April 13, 2008

Miten ajattelu on mahdollista ristiriidan ja eron perimmäisyydestä käsin?

Tämä mies on nero!
(Tarkennuksia ja Lisäys 13.4)

Olkaapa nyt kärsivällisiä (kuten minä ;) ja kuunnelkaa tarkkaan mitä Slavoj Zizek sanoo. Väitän, että jokainen löytää oman kiintopisteensä hänen ajattelunsa perustavaan metodiin, sillä niin monenlaisia ja meistä useimmille tuttuja esimerkkejä käyttäen Zizek selventää melkein kuin rautalangasta vääntäen filosofisen ajattelunsa perimmältään äärimmäisen hankalaa metodia ja käsitteistöä.

Sitäpaitsi Zizekissä on sellaista karismaa ja 'hengen paloa', etten ole moista kokenut kuin 1970-luvun vähemmistökommunistien fundamentalistisessa paatoksessa tai rankkaa narsistista postmodernismia edustavan Esa Saarisen 'murrosikäismäisessä' innostuksessa ('vouhkaamisessa').

Mutta jos stalinistit olivat sokaistuneet toiston pakkoon jämähtäneen, universaalin ideologisen Totuuden Valosta ja Saarinen puolestaan oli hedonistisen vapauden, (välinpitämättömän) suvaitsevaisuuden ja anything goes- sekä antaa mennä-anarkismin (pakkoneuroottista) ilosanomaa julistava, niin Zizekin filosofinen sanoma on paitsi älyllisesti paljon vaativampi ja perustellumpi myös paradoksaalisella tavalla käytännöllisempi ja realistisempi kuin esimerkkini näennäisesti erilaisiin ideologis-ontologisiin näkemyksiin sitoutuneilla a) kommunistisilla totalitaristeilla tai b) pseudodemokraattisilla uuslibertaareilla, joita postmodernin ajattelun relativismi ääri-individualistisella piilorasismillaan komppaa.

Lisäys 13.4

Esimerkki b:stä: suvaitsevainen, multikulturalistinen asenne: 'Suvaitsen sinua mutta älä tule liian lähelle, älä häiritse minua!'

Toisin sanoen mikä tahansa lähestyminen voidaan/saadaan suvaitsevuuden periaatteen nimissä kokea uhkaksi. Emme vain tiedosta tätä nurinpäinkääntöä ja sen reaktiomekanismia.

Zizekin 'poliittisella psykoanalyysilla' on siis ilmeinen tilaus kuten oli Freudin alkuperäisellä seksuaaliteorialla 100 vuotta sitten (johon toki Zizekin lacanilainen psykoanalyysin sovellutuskin perustuu - muttei rajoitu.)

*
En tee tässä mitään yritystä vetää yhteen lankoja siitä, miten itse olen omaksunut ja sulattanut Zizekiä tämän luenna(o)n perusteella tai ylipäätään, mutta asetan päämääräkseni että sen aika vielä tulee.

Siis: kuunelkaa itse ja antautukaa Zizekin ajatusten ja esimerkkien vietäväksi. Ne eivät jätä ketään kylmäksi, koska kuten edellä sanoin, jokainen löytänee oman kiinnekohtansa Zizekin käyttämien monien esimerkkien kautta.

Huom. Slavoj Žižek ei ole nominalisti eikä realisti vaan edustaa omaa antideskriptivististä linjaansa (ks. PS.).
Sen ytimestä löytyy lacanilaisen psykoanalyysin ideologis-yhteiskunnallinen sovellutusparadigma, saksalaisen idealismin (Hegel, Kant, Shelling) ontologia ja Althusserin lacanvaikutteisen, strukturalistisen marxismin sekä nuoren Marxin ideologisten lähtökohtien vaikutus.

*
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 1/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 2/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 3/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 4/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 5/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 6/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 7/8)
Slavoj Žižek - The Reality of the Virtual (Part 8/8)
Slavoj Žižek explains why the Sound of Music is racist (sisältyy Part 2/8:een)

Slavoj Zizek is one of the most distinguished and politically engaged thinkers of our time. In this tour de force filmed lecture, he lucidly and compellingly reflects on belief - which takes him from Father Christmas to democracy - and on the various forms that belief takes, drawing on Lacanian categories of thought.
In a radical dismissal of today's so called post-political era, he mobilizes the paradox of universal truth urging us to dare to enact the impossible.
It is a characteristic virtuoso performance, moving promiscuously from subject to subject but keeping the larger argument in view.

PS.

(Saul Kripken antideskriptivismi voidaan yleisesti ottaen määritellä seuraavasti:

Asian ja sanan välinen suhde perustuu siihen, että asiaa nimitetään tietyllä sanalla:asian 'identiteetti' siis on siinä, että se on nimetty tietyllä tavalla ja että siihen viitataan aina samalla sanalla - http://www.netn.fi/197/netn_197_laari.html.

Vrt. Non-descriptivism: 'Meanings of moral sentences are not wholly determined by syntax and truth conditions'.)

*
electronicintifada.net/v2/article4853.shtml.

5 comments:

Jussi said...

No olet aikaisemminkin mainostanut näitä...

no lupaan latailla iPodiin ja kuunnella, ehkäpä opin jotakin - en oikein enää jaksa paikallani istuen kuunnella mitään, mikä lie tullut - mutta kävellessä, jos ei ole kiire minnekään, saattaa jopa sellaiseen herkistyä.

mattitaneli said...

Hei hyvä Rauno,


Kiitos paljon Zizek-materiaalista
ja luonnehdinnoistasi!
Hän on varsin monitahoinen
ja-tasoinen ajattelija.
Vaikea on tietenkin luoda
mitään "kokonaisnäkemystä"
hänen ajattelustaan näin
äkkiä ( jos ylipäätään on edes
relevanttia), vaikka olenkin jossain
määrin tutustunut hänen
filosofiaansa eri yhteyksissä.



Ystävällisesti Matti

Rauno Rasanen said...

jussi

Minä hehkutan Zizekiä (kuten Nietzscheä tai ketä tahansa) niin kauan kuin saan hänestä 'virtaa' ja olen vasta aloittanut vakavamman tutustumisen.

Ei tarvitse kävellä nyt. Zizek hoitaa liikunnankin puoestasi - käsillään ;)

Rauno Rasanen said...

jussi

Käveleminen on toki hyvä tapa saada parempaa tolkkua ajatuksiinsa.

Kokemusta asiasta kyllä löytyy - joskaan ei ihan viime vuosilta, koska jalat reistaa, paino rasittaa ja kunto romahtaa: - noidankehä...

Jussi said...

;)

Joo ei mulla kävelysauvoja ole....

....tossa yksi päivä yhdessä ylämäessä, kun olin himaan menossa, ihmettelin että mikä se täällä oikein viheltää ja katselin ympärille ja funtsin ja sitten tajusin, että ne iPodin paristot oli lopussa ja se oli vaan mun hengitys joka piti sellaista ääntä...