September 9, 2011

Jerusalem ja Istanbul Espanjassa [Jordi Savall ja Hèsperion XXI]

Jordi Savallin Jerusalem ja Istanbul

I
1
Helsingin juhlaviikoilla kuullaan [kuultiin] kaksi vanhan musiikin mestarin, katalonialaisen Jordi Savallin kokoamaa teemallista konserttia: Jerusalem ja Istanbul. Maailmalla mainetta niittäneet teokset ovat moniulotteisia musiikillisia tutkimusmatkoja kulttuurihistoriaan. Ne ovat temaattisia kokonaisuuksia, joissa uskonnollinen ja klassinen musiikki laajenevat maailmanmusiikiksi. Lavalla soittavat muusikot ovat kotoisin Euroopan ja Lähi-idän eri maista edustaen useita eri uskontoja.

Jerusalem on matka halki pyhän kaupungin monituhatvuotisen historian. Teos kertoo musiikin välityksellä tarinan ristiriitojen repimästä kaupungista ammentaen juutalaisesta, kristitystä ja muslimiperinteestä. Jerusalem on myös kannanotto rauhan puolesta. Savall uskoo, että musiikin avulla on mahdollista nousta politiikan yläpuolelle. Kirkkaana tähtenä lavalla loistaa sopraano Montserrat Figueras.

Istanbulin teemana on idän ja lännen kohtaaminen. Teos on musiikin sulatusuuni, jossa ottomaanien musiikillinen perinne yhdistyy armenialaiseen ja sefardijuutalaiseen traditioon.

Jordi Savall on erityisesti keskiaikaisen, renessanssi- ja barokkimusiikin mestari. Hän on viola da gamban taiturimainen soittaja, säveltäjä ja kapellimestari. Savallin kokoonpano on nimeltään Hespèrion XXI.

2
Voiko musiikilla rakentaa rauhaa? Kyllä voi, uskoo vanhan musiikin asiantuntija Jordi Savall. Jerusalem on matka pyhän kaupungin rikkaaseen, mutta ristiriitaiseen kulttuurihistoriaan. Klassisesta maailmanmusiikkiin laajeneva ohjelmallinen kokonaisuus ammentaa juutalaisesta, kristitystä ja muslimiperinteestä rinta rinnan. Siinä soittavat muusikot ovat kotoisin 14:stä eri Euroopan ja Lähi-idän maasta edustaen useita eri uskontoja. Kirkkaana tähtenä lavalla loistaa sopraano Montserrat Figueras.

"Jerusalemin kaupungin hepreankielisen nimen etymologia viittaa 'kahden rauhan kaupunkiin' - 'taivaalliseen' ja 'maalliseen' rauhaan. Taivaallista rauhaa lupasivat ja julistivat kaupungissa asuneet ja vierailleet profeetat ja maallista rauhaa ovat etsineet poliittiset johtajat, jotka ovat hallinneet kaupunkia sen viidentuhannen vuoden dokumentoidun historian ajan.

Välimeren alueen kolmen suuren monoteistisen uskonnon pyhittämä Jerusalem muodostui nopeasti rukouksien ja kaipauksen keskittymäksi. Kaupunki on ollut sen porteilla rauhanomaisesti parveilevien pyhiinvaeltajien päämäärä, mutta myös sotilaiden ja armeijoiden kohde, joka on toistuvasti saarrettu ja poltettu.

Jordi Savall ja Montserrat Figueras esittelevät pyhän, mutta piinatun kaupungin kirjavia musiikkiaarteita. Mukana on juutalaisia, kristittyjä ja muslimimuusikoita Israelista, Palestiinasta, Kreikasta, Syyriasta, Armeniasta, Turkista, Englannista, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta ja Belgiasta sekä Savallin ja Figuerasin omat yhtyeet Hespèrion XXI ja La Capella Reial da Catalunya. Juutalainen, kristillinen ja arabialainen musiikki muinaisista ajoista nykypäivään kuvaa Jerusalemin kaupunkina, joka toiveikkaana odottaa nimensä lupaamaa mahdollisuutta kahdesta rauhasta." - [Manuel Forcano, 2008].

3
http://www.youtube.com/watch?v=edAVNmvIyt0
Jordi Savall: Jerusalem, city of two peaces [1]

4
http://www.youtube.com/watch?v=a90uvf6m4rA&feature=related
Jordi Savall: Jerusalem, city of two peaces [2]

5
http://www.youtube.com/watch?v=1BK5KzSZ2RA&feature=related
Jordi Savall: Jerusalem, city of two peaces [3]

[to be continued ad 14?]

