September 15, 2011

Ihmisiä ja biorobotteja

Täydellinen[?] nainen vai täydellinen biorobotti [cyborg]? Is there any difference or is it impossible to make a difference? Riippuu siitä, pitääkö itseään [täydellisenä?] biorobottina vai epätäydellisenenä ihmisenä. 

Toisin sanoen kyse on omaksutusta ihmiskäsityksestä, eikä tällaisen reflektion tekeminen ole mahdollista robotin etukäteen ohjelmoidulle 'tietoisuudelle'. Muussa tapauksessa on oletettava, että myös ihmisen tietoisuus on ideologisen ja semanttisen ymmärryksen suhteen ohjelmoitu etukäteen. Mutta jos näin on, niin miksi jotkut pitävät ihmisen ja robotin samaistamista kategorisena virheenä? 

Voisin jopa väittää, että juuri tämänkaltaisen erimielisyyden tosiasiasta seuraa robotti-tietoisuus-argumentin välitön kumoutuminen tai sitten jotkut ihmiset [kuten minä] on jo etukäteen ohjelmoitu 'tietämään' väärin?

Hehheh. Alamme uhkaavasti lähestyä umpideterministisen predestinaation [mieletöntä] logiikkaa, joka itse asiassa nihiloi ihmisen tietoisena olentona. Niinpä myöhemmän tuotantonsa aikainen Augustinus ja ontologiset reduktionistit [kuten Enqvist, Valtaoja ja Ironmistress] ovat sukulaissieluja ainakin nihilistisen ihmiskäsityksensä osalta.  
*
[K-mafian lisäys kuvatekstiin klo: 13.25].

I
Kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin kommenttiin päreessäni Tiede, taide, nihilismi.
*
Ihmisiä on kahta lajia: a] Ironmistress eli biorobotti, jonka tunteet, minuus ja tietoisuus toimivat automaattisen käyttöjärjestelmän tavoin [joku on tietenkin ohjelmoinut tuo käyttöjärjestelmän mutta kuka?], b] Rauno Räsänen eli oman kokemuksellisuutensa dramaturgi ja näyttelijä, jonka esittämä rooli ['käyttöjärjestelmä'] toimii hänen psykofysiologisena minuutenaan integroituneen tietoisuuden ohjauksessa.

II
Kolme sitaattia Ironmistressin kommenteista.

1
'Jos ihmisellä on aineesta irallinen sielu, niin kuinka sen voi havaita ja mitata?'

'Ei ole mitään aineesta irrallista sielua, jonka voisi löytää jostain hiivatin aivo-kudoksesta.'/rr

Ergo: "minää" ei ole olemassa muutoin kuin pelkkänä biorobotin firmwarena.
*
RR: Teet kategorisen virhepäätelmän.

2
'Minä itse olen [ainakin itselleni] varma todiste siitä, etten ole pelkkä kone/'rr.

Oletko sitä muille? Entä, jos olet pelkkä biorobotti, ja minäsi on pelkkää firmwarea ja käyttöjärjestelmää?
*
RR: No kun en ole.

3
'Persoonallinen luova ilmaisu ylittää [transsendoi] teknis-äärelliset edellytyksensä ja ehtonsa. Niinpä vain koneet soittavat pelkkiä nuotteja - [tätä tosiasiaa ei saisi kertoa 'basistille', joka tietysti luulee, että häntä kehutaan]'/rr.

Jonkun on ohjelmoitava ne nuotit sinne koneeseen.
*
RR: Ja se jokin on tietoisuus subjekti-agenttina.

III
Älyätkö, että luvuissa II 1, 2 esitetyt ja luvussa II 3 esitetty johtopäätöksesi kumoavat toisensa?

Nimittäin - jos ihminen on yksittäinen kone [robotin firmware], hän ei ohjelmoisi yhtään mitään vaan ohjelmoinnin suorittaisi tosiaankin joku/mikä, joka ei ole yksittäinen kone - joka siis toimii ikäänkuin systeemin [eli kokonaisuuden] hallitsijan ominaisuudessa [agentti-subjektina, jossa osat integroituvat kokonaisuudeksi] - ja joka ei näin ollen pelkästään kausaalisen pakon sanelemana vain passiivisesti reagoi kokonaisuuden osana vaan aktiivisesti ohjaa koko systeemiä eli tietoista itseään [information centre as subject].

Tätä argumenttia ei voi kumota yksittäisillä esimerkeillä, koska ne ajautuvat aina yhteen ja samaan osan ja kokonaisuuden välisen dialektiikan ratkaisemattomaan regressioon metatasoja konstruoimalla.

Russellin paradoksia ei voi ratkaista kuin kepulikonsteilla - siis hypoteettisesti - joko tietoisia postulaatteja tai tiedostamattomia loogisia hyppyjä tehden, joissa koneeseen ohjelmoitu firmware muuttuu kuin taikaiskusta aktiiviseksi agentiksi [maagista ajattelua].

Lopputulos tällaisesta päättelystä on paitsi huonoa tiedettä myös huonoa metafysiikkaa.

Oletus tietoisuudesta jo alunperinkin subjekti-agenttiutena, jossa yhdistyy [integroituu] sekä osa että kokonaisuus on sen sijaan paitsi intuitiivisesti myös loogisesti paljon 'tervejärkisempää ja luonnollisempaa' metafysikkaa - sillä metafysiikalta me emme välty, vaikka alkaisimme puhua matematiikkaa - ja sepä vasta metafyysistä olisikin, koska kyetäksemme kommunikoimaan vain matematiikalla meidän täytyisi tykkänään menettää kokemuksellinen kykymme ja ulottuvuutemme.

IV
Täydellinen matemaattinen kommunikaatio toteuttaisi ikivanhan ideaalin, jota etenkin Pythagoras [matemaattinen lukumystiikka], Platon [ideaoppi, anamnesis ja tyyppihierarkia/subordinaatio] sekä Plotinoksen uusplatonismi [sulautuminen/paluu takaisin Yhteen] edustivat - toisin sanoen ihmisen materiaalisen, aistivan ja tahtovan persoonan kumoamista ja ylittämistä persoonattomaan ja ikuiseen maailmansieluun yhtymällä.

Kyseessä on tietysti Kreikan klassisen kauden [Platon, Aristoteles] filosofien ajattelua paljon vanhempi myyttinen perinne, joka juontuu aasialaisesta eetoksesta, jossa subjektia ei välttämättä edes tunneta tai tunnusteta. Budhhalaisuus kärsimystä aiheuttavan minuuden 'voittamisena ja nihiloimisena' on yksi tämän perinteen merkittävä ilmentymä.

Itse sanoudun irti itämaisen ajattelun anti-subjektiivisesta ja kollektiivista passiivisuutta korostavasta nihilismistä, vaikken toki kielläkään siihen sisältyvää perusintuitiota universumin [kaikkeuden, maailman, ei-minkään, kokonaisuuden] prioriteetista ihmiseen [tietoisuuteen, subjektiuteen, osaan] nähden. Silti valitsen juutalais-kristillisen tien eli tahtovaa subjektiutta korostavan solipsistis-tyyppisen nihilismin.

Onhan kuitenkin niin, että kaiken sen, mikä on, niinkuin se on, on oltava myös ja etenkin ihmisen tietoisuudessa, jotta sen olemisella olisi yhtään mitään merkitystä, sillä vain ihmisen [subjektiivisen tietoisuuden] kautta/välityksellä maailmasta voi löytää sekä merkityksen läsnäolon että merkityksen poissaolon.

V
Maailma itsessään ei ole yhtään mitään ilman tiedostavaa ihmistä - subjektia. Toisin sanoen mielikuva puusta, joka kaatuu metsässä ilman, että kukaan kuulee sen kaatumista tai näkee sitä sen kaatumisen jälkeen, olemassaolo on yhtä todellista kuin antiikin ehkä tunnetuimman tarueläimen eli yksisarvisen olemassaolo.

Kumpikin [sekä puu että yksisarvinen] on pelkkä fiktio ja fantasia, mutta jos sitten kävisi niin, että joku joskus löytäisikin tuon kyseisen puun tai yksisarvisen eikä hänen mielikuvituksensa tuote eroaisi lainkaan tästä 'objektiivisesta' havainnosta, niin onko meillä nyt [episteemistä] oikeutta sanoa, että vasta jälkimmäinen - 'objektiivinen' havainto - on ontologisesti todellisempi kuin alkuperäinen fiktio?

Pitihän esim. Einsteinin suhteellisuusteoriakin paikkansa jo silloin, kun sitä ei vielä ollut kokeellisesti verifioitu. Nyt on tietysti huomautettava, että vaikka Einstein oli mielikuvissaan 'animoinut' ajan suhteellisuuden, niin hän oli myös matemaattisesti päätellyt/todistanut sen, mitä pelkästään fiktiivis-mentaalisessa kuvassa todellisuutta animoiva/hahmottava ei tee.

Mutta tämä huomautus pätee lopultakin vain osittain, sillä mehän emme voi kokeellisesti mitata äärimmäisen suuria emmekä äärmmäisen pieniä ilmiöitä ja olioita ja vaikka voisimme, niin meidän ei ole mahdollista ymmärtää niitä suoraan havaintoina, koska ne eivät 'mahdu' kognitiivisen 'karttamme' piiriin - esimerkkinä maailmankaikkeuden 11 ulottuvuutta [toistaiseksi] tai kontrafaktuaalinen kausaliteetti, jossa seuraus edeltää syytä.

VI
http://www.youtube.com/watch?v=uCcwNoVSt2E
Jethro Tull - Locomotive Breath, from the album Aqualung. A true classic - [vanha kunnon Jethro Tull ja Ian Anderson - Locomotive Breath on raskaasti svengaavaa folk-bluesia].
*
In the shuffling madness
Of the locomotive breath,
Runs the all-time loser,
Headlong to his death.
He feels the piston scraping --
Steam breaking on his brow --
Thank God, he stole the handle and
The train won't stop going --
No way to slow down.

He sees his children jumping off
At the stations -- one by one.
His woman and his best friend --
In bed and having fun.
He's crawling down the corridor
On his hands and knees --
Old Charlie stole the handle and
The train won't stop going --
No way to slow down.

He hears the silence howling --
Catches angels as they fall.
And the all-time winner
Has got him by the balls.
He picks up Gideon's Bible --
Open at page one --
God stole the handle and
The train won't stop going --
No way to slow down.
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/09/tiede-taide-nihilismi.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Anamnesis_(philosophy)
http://www.thefreedictionary.com/subordinate
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusplatonismi#Filosofia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jethro_Tull
http://en.wikipedia.org/wiki/Jethro_Tull_(band)
http://en.wikipedia.org/wiki/Locomotive_Breath
http://britboyla.blogspot.com/2006_01_22_archive.html

No comments: