Chesterton havaitsi - jälleen kerran - selvästi sen vaaran, jota länsi kehittelee 'sodallaan terrorismia vastaan'. Orthodoxy-kirjassa, joka on katolisen propagandan ääriesimerkki, viimeisillä sivuilla hän levittää näkyviimme uskonnon pseudovallankumouksellisten kriitikkojen umpikujan: he aloittavat hylkäämällä uskonnon sortovoimana, joka uhkaa ihmisvapautta. Taistellessaan uskontoa vastaan heidän on kuitenkin pakko luopua vapaudesta itsestään ja uhrata siten se, mitä he halusivat puolustaa.
Uskonnon ateistisen teoreettisen ja käytännöllisen torjumisen perimmäinen uhri ei ole uskonto (joka jatkaa elämäänsä häiriintymättä) vaan itse se vapaus, jota uskonnon oletettiin uhkaavan. Uskonnollista viitepistettä vailla radikaalisti ateistinen universumi on egalitaarisen terrorin ja tyrannian harmaa vyöhyke.
He, jotka taistelevat Kirkkoa vastaan vapauden ja ihmisyyden tähden, päätyvät sinkoutumaan pois vapaudesta ja ihmisyydestä, jos he vain voivat taistella Kirkkoa vastaan... Tunsin miehen, jolla oli niin kova intohimo todistaa, että hänellä ei ole persoonallista olemassaoloa, kuolemansa jälkeen, että hän vajosi siihen kantaan, ettei hänellä ole persoonallista olemassaoloa nyt... Olen tuntenut ihmisiä, jotka näyttivät, ettei jumalallista tuomiota voisi olla olemassa näyttämällä, ettei inhimillistä tuomiota voisi olla olemassa...
Me emme ihaile, me tuskin edes puolustamme fanaatikko, joka upottaa tämän maailman rakkaudesta toiseen maailmaan. Mutta mitä voimme sanoa fanaatikosta, joka upottaa tämän maailman vihasta toiseen maailmaan? Hän uhraa itse ihmisyyden olemassaolon Jumalan olemassaolemattomuudelle. Hän ei tarjoa uhrejaan alttarille, vaan ainoastaan alttarin joutavuudelle ja valtaistuimen tyhjyydelle...
Itämaisilla persoonallisuuden epäilyksillään he eivät varmista, ettei meillä ole persoonallista elämää täältä lähdettyämme; he vain varmistavat, ettei meillä ole kovin iloista ja täyttä elämää täällä...
Sekularistit eivät ole upottaneet jumalallisia asioita vaan maalliset, jos se nyt heitä yhtään lohduttaa.
Slavoj Zizek: Tervetuloa reaalisen autiomaahan! (s. 120, neljännen esseen Homo suckerista homo saceriin aloitus)
No comments:
Post a Comment