II
1
Itä kohtaa lännen Euroopan ja Aasian risteyskohdassa. Istanbul on uskonnollisen musiikin sulatusuuni, jossa ottomaanien hovin musiikillinen traditio yhdistyy armenialaiseen ja sefardijuutalaiseen kansanperinteeseen. Jordi Savall kuljettaa yleisön 1600-luvulle ja kiehtovaan metropoliin, jossa ei tunneta uskonnollisia tai kansojen välisiä rajoja.

Ottomaanien Istanbul ja bysanttilaisten Konstantinopoli, kaupunki kahden mantereen rajalla, oli säveltäjä Dimitrie Cantemirin (1673-1723) aikaan täydessä kukoistuksessaan. Bysanttilaisen historian vahvan läsnäolon lisäksi kaupungista oli tullut islamilaisen uskonnon ja kulttuurin sydän.

Ainutlaatuisena kansojen ja uskontojen sulatusuunina Istanbul on aina vetänyt eurooppalaisia matkaajia ja taiteilijoita magneetin lailla puoleensa. Cantemir saapui kaupunkiin 20-vuotiaana vuonna 1693, ensin panttivankina ja myöhemmin isänsä, Moldavian hallitsijan, diplomaattisena lähettiläänä. Cantemir tuli tunnetuksi tanburin, eräänlaisen pitkäkaulaisen luutun virtuoosina. Häntä pidettiin myös lahjakkaana säveltäjänä, kiitos teoksen Kitiih" ilmi'l-musiki (The Book of the Science of Music), jonka hän omisti sulttaani Ahmedille (1703-1730).

Tähän historialliseen kontekstiin sijoittuu "Dimitrie Cantemir's The Book of the Science of Music and the Sephardic and Armenian musical traditions". Teos pyrkii esittelemään Cantemirin työhönsä säilömää 1600-luvun ottomaanihallinnon “kultivoitunutta” instrumentaalimusiikkia sekä asettamaan sen dialogiin traditionaalisen kansanmusiikin kanssa. Kansanmusiikkia edustavat armenialaisten muusikkojen suulliset esitykset sekä ottomaanien valtakuntaan asettuneiden Espanjasta karkotettujen paimentolaisyhteisöjen musiikkiperinne.

Musiikillisen dialogin takana on todellinen historia, jota musiikki heijastelee. Vaikka instrumentit ja tapa soittaa ovat sittemmin muuttuneet ja haastaneet teoksen esittäjät, kuljettaa musiikki meidät takaisin vuosisatojen takaiseen Istanbuliin.

[Lähde: Jordi Savall / Alia Vox]

2
http://www.youtube.com/watch?v=_I7eV60Oq1w&feature=results_video&playnext=1&list=PLD87F142854B0F444
Jordi Savall - Ottoman Music (16th Century) / 'Makam Uzal Sakil Turna'

III
http://www.youtube.com/watch?v=5Frq7rjEGzs
Jordi Savall - Folías de España
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jordi_Savall
http://en.wikipedia.org/wiki/Jordi_Savall
http://www.helsinginjuhlaviikot.fi/fi/klassinen-musiikki/event/4/196---jordi-savall-jerusalem
http://www.helsinginjuhlaviikot.fi/fi/uutisvirta/article/2011/03/1251-jordi-savallin-suurteokset-jerusalem-ja-istanbul-helsingin-juhlaviikoille
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;17023;143390
http://es.wikipedia.org/wiki/Folia
http://www.alia-vox.com/
http://www.amazon.com/J%C3%A9rusalem-Book-Hybrid-Jordi-Savall/dp/B001GAQR50
http://www.amazon.com/Jerusalem/dp/B001O0VPX6
http://www.amazon.com/Istanbul-Jordi-Savall/dp/B002GUJ15W
http://en.wikipedia.org/wiki/Music_of_Spain#Renaissance_and_Baroque
http://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_music#History_of_Religious_Jewish_Music
http://en.wikipedia.org/wiki/Music_of_Turkey

5 comments:

Ironmistress said...

Meille skandinaaveille nuo paikat ovat kuitenkin Jorsala ja Miklagård ;)

Rauno Rasanen said...

??

Rauno Rasanen said...

!!

aaja said...

sitä oltiin avajaisissa

Ironmistress said...

Aivan niin. Samoin Labradorin kuuluisi olla Markland. Ne ovat kyseisten paikkojen vanhoja skandinaavisia nimiä.

Islanniksi muuten tuo Bosporin salmen kaupunki on yhä edelleen Miklagård. Ei suinkaan Istambul.