Maalainen Työn uusi luonne - 22. 1 (osa jutusta).
...En nyt rupea referoimaan mitään näistä raporteista, mutta äärimmäisen kiinnostavia ne ovat sille, joka pohtii työn uutta luonnetta. Työhän on jopa teemana meneillään olevassa presidentinvaalitaistelussa, jonka lämpötila tuntuu nousevan. Ehdokkaat itse ovat sivistyneen hyväkäytöksisiä, mutta osa kannattajista mustamaalaa ja pelottelee. Hitler-kortti on käytössä. (Nyt kun RR on ryhtynyt v:aan, sanon että hän on ehkä myös Egon Fridellin kaksoisolento, myös Keuruun Ekokylässä käyneen henkienmanaajan ilmetty kopio. Joku oli pyytänyt hänet poistamaan laitosajan pahoja viboja.)
Edellisen linkin kautta pääsin tosi mielenkiintoisille sivuille, jossa tutkija Jussi Vähämäki pohtii työn luonteen muuttumista. Virtaava työ, joustava moraali. Se laittoi nyökyttelemään tunnistavasti: Noin se tosiaan on. Vähämäellä on muitakin kiinnostavia linkkejä. Hänen kauttaan pääsin ensi kertaa käymään Prekariaattisivuilla. Itsekin kuulun lyhytaikaisessa työsuhteessa oleviin, vaikka ikäni kautta en olekaan enää kovin epävarmoilla...
*
RR
Vai on ruvennut henkienmanaaja-Friedell v:aan(?) Kiintoisa ilmaisu...
*
Löytämäsi linkit ovat minulle tuttuja.
Tuo Risto Niemi-Pynttärin juttu on kuitenkin samalla myös terävää kritiikiä Vähämäelle. Et liene ehtinyt sitä vielä ainakaan kovin tarkkaan lukea.
Ja kritiikkiä tulee myös Juha Siltalalta, kuten "Prekariaatti-linkistäni" voi myös päätellä.
Siitä olemme varmaankin yhtä mieltä, että nyt ollaan tosi kiinnostavan ja tärkeän ongelman äärellä. Sellaisen, joka täytyy muotoilla sekä filosofisesti että konkreettisesti - työelämän tarpeet, koulutustason kohoaminen, väestön ikärakenteen muuttuminen, uuden teknologian aiheuttama työvoiman liikkuvuus jne. huomioon ottaen.
Filosofisesti kyse on siitä, miten työ semanttisesti nykyään määritellään, eli mitä työ nykyään merkitsee. Miten työn luonne ja merkitys noin yleisesti ottaen on muuttunut verrattuna esim. 1960-luvun tilanteeseen, joka alkoi jo olla Suomen lyhyen teollisuusyhteiskuntavaiheen (verrattuna moniin muihin Euroopan maihin) ylimenokautta.
Juuri tätä - sinänsä hyödyllistä analyysia - Vähämäki on tekemässä, mutta vastustan hänen "nomadismejaan" lähinnä sen vuoksi, että joku oikeistolainen monetaari-maakari pystyy helposti käyttämään niitä oman ideologiansa perusteluna ja oikeutuksena.
Ja Vähämäki on kuitenkin - näin oletan - jonkin sortin ei-vasemmistolainen marxilainen! Hänhän on tutkinut sekä italialaisia että ranskalaisia postpostpostpost jne. hermeneutikkoja sekä marxilaisia...
Tämä käsitehirviö - ei-vasemmistolainen marxilaisuus, jonka myös Leevi Lehto on omaksunut, ei mene minun kaaliini. Mistä ihmeestä tässä on kyse?
Ja koska en ymmärrä - pistän varmuuden vuoksi jarrut päälle juuri em. syistä.
Niinistön ei siis pidä kuvitella, että hän voisi saada ideologista tukea KOKO prekariaatilta, jonka määrä näyttää lisääntyvän jatkuvasti, mikä ilmiö kyllä - joskin varsin näennäisesti - sopii kokoomuslaiseen, libertaristisen monetaarivaltion sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin.
Hyvin koulutettu prekariaatti on nimittäin sittenkin vain vähemmistö koko pätkätyöläisten sankasta joukosta.
Yleistäminen on tässä ilmeinen kategoriavirhe - niin Vähämäeltä, Lehdolta kuin Niinistöltäkin.
Mutta koulutettujen pätkätyöläisten määrä lisääntyy jatkuvasti, ja kun kirjoitin "pizzakuski-prekariaatista", tarkoitin esimerkinomaisesti, että ihmisten täytyy pätkätyöläisinä repiä leipänsä useasta eri työpaikasta (tai sekä työpaikasta että sossusta!), eikä sillä asiaintilalla oletko maisteri vai ei ole enää tulevaisuudessa paljonkaan merkitystä sen realiteetin kanssa, pärjäätkö saamallasi ammatti- tai yliopistokoulutuksella vai joudutko tosiaan kuskaamaan myös sitä pizzaa iltahomminasi + ehkä jotain muutakin, jotta pystyisit maksamaan sohvakaluste-eräsi lyhennykset aikanaan.
Muussa tapauksessa sinusta tulee "ulosmitattuun prekariaattiin" kuuluva maisteri...
Ole siinä sitten kokoomuslainen - voi pyhä Mooses!
Joskus on puhuttu ryysyköyhälistöstä. Tässä yhteydessä voisimme puhua "ryysykokoomuslaisuudesta."
*
Mutta "prekariaatti-kysymys" (vrt. työväenkysymys) on monitasoisella tavalla erittäin tärkeä ja siitä pitää puhua - myös provosoivasti.
Millä tavoin prekariaatti esim. tulee mieltämään työnteon ja yrittäjyyden välisen suhteen, ratkaisee suuresti, miten pätkätyöläiset tulevat sijoittumaan puoluepoliittisella kartalla.
Ja vielä kerran - Niinistön valheellinen ja uuskielinen satusetäily tulee vakaasti torjua silloin, kun analysoidaan kansalaisen todellista tilannetta ja asemaa työvoimana, jonka pitäisi Niinistön mallin mukaan kestää yhä pahenevaa epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta oman yrittäjähenkisyyden ja vapausilluusion (reilusti alle 1000 €:n nettotulovapaus) - nimissä.
Arvatkaa kuvottaako minua tällainen charlatanismi!
No comments:
Post a Comment