*
Tämä teksti oli alunperin tarkoitus kirjoittaa kommentiksi Ironmistressin päreeseen Me luomme uuden maailman, eli fascistinen modernismi.
*
Motto: En tiedä, miksi laulaa lintunen ja miksi jyräjääpi ukkonen. Vaan itse tiedän siksi laulavani, kun sävelet soivat rinnassani! [Larin-Kyösti]
*
[Kielimafian lisäys (II, 1) viimeksi 15.9]
I
1
Suhteellisuus- ja kvanttiteoria, joita voi pitää 'nihilistisinä' reaktioina suhteessa newtonilaiseen maailmakuvaan, osoittivat lopullisesti, että aika ja aine ovat fysikaalisessa katsannossa pelkästään antrooppisia harhoja. Newtonilaisen maailmankuvan hajoamisesta seuraa fataaleja korollaareja, sillä modernin sekä etenkin postmodernin estetiikan [ja etiikan] nihilismi on modernin fysiikan analoginen paralleeli, josta ei ole enää mitään paluuta menneisyyden [tiede-]mytologioihin - paitsi enemmän tai vähemmän lapsellisissa fantasioissa, jotka toistavat viimeistään Hesiodoksessa kirjalliseen muotoon saatettua kulttuuri-pessimististä perinnettä eli kaipuuta takaisin alkuperäiseen kulta-aikaan.
Moderni nihilismi on etenkin modernin fysiikan [mutta myös jo newtonilaisen, positivistisen mekaniikan] lihaksi tulo etiikan, estetiikan ja politiikan diskursseissa. Kun siis puhutaan tyhjyydestä yrittäen derridalaisesti paljastaa kielen ytimen tyhjä olemus, puhutaan itse asiassa [toki analogisesti] siitä pimeästä aineesta, josta koko universumi [ja siten myös meidän tietoisuutemme] lähes kokonaan 'koostuu', ja josta emme voi tietää mitään. Kyseisen tietämättömyytemme syytä [miksi] emme fyysikon mielestä kuitenkaan saisi enää edes kysyä, koska emme ylipäätään voi saada fysikaalista vastausta miksi-kysymyksiin.
Mutta miksi fysikaalisesti päätelty tyhjyys olisi jotenkin järkevämpää kuin 'filosofinen' tyhjyys? Miksi matematiikalla 'todistettu' tyhjyys olisi arvostettavampaa ja legitimoidumpaa kuin filosofian, teologian ja taiteen tyhjyys? Samasta asiasta kuitenkin on kyse, joskin filosofia ja teologia käyttävät tyhjyydestä puhuessaan kieltä - fyysikko sen sijaan matematiikkaa. Silti molemmat joutuvat turvautumaan metaforiseen kuvaukseen, sillä mahdottoman kuvaaminen on aina metaforista myös matematiikassa, koska tyhjyyttä/mahdotonta ei voida kokeellisesti mitata.
Väitän, että juuri luonnontieteilijät sortuvat ideologiseen petokseen halutessaan kaikkien ihmisten vaikenevan siitä, mistä ei voi puhua fysikaalisin termein ja kaavoin [koska eksakti totuus olisi tässäkin tapauksessa mahdollinen vain fysikaalisesti ilmaistuna - jos olisi]. Väitän edelleen, että fyysikkojen itsensä [ollakseen täysin johdonmukaisia ja koherentteja tässä vaikenemisen vaatimuksessaan] tulisi itse vaieta lopullisesti, koska ihminen ei ole heille yhtään mitään fysikaalisessa mielessä ja fyysikoillahan ei ole olemassa mitään muuta ontologisesti todellista kuin fysikaalinen maailma.
Kuitenkin nämä fundamentalisti-fyysikot ajautuvat pahaan ristiriitaan vaatimuksissaan, koska ovat ikäänkuin mustasukkaisen kärkkäitä kieltämään tyhjyydestä puhumisen jokaiselta - niin teologeilta, filosofeilta kuin taiteilijoilta - vain sen [nähtävästi narsistisen] trauman vuoksi, etteivät itse voi omassa diskurssissaan puhua tyhjyydestä.
Mikäli tiedemiehet sitten edes yrittävät puhua ei-fysikaalisesti [mistä tahansa], he alkavat monesti harrastaa science-fictionia, Tolkienia tai muuta neo-mytologiaa, joka toistaa [kuten sanottu] samaa ikiaikaista [jo ennen Hesiodoksen Töitä ja päiviä alkanutta] aristokraattis-nostalgista haikailua menneeseen [positiivisessa science-fictionissa tulevaan] kulta-aikaan, joka on psykologis-biologisesti olemassa perimmältään joko a] allegorisena paluuna eläimelliseen vaistonvaraisuuteen ja viattomuuteen tai jopa b] regressiivisenä paluu-fantasiana aikaan ennen syntymää. Positiivisen science fictionin tulevaisuudessa a ja b korvautuvat tietenkin täydellisellä tekniikalla täydellisine cyborgeineen ja androideineen, jotka ovat vanhan mytologian päivitettyjä hahmoja.
Mielestäni tällainen regressiivisellä imaginaarisuudella mässäily on melko pinnallista, teennäistä ja tietyn ideologian kätkevää roolipelaamista - naivia fantasia-leikkiä, joka paljastaa, että kyseisillä tiede-ihmisillä on syvä taipumus rasistis-elitistiseen konservatismiin, joka vaatii yhtä aikaa paluuta sekä tekno-fantasia-realismiin että oikeisto-populismiin.
2
Pysykööt siis fyysikot ja molekyyli-biologit mieluummin täysin vaiti siitä, mistä ei voi mitään tietää ja antakoot taiteilijoiden ja filosofien puhua ihmisestä ja maailmasta niin vapaasti kuin näiden sielu sietää tässä maagisessa teatterissa nimeltään olemassaolo.
Taiteilija ei ole tiedemiehen kilpailija vaan hänen ironinen narrinsa. Taide on harkittu ja totinen valhe, joka kertoo totuuden - toisin sanoen fiktio, joka performoi kokemuksen tasolla ihmisen eksistenssin eri ulottuvuuksia - sekä harhaisia, typeriä että hiukan totuudenmukaisempiakin ulottuvuuksia.
Taiteilija ei tuo mitään lisää maailman perusolemukseen [siihen, mikä on niinkuin se on], mutta pystyy sentään ilmaisemaan tuota olemusta performatiivisesti fiktiona - toisin kuin fyysikko, joka voi vain osoittaa [jos voi], miten kaikkeus toimii.
Vaikka taitelija eli näyttelijä [eli imitoija, jota pidän taiteilijan arkkityyppinä] avoimesti esittääkin kysymyksen miksi [toisin kuin fyysikko, joka vaatii vaikenemaan miksi-kysymyksestä tautologiseen umpikujaan johtavana nonsensenä], hän ei odota löytävänsä tai saavuttavansa oikeaa vastausta kysymykseensä senkään takia, että vain ja juuri kysymys - ei suinkaan epistemologisesti oikeutettu tai matemaattisesti todistettu vastaus - sisältyy hänen 'kompetenssinsa pätevyysalueeseen'.
Taiteilija--filosofi toteaa olemassaolon tyhjyyden edessä kuin teatterimies Albert Camus [ei sanatarkka sitaatti]: Minä kysyin tieteeltä, mikä/mitä maailma on ja se esitti minulle varmoina pidettyjä kaavoja sekä malleja. Tiede yritti siis kuvan [metaforan] avulla selittää minulle maailman olemuksen. Silloin tajusin, etten tule koskaan tietämään - [ettei kukaan tiedä maailmasta mitään muuta kuin kielikuvansa, jotka legitimoidaan käytetyllä metodilla].
Mutta yhtä kaikki - taiteilija esittää tuon miksi-kysymyksen aina ja ikuisesti, sillä performatiivisessa rooli-henkilöydessään hän on kaikkea - niin filosofi kuin teologikin - miksei myös tiedemies [tai pikemminkin tiedemiehen persoona eli naamio]. Tällaiseen [performatiivis-parallaksiseen] positioon suhteessa todellisuuteen ei tiedemies oman tieteellisyytensä säilyttääkseen voi milloinkaan astua.
Niinpä vain teatteri voi kertoa ja ilmaista meille, millaista on kysyä loputtomiin miksi eli mikä on miksi-kysymyksen ontologia ja/eli millaisiin positioihin eli/ja topologioihin miksi-kysymyksen esittäminen saattaa johtaa. Itse asiassa juuri tuo olemassaoloaan ihmettelevä 'miksi' on kaiken taiteen, myytin ja uskonnon - siis ihmisenä olemisen - ytimessä.
Tiede tulee näyttämölle vasta miksi-kysymyksen ja siihen annetun vastauksen jälkeen eli todistamaan [kumoamaan] sen, miten kaikki [miksi-kysymykseen annettu vastaus] itse asiassa tapahtuu. Tämä loputon todistamisvietti [tiedon tahto] merkitsee lopulta etiikan, estetiikan, uskonnon ja jopa taiteen tuhoa. Tiede fundamentalistisimmillaan on teknokratialla legitimoitua nihilismiä.
Toisin sanoen juuri kreikkalaisen ja juutalaisen aateperinnön yhdistänyt kristillis-monoteistisen creatio ex nihilo'n emansipatorinen kipinä sytytti tieteellisen totuudentavoittelun täyteen liekkiin ja että juuri modernista tieteestä ja modernista akatemiasta [alma mater] tuli sekä ontologisen ja episteemisen että eettisen ja esteettisen nihilismin eli voluntaristisen nominalismin äiti.
Tiede yhdistyneenä sotaan [joka puolestaan on kaiken evolutiivisen nihilismin isä] tuhosi lopulta kaikki inhimillisesti positiiviset perspektiivit [jopa onnen, jonka nimissä tiedettä ideologisen itsepetoksen (kulutus-nautintoon tähtäävän kapitalismin) hengessä ja vallassa tehdään]. Jäljelle ei jäänyt muuta toivoa kuin science fiction ja tolkien'lainen uus-mytologia - [en silti kritisoi niinkään itse taiturimaista Tolkienia, vaikken Sormuksien herrasta kovin otettu olekaan vaan Tolkienin luonnontieteellisiä fantasia-faneja, jotka sekoittavat tiedostamattaan keskenään tieteen ja uusmytologis-elitistisen etiikan].
Tiede [ja ihminen ylipäätään] on yhtä aikaa sekä itsemurhapommi että käärme, joka syö omaa häntäänsä, kunnes katoaa olemattomiin. Mutta vain teatteri ja perenniallinen filosofia kykenee esittämään vakavissaan ja autenttisesti tämän jumalallisen ja nihilistisen kehityksen tosiasian, sillä tiede itse ei sitä kykene reflektoimaan ja tiedostamaan - muuten se ei olisi enää tiedettä vaan mytologiaa [mihin jopa nykyfysiikka tosin näyttää väistämättä ajautuvan siinä missä aikoinaan stoalaisten metafyysinen äärirationalismikin].
Odotan, että joku nerokas nykyihminen kirjoittaisi suuren arkkityyppisen näytelmän tästä moderniin ja postmoderniin sisältyvästä rappeutumis-prosessista [kyseessä ei silti (kuten sanottu) ole mikään uusi idea ihmisen aatehistoriassa], johon a] Friedrich Nietzsche kirjoitti alkutahdit [totuus tuhoaa myyttisen ja metafyysisen merkityksen, minkä jälkeen kaikki on vain tulkintaa tulkinnasta], b] Karl Barth sekä Martin Heidegger keskeiset teemat [dialektinen teologia sekä/eli olemisen ja olevan ontologinen ero] ja c] Michel Foucault loppukohtauksen [biopolitiikka ja 'ihmisen kuolema' (alunperin Nietzschen schopenhauer-vaikutteinen kielikuva)].
II
http://www.youtube.com/watch?v=u8hLc_nqx8g
Cream - Tales of Brave Ulysses - [kolossaalisen mahtava biisi - Claptonin (jolta tällä kertaa biisin perusidea) ja Brucen hienoin sävellys-yhteistyö; Martin Sharpin sanoitus on muokattu Odysseuksen tekstistä].
1
You thought the leaden winter would bring you down forever,
But you rode upon a steamer to the violence of the sun.
And the colors of the sea blind your eyes with trembling mermaids,
And you touch the distant beaches with tales of brave Ulysses
How his naked ears were tortured by the sirens sweetly singing,
For the sparkling waves are calling you to kiss their white laced lips.
And you see a girl's brown body dancing through the turquoise,
And her footprints make you follow where the sky loves the sea.
And when your fingers find her, she drowns you in her body
Carving deep blue ripples in the tissues of your mind.
The tiny purple fishes run laughing through your fingers,
And you want to take her with you to the hard land of the winter.
Her name is Aphrodite and she rides a crimson shell,
And you know you cannot leave her for you touched the distant sands
With tales of brave Ulysses; how his naked ears were tortured
By the sirens sweetly singing.
The tiny purple fishes run lauging through your fingers,
And you want to take her with you to the hard land of the winter.
2
Videon kuvassa kiteytyy Valistuksen dialektiikan [Adorno/Horkheimer] kriittinen ydinsanoma. Rationaalinen Odysseus ['Monineuvo'] on sidotuttanut itsensä mastoon, jottei sekoaisi seireenien [eli viettelevän ja tuhoavan luonnon] kutsusta ja palaisi näiden kanssa vaistonvaraiseen primitiivis-antirationaaliseen alkutilaan, joka tuhoaisi hänet.
Odysseuksen soutajilla on tulpat korvissa, joten he eivät kuule seireenien ääntä, mutta Odysseus haluaa koetella itseään ja siten harjaannuttaa mieltään hallitsemaan yhä vielä voimakkaita vietti-impulssejaan. O. on varmuuden vuoksi sidotuttanut itsensä ja kieltänyt miehiään avaamasta köysiä, vaikka hän miten huutaisi ja vaatisi.
Adornolle ja Horkheimerille Odysseus on ensimmäinen valistusfilosofi eli luontoon [sekä itsessään että tietoisessa havainnossaan] vieraantuneesti ja jopa vihamielisesti suhtautuva teknokraatti. A:n ja H:n myytti-analyysi on paljossa velkaa Nietzschen [esim. Moraalin alkuperästä] ja Freudin [esim. Ahdistava kulttuurimme] antropologis-kulttuurisille pohdinnoille.
Odysseys ja seireenit on myyttiseen historiaan sijoitettu allegoria yleistävän, abstrahoivan, teknologisen, kontrolloivan eli hallintaan pyrkivän länsimaisen järjen sekä alkuvoimaisen, vaistonvaraisen, ennakoimattoman, kiihottavan, uhkaavan, hajottavan ja tuhoavan luonnon välisestä kiistasta, jossa mies seikkailujen monineuvoisena sankarina edustaa järkeä sekä kesyttämätön, primitiivinen ja himottavuudessaan tappava seireeni-nainen luontoa.
On syytä muistaa, että Odysseuksen vaimo Penelope oli uskollisuuden perikuva ja odotti miestään Troijan sodasta lähes kaksikymmentä vuotta suostumatta yhä röyhkeämmiksi muuttuville kosijoilleen, jotka Odysseus palattuaan tappoi säälimättä ja systemaattisesti.
Äärifeministeille [näin olen antanut itseni ymmärtää] Odysseus-tarinan naiskuva on ollut niin kahlitseva ja sovinistinen, että emansipoituneitten naisten pitäisi heidän mukaansa ilman muuta ryhtyä mieluummin seireeneiksi [bonoboiksi?] kuin arvostaa uskollisuutta ja perhettä [seksi- ja pornobisneksessä riittääkin hommia].
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin-Ky%C3%B6sti
http://en.wikipedia.org/wiki/Hesiod
http://en.wikipedia.org/wiki/Works_and_Days
http://en.wikipedia.org/wiki/Ages_of_Man#Hesiod.27s_Five_Ages
http://en.wikipedia.org/wiki/Theogony
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hesiodos
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antrooppinen_periaate
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mekanismi_(filosofia)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alma_mater
http://takkirauta.blogspot.com/2011/09/me-luomme-uuden-maailman-eli.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Tales_of_Brave_Ulysses
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tales_of_Brave_Ulysses - [aika epätarkka tynkä on tämäkin suomalainen wiki-info englanninkieliseen verrattuna]
http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=325
http://www.illusionsgallery.com/Ulysses-sirens-Draper.html
http://www.lyricsfreak.com/c/cream/tales+of+brave+ulysses_20034173.html
http://susiemo.wordpress.com/category/susiemon-tervehdykset/
11 comments:
Ei se kyllä ihan noinkaan mene.
Einsteinin relativistinen mekaniikka ei mitenkään kumonnut newtonilaista mekaniikkaa. Se vain täsmensi sen erikoistapaukseksi silloin, kun v<<c. Newtonin mekaniikka on täysin riittävä makromaailman ilmiöiden selittämiseen (ellei kyse ole todella relativistisista nopeuksista, massoista tai dimensioista) ja sitä opetetaan yhä joka ainoassa maailman lukiossa ja korkeakoulussa.
Se, että taiteilijat lähtivät hörhöilemään nihilismin poluille osoittaa ainoastaan heidän kyvyttömyyttään ymmärtää, mistä todella on kyse. Se, että mikromaailmassa ilmiöt ovat enemmän tai vähemmän outoja, ei merkitse sitä että ne olisivat sitä makromaailmassa.
Se, että tähän yritetään tuoda mukaan Derridaa (joka on puhdasta stiiknafuuliaa) ja sekoittaa se vielä astrofysiikkaan ja pimeään aineeseen, osoittaa, ettei taiteilijoilla sen enempää kuin filosofeillakaan ole höläyksen pöläystä siitä, missä luonnontieteissä mennään. Se, että aika ja aine ovat mikromaailmassa illuusioita, ei merkitse sitä että ne olisivat sitä makromaailmassa. Tämä on asia, jonka jokainen luonnontieteilijä tekee itselleen selväksi jo fuksivuonna. Aika on entropian gradientti eikä sen kummempaa.
Modernismi on esimerkki siitä, miten käy, kun ei ymmärretä luonnontieteitä ja innostutaan niistä ja hukataan tolkku.
Mitä taas fantasiaan tulee, niin on paljon tolkullisempaa eskapismia paeta maailman julmuutta fantasiaan kuin pulloon tai ruiskuun. Joka ainoa ihminen kaipaa fantasioita, eskapismia ja irtiottoa arjesta - ilman sitä elämä muodostuu sietämättömäksi. Voit toki sanoa vaikkapa roolipelaamista naiiviksi fantasialeikiksi, mutta onko juopottelu tai television tuijottaminen sitten kuinka aikuisempaa tai kypsempää?
Mitä taiteeseen tulee, niin 90% siitä on täyttä roskaa. [Kuten Sturgeonin lain mukaan aina.] Plus sitten aivan tietoiset huijaukset. Taide ei ole tieteen narri; pikemminkin taide on tieteen rinnalla pelkkä kehitysvammainen kuolaava vajakki, joka toistelee honottavalla äänellään tieteeltä kuulemiaan lauseita ymmärtämättä niiden sisältöä.
Postmodernismiin kuuluu olennaisena osana tiedevihamielisyys. Ymmärtämättä kuitenkaan että mihin se johtaa ja ymmärtämättä, että ilman tiedettä ja teknologiaa eläisimme orjanomistajayhteiskunnassa ja ihmisen keski-ikä pyörisi siellä 35 vee pinnassa. Olisiko se sitten kuinka tavoiteltava olotila, on kysymys sinänsä, mutta maailman kansainvälinen muuttoliike on paras indikaattori siitä, ettei se olisi.
Fundamentalismi pukeutuu monenlaisiin naamioihin, kuten nyt esimerkiksi tieteeseen.
Siis missä luonnontieteessä muka mennään? Helvetti kun ette te tiedä sitä itsekään. 70-90% aineesta aineesta on kuulemma hukassa viimeisimpien tutkimusten mukaan.
Ette te mitään tiedä - ette teoreettisesti ettekä kokeellis-empiirisesti - puhumattakaan siitä, että ymmärtäisitte maailmaa kokemuksellisesti, vaikka eihän teillä kokemuksia edes voi olla, koska koneilla ei ole aitoa kokemustietoisuutta ja te olette koneita.
Valtaojakin - tuo lapsekas tähtivaeltaja - pitää paavi-Enqvistin tavoin itseään koneena ja sinä IM kuulut samaan moottorikerhoon heidän kanssaan.
Mutta miksi minä ylipäätään vaivaudun kommentoimaan näitä aivoistaan reifikoituneita kone-idiootteja? Ehkä siksi, että itse olen ihminen enkä kone ja myös mielisairaanhoitaja, jota kiinnostaa psyykkinen patologia - jopa täysin toivoton ja parantumaton.
[palaan asiaan]
Mutta miksi Enqvist ja Valtaoja ovat kompetentteja kommentoimaan vähän mitä tahansa asiaa?
Rauno, koska näytät uskovan, että ihminen on muutakin kuin kone, niin voisitko selittää mitä tuo muu on?
Jos ihmisellä on aineesta irallinen sielu, niin kuinka sen voi havaita ja mitata?
Miksi tiedemiehet ovat mielestäsi rasistisia oikeistolaisia, kun kuitenkin suurin osa 1900-luvun suurista tieteilijöistä on kuitenkin olleet poliittisesti vasemmistolaisia?
Sammalkieli heillä on tietenkin sama oikeus sanoa mielipiteensä asiasta kuin asiasta. On sitten täysin eri asia pitäisikö kenenkään kuunella niitä.
Sammalkieli,
Kun on tunnettu professori, niin julkisuutta [siis rahaa] himoitseva media antaa näille 'yhden asian persoonille' mahdollisuuden pälättää 'tuntemuksiaan' julkisesti mistä tahansa asiasta, mikä merkitsee, että heidän typerimmät ja ennakkoluuloisimmatkin mielipiteensä saavat paitsi ilmaista mainosta myös täysin katteetonta uskottavutta sen vuoksi, että he tuntevat hyvin esimerkiksi jonkin planeetan kaasukehän ominaisuudet.
No - tuollaisella pätevyydellähän [lue: julkisuudella] kannattaisi lähteä jo vaikka politiikkaan mukaan [haha].
1
'Rauno, koska näytät uskovan, että ihminen on muutakin kuin kone, niin voisitko selittää mitä tuo muu on?'
MINÄ olen tuo muu! Vai pitääkö huutaa kovempaa?
2
'Jos ihmisellä on aineesta irallinen sielu, niin kuinka sen voi havaita ja mitata?'
Ei ole mitään aineesta irrallista sielua, jonka voisi löytää jostain hiivatin aivo-kudoksesta.
Tietoisuus kuitenkin on olemassa, mutta sen mittaaminen ja havainnointi on samaa kuin yrittäisi puristaa aivomassasta esiin ajatuskuplia. Kyseessä on siis jotakuin mieletön tutkimusprojekti. Tietoisuus kun 'näkyy' oikeastaan vain kielessä/kielenä.
3
'Miksi tiedemiehet ovat mielestäsi rasistisia oikeistolaisia, kun kuitenkin suurin osa 1900-luvun suurista tieteilijöistä on kuitenkin olleet poliittisesti vasemmistolaisia?'
Kohdistin kritiikkini tetysti lähinnä Ironmistressiin, joka on patakonservatiivinen hurri-porvari, mutta itse asiassa luonnontieteilijöitten oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus ei ole tässä niin oleellinen seikka kuin ilmeisesti ajattelet.
Oleellista on se, että teknologiasta ja luonnontieteistä on viimeisten 50:n vuoden aikana tullut lopullisesti kapitalismin hallinnoimia tuotantovoimia, joissa tutkimuksen tuotteistaminen on ensisijaista ja sen tieteellinen merkitys/arvo vasta toissijaista.
Näin ollen vasemmistolaisetkin luonnontieteilijät kantavat kapitalismin kyytä povellaan - [hiukan samassa mielessä Einstein kantoi jo etukäteen joskin tietysti tahtomattaan myös Hiroshiman ja Nagasakin kohtaloa povellaan].
Fundamentalismi pukeutuu monenlaisiin naamioihin, kuten nyt esimerkiksi tieteeseen.
Sanahelinää. Määrittele "fundamentalismi" ei-uskonnollisessa viitekehyksessä.
Siis missä luonnontieteessä muka mennään? Helvetti kun ette te tiedä sitä itsekään.
Emme tiedäkään - vielä. Mutta otamme koko ajan selvää. Pelkästään jo tieteen luonteeseen kuuluu, että otetaan selvää asioista, joista ei aiemmin tiedetä mitään ja ilmiöistä, jotka on havaittu mutta joiden luonnetta ei tunneta. Se on aivan tieteellisen tutkimuksen määritelmä.
70-90% aineesta aineesta on kuulemma hukassa viimeisimpien tutkimusten mukaan.
Se, että tällaista hukassa olevaa ainetta, jonka luonnetta ei vielä tunneta, on vasta aivan viime aikojen havainto. Meillä on siis ilmiö, jonka luonnetta ei tunneta. Tieteen tehtävä on ottaa selvää, mistä on kyse - ei jäädä ihmettelemään.
Ette te mitään tiedä - ette teoreettisesti ettekä kokeellis-empiirisesti
Vielä.
- puhumattakaan siitä, että ymmärtäisitte maailmaa kokemuksellisesti, vaikka eihän teillä kokemuksia edes voi olla,
Puhut nyt muusikolle. Ja musiikki, jos mikä, on aivan puhdasta fysiikkaa ja matematiikkaa. Kaikista estetiikan kokemuksista musiikki on kaikkein tieteellisin taiteen muoto.
Käytä pentatoniaa, et voi epäonnistua. Saat maailman laulamaan täydellisessä harmoniassa. Jopa atonaalinen musiikki kuulostaa hyvältä pentatonialla toteutettuna. Kotitehtäväksi jääköön selvittää, että miksi.
koska koneilla ei ole aitoa kokemustietoisuutta ja te olette koneita.
Onko sinulla esittää todisteita siitä, että olisimme jotain muuta kuin biorobotteja?
Vastaus on, että ei ole. [Ruukinmatruuna kyllä tietää, ettemme ole biorobotteja, vaan Sting on oikeassa.]
Mutta miksi minä ylipäätään vaivaudun kommentoimaan näitä aivoistaan reifikoituneita kone-idiootteja? Ehkä siksi, että itse olen ihminen enkä kone ja myös mielisairaanhoitaja, jota kiinnostaa psyykkinen patologia - jopa täysin toivoton ja parantumaton.
Ei ole naaman vika, jos peili on vino.
1
Minä itse olen [ainakin itselleni] varma todiste siitä, etten ole pelkkä kone.
2
Sitäpaitsi tietoisuus ei ole pelkkä tekninen ongelma, koska silloin sitä ei voitaisi edes ajatella.
Vain tietoisuus voi tutkia tietoisuutta eli itseään mutta silloinkin aina epäsuorasti. Me emme koskaan tule pääsemään tiedostusprosessin ytimeen tietoisina.
Toisin sanoen tieteelliset havainto-tutkimukset eivät tutki tietoisuutta vaan tietoisuuden empiirisiä edellyksiä [koska tietoisuutta ei muulla tavalla voi tutkia], minkä tutkimuksen tietoisuus itsessään siis mahdollistaa.
3
Muusikko voi olla ja useimmiten onkin pelkkä 'teknikko', mutta yhtä varmaa on, että silloin hänestä ei koskaan tule enempää kuin musiikkia soittava teknikko.
Persoonallinen luova ilmaisu ylittää [transsendoi] teknis-äärelliset edellytyksensä ja ehtonsa. Niinpä vain koneet soittavat pelkkiä nuotteja - [tätä tosiasiaa ei saisi kertoa 'basistille', joka tietysti luulee, että häntä kehutaan].
'Rauno, koska näytät uskovan, että ihminen on muutakin kuin kone, niin voisitko selittää mitä tuo muu on?'
MINÄ olen tuo muu! Vai pitääkö huutaa kovempaa?
Määrittele minä. Mikä on minä substanssi? Vai onko se pelkkä korkeasti järjestyneen materian attribuutti?
2'Jos ihmisellä on aineesta irallinen sielu, niin kuinka sen voi havaita ja mitata?'
Ei ole mitään aineesta irrallista sielua, jonka voisi löytää jostain hiivatin aivo-kudoksesta.
Ergo: "minää" ei ole olemassa muutoin kuin pelkkänä biorobotin firmwarena.
3'Miksi tiedemiehet ovat mielestäsi rasistisia oikeistolaisia, kun kuitenkin suurin osa 1900-luvun suurista tieteilijöistä on kuitenkin olleet poliittisesti vasemmistolaisia?'
Kohdistin kritiikkini tetysti lähinnä Ironmistressiin, joka on patakonservatiivinen hurri-porvari,
Pioneereille olen faskisti
ja faskisteille pioneeri
kaikki pikku runkkarit huutaa lokeroistaan
jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan
[Unohdit vielä "jutku", kiitos abrahamilaisen juurivesakon sukupuussa.]
Oleellista on se, että teknologiasta ja luonnontieteistä on viimeisten 50:n vuoden aikana tullut lopullisesti kapitalismin hallinnoimia tuotantovoimia, joissa tutkimuksen tuotteistaminen on ensisijaista ja sen tieteellinen merkitys/arvo vasta toissijaista.
Sellaista se elämä on. Ikävä kyllä se fyrgendahl on se nervus rerum, jonka ehdoilla mennään.
Ellei sitten haluta romahtaa totalitarismiin. Verrattuna niin sosialismin kuin kansallissosialisminkin track recordiin reaalimaailmassa, kapitalismi on se pienimmän riesan tie.
1
Minä itse olen [ainakin itselleni] varma todiste siitä, etten ole pelkkä kone.
Oletko sitä muille? Entä, jos olet pelkkä biorobotti, ja minäsi on pelkkää firmwarea ja käyttöjärjestelmää?
2
Sitäpaitsi tietoisuus ei ole pelkkä tekninen ongelma, koska silloin sitä ei voitaisi edes ajatella.
Vain tietoisuus voi tutkia tietoisuutta eli itseään mutta silloinkin aina epäsuorasti. Me emme koskaan tule pääsemään tiedostusprosessin ytimeen tietoisina.
Mistäpä sen tiedät?
3
Muusikko voi olla ja useimmiten onkin pelkkä 'teknikko', mutta yhtä varmaa on, että silloin hänestä ei koskaan tule enempää kuin musiikkia soittava teknikko.
Kraftwerkin pojat ovat sähköinsinöörejä, kuten myös John Deacon. Brian May puolestaan on astronomi. Ovatko he musiikkiteknikkoja, ja jos eivät, niin miksi?
Persoonallinen luova ilmaisu ylittää [transsendoi] teknis-äärelliset edellytyksensä ja ehtonsa. Niinpä vain koneet soittavat pelkkiä nuotteja - [tätä tosiasiaa ei saisi kertoa 'basistille', joka tietysti luulee, että häntä kehutaan].
Jonkun on ohjelmoitava ne nuotit sinne koneeseen.
Et ole kai vielä kuullut vokaloideista?
En minä tiedä, mutta olen varma.
Sitäpaitsi palvon mieluummin itseäni [joka on mono[a]teistisen Jumalan kääntöpuoli] kuin nykyaikaisia epäjumalia eli teknologisia malleja sekä ihmiskoneita/koneihmisiä - noita kultaisen vasikan moderneja mutaatioita [pahanlaatuisia kasvaimia].
*
http://filosofia.fi/node/4304
Post a Comment