Ludwig Wittgenstein: munkki, mystikko ja mekaanikko

Otsikko Terry Eagletonilta

Muistumia ja huomioita Ludwig Wittgensteinista sekä Wittgensteinilta itseltään.
Lainaukset ovat kirjasta Wittgensteinin hiilihanko.

*
"Hän oli loistava parodioija. Hän oli joutunut väärälle alalle: hänen olisi pitänyt ryhtyä lavakoomikoksi.
Hassunkurisella itävallansaksallaan hän matki kaikenlaisia ääntämyksiä, tyylejä ja puhetapoja. Hän puhui erilaisista äänensävyistä, joilla asioista voitiin ilmaista, ja se oli hyvin vaikuttavaa.
Muistan kuinka hän eräänä iltana nousi tuolistaan ja sanoi hullunkurisella äänellä jotakin sentapaista kuin: "Mitä sanomme, jos kävelen tämän seinän läpi?"
Muistan panneeni merkille, että rystyseni vaalenivat, koska puristin tiukasti tuolin käsinojaa. Minä tosiaan uskoin, että hän aikoi mennä seinän läpi, ja että katto putoaisi niskaamme.
Osa hänen karismastaan oli varmaankin siinä, että hän pystyi loihtimaan esiin melkein mitä tahansa.

Peter Gray-Lucas

*
Stephen Toulmin kävi Wittgensteinin kaksi kertaa viikossa kokoontuvassa seminaarissa: "Me olimme hänen mielestään sietämättömän tyhmiä. Hän sanoi meille päin naamaa, ettei meitä pystynyt opettamaan."

Stephen Toulmin

*
"Hän vaikutti ihmiseltä, jonka elämän täytti intohimo kysymiseen, keksimiseen ja jolla oli syvällisen vilpitön ja koruton elämäntapa. Hän oli vaikea ihminen, koska hänen rehellisyytensä ja suoruutensa oli tavallisista ihmisistä kiusallista"

John Vinelott

*
"Wittgenstein teki vaikutuksen kaikkiin, jotka joutuivat tekemisiin hänen kanssaan. Toiset inhosