tapio Puolimatkan käsitys uskonnosta virheellinen? Puolimatka väittää, että teismi on nimenomaan epistemologisesti perusteltu kanta: Uskonnollisella uskolla voi olla tiedollinen [mutta myös kokemuksellinen] oikeutus.

1
Tiedollinen oikeutus itsessään, SK, on [kuten hyvin tiedät ;\] perin ongelmallinen juttu. Jo Platon oli metafyysisesta idealismistaan huolimatta [tai pikemminkin sen takia] taipuvainen hyväksymään skeptisiä argumentteja.

Augustinus mutatis mutandis sovelsi Platonia kristilliseen teologiaan: ihminen ei pysty todentamaan ideoita eli Jumalaa tiedollisesti, mistä seuraava skeptisismi oli mahdollista 'ylittää' vain uskon avulla. 'Uskon, jotta ymmärtäisin'. Usko on seuraus skeptisestä positiosta.

Aristoteles puolestaan alkoi kehitellä uusia tieteen aloja sekä niihin soveltuvia tieteellisiä metodeja ja argumentaatio-sääntöjä, mutta ei juurikaan arvostanut matematiikkaa tiedonmäärittelyn ideaalina tai edes välineenä. Platonille sen sijaan matematiikka oli jumalallista eikä pelkästään välineellistä. Koko maailmankaikkeus oli hänelle pythagoralaisesti matemaattis-geometrinen 'olio'.

2
Mistä me saamme perimmäisen, ei-jäävin ja ulkopuolisen kriteerin, joka antaa meille oikeuden pitää hyvin perusteltuja uskomuksiamme totena tietona? Emme mistään - emme ainakaan tiedollisesti. Päättelymme sisältää aina enemmän tai vähemmän monimutkaisen kehän. Sen sijaan matematiikassa kehät tai mikään muukaan 'mahdottomuus' ei ole ongelma, mutta matematiikka onkin matematiikkaa - ei tietoa, joka tulee matematiikkaan 'vasta' teorioitten kautta.

Kehän väistämättömyys johtuu itse asiassa jo tietoisuutemme rakenteesta eli kognitiivisen toiminnan mahdollistavien edellytysten/ehtojen asettamista rajoista/rajoituksista ymmärrykselle. Ihmisen tietoisuuden olemassaolo mahdollistuu vain tietynlaista tietoa hahmottavana ymmärryksenä - [vrt. Gestalt psychology].

3
Tapio Puolimatkan suurelta epistemologi-gurultaan Alvin Plantingalta omaksuma näkemys teismin episteemisestä perusteltavuudesta on kyllä järkevä siinä mielessä, ettei [a-teistinen] naturalismi voi perustaa itseään yhtään mihinkään. Se vain havainnoi, laskee ja mittaa, mutta sillä ei ole muuta perustaa kuin havainto. Jo pelkkä havainnointi johtaa päättelyn regressioon, koska havainto ei voi olla oma perustansa vaan vaatii teoreettisen kontekstin, johon se voi ankkuroitua.

Teoreettisella kontekstilla puolestaan pitää viime kädessä olla absoluuttinen eli kumoamaton perusta {alkuehto], jotta maailma ylipäätään voisi olla olemassa hahmotettavissa ja käsitettävissä olevana kokonaisuutena. Tässä piilee tieteen ja tiedon paradoksi. Jos Perusta on kumoamaton, se ei ole tieteellisesti pätevä vaan uskon asia. Jos taas mitään perimmäistä perustaa [alkuehtoja] ei ole kuin teoreettisena konstruktiona, tieto relativoituu - olkoonkin, että todennäköisyyden aste voidaan arvioida.

Reduktiivinen naturalismi rakentuu konstruoiduille joskin varmoina pidetyille alkuehdoille ja niiden perustalta päätellyille havainto-teoreettisille koordinaateille, joista uusiin havaintoihin soveltamalla saadaan lisää koordinaatistoa. Mutta kaikki tämä on viime kädessä pelkkää todennäköisyyksien maailmaa, joka ei koskaan päädy/pääty Totuuteen, koska Totuus [kokonaisuutena, oliona sinänsä] lankeaa tieteen ulkopuolelle a] kognitiivisena mahdottomuutena ja tästä johtuen b] metafyysisenä hypoteesina [uskona]

Edellä mainituista syistä johtuen naturalismista seuraa myös moraalinen nihilismi - juuri se sama, jota haukutaan [postmoderniksi] konstruktivismiksi ja jota sofistikoituneemmat, kantilaisuuteen kallellaan olevat analyyttiset ulitiltaristi-pragmaatikot poliittista korrektiutta tavoitellen kutsuvat näkemysten refleksiiviseksi tasapainoksi tai oikeudenmukaiseksi kompromissiksi [Rawls, Habermas].

4
Plantingan 'warrant' eli uskon oikeuttava varma 'takuu' on kuitenkin episteemisestä 'välttämättömyydestään' huolimatta yhtä fiktiivistä [eli varta vasten loogisesti konstruoitua] sorttia kuin mikä tahansa muu metakriteeri, joka voisi oikeuttaa uskon Jumalaan tai vastaavaan moraalis-kosmiseen perustaan.

Plantingan ideana on kuitenkin osoittaa argumentatiivisesti, että teistillä [toisin kuin naturalistilla] on kuin onkin tiedollisesti perusteltu syy uskoa Jumalaan, joka toimii kaiken havaintotietoisuutemme perustana. Muussa tapauksessa harhailisimme kaaoksessa emmekä ymmärtäisi itse asiassa elämästä ja maailmasta viime kädessä muuta kuin omat projektiomme, mikä merkitsee, että Nietzsche ja postmodernistit olisivat oikeassa: teemme vain tulkintoja tulkinnoista.

Plantinga on argumentatiivisesti varsin taitava episteeminen kalvinisti-fideisti, mutta hänen päättelynsä on lopultakin yhtä [vähän tai paljon] vakuuttavaa kuin Pascalin matemaattis-peliteoreettinen malli uskon 'kannattavuudesta', mikä sekin toimii [Pascalin] fideistisen uskon puolustuksena.

Siten Pascalin riskianalyysi uskosta ja Plantingan epistemologiset todistelut ovat lopulta yhtä tyhjän kanssa. Jos et jo alunperin usko Jumalaan, ei sinulla myöskään ole mitään pakottavaa syytä uskoa sen enempää Pascalin kuin Platingan 'pelastavaan' todistukseenkaan. He eivät voi vakuuttaa ateistia tiedollisesti, vaikka he voivatkin esittää perustellusti, ettei naturalismi ole koherentti maailmankatsomus vaan pysyy kasassa vain olettaessaan materialismin metafyysiseksi perustakseen - mitä väitettä ei voi johtaa yksittäisistä havainnoista ja kokeista.

Vielä vähemmän on olemassa jotain materialistista moraalia, joka ei olisi pelkkää määrittelijänsä egoistista ennakkoluuloa - esim. utilitaristinen sosiaalidarwinismi.

5
Itse olen Heinimäen [ja Nevanlinnan] kanssa samoilla linjoilla, mitä tulee uskon perustelemiseen. Kyseessä on apofaatisen teologian tie. Toisin sanoen me emme voi tietää Jumalasta [olemuksena, Totuutena] yhtään mitään ['jumalallisia' energioita pystymme kyllä havainnoimaan ja mittailemaan], mutta/ja juuri tässä tietämättömyydessä on Jumalan 'olemus' ja meidän [mahdollinen] 'uskomme'. Ei yhtään enempää eikä vähempää.

Tiede-ateisti tekee tuosta tietämättömyydestä tiede-fundamentalistisen johtopäätöksen ja alkaa suhtautua luonnontieteeseen siten, että vain sen antama tieto on maailmankaikkeuden ontologinen perusta eikä pelkästään tieteellisen turkimusmetodin väliaikainen tulos.

Johtopäätös menee vielä pitemmälle. Se väittää, että matematiikka on todellisuuden/Totuuden ainoa kieli - ikäänkuin ihmiset todella olisivat pelkkiä matemaattisia koneita - ikäänkuin myös moraali olisi koneisiin ohjelmoitua koodistoa, jonka voi konstruoida, dekonstruoida ja rekonstruoida - loputtomiin.

Kuten sanottu tällainen maailmankatsomus {ontologinen naturalismi = moraalinen nihilismi] ei perimmältään eroa postmodernista nihilismistä eikä edes sofistikoituneista kompromisseista kuin ehkä joidenkin käyttämiensä termien osalta.

6
Mutta niin kauan kuin minussa henki pihisee, vastustan näitä koneihmisen epäjumalakseen rakentaneita kultaisen vasikan palvojia. Eikä haittaa vaikka minut tieteellisen 'mentaalihygienian' nimissä julistettaisiin mielisairaaksi tai vaikka koko muu maailma kääntyisi minua vastaan.

Ja jos tällaista asennetta sitten sanotaan vaikka fundamentalismiksi, niin okei - minä olen fundamentalisti - sen yhden ainoan totuuden puolesta, jota itsessäni - subjektina, minänä, Rauno Räsänenä - tulen lyhyen elämäni aikana kantaneeksi täällä murheen laaksossa.

Päreitäni tunteva lukija toki tietää ja ymmärtää, että olen yksilöllistä [mutta en mielivaltaista vaan universaalia] hyvettä julistava kyynikko-Diogenes - en jollain jumalallisella ilosanomalla varustettu kiertue-apostoli - olkoonkin, että tein erään puhuja-Paavalin kanssa sinunkaupat - hänellä kun oli mielestäni ollut peräti mielenkiintoisia hallusinaatioita.

PS.
Ai mitäkö totuutta 'kannan itsenäni'? Se selviää itsellenikin vasta viimeisellä tuomiolla. Tapaamme kaikki siellä sitten joskus - ajan ja ulottuvuuksien tuolla puolen.

PPS.
Nietzsche kirjoitti puoli vuotta ennen henkistä romahtamistaan, ettei hän ole ihminen vaan dynamiittia. Minä saattaisin sanoa [jo paljon ennen sekoamistani], etten ole kone vaan itsetajuinen ja itsepäinen nahkapussi - sellaisenaan toki myös altis - jos ei räjähtämään niin ainakin rähjäämään - [oletteko koskaan nähneet ainuttakaan rähjäävää konetta? Ette ole - - -.].
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/09/mielestani-teet-perustavaa-laatua.html#comments
http://www.wisdom.fi/infinite/index.php?page=page9.3
http://en.wikipedia.org/wiki/Gestalt_psychology
http://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_Plantinga
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Puolimatka
http://www.tapiopuolimatka.net/13 - [Tapio Puolimatkan suomentama Alvin Plantingan klassikko-artikkeli]
http://www.tapiopuolimatka.net/57
http://en.wikipedia.org/wiki/Pascal%27s_Wager
http://www.philosophy.dept.shef.ac.uk/hangseng/readinggroups/folkpsych.php

2 comments:

Anonymous said...

(Luonnon)tiedemiehiltä puuttuvat uskonnolliset tunteet, joita ilman kristinuskon sisältöä (persoonallista minä-sinä-suhdetta Jumalan kanssa) voi olla vaikea ymmärtää.

Rauno Rasanen said...

Niinpä juuri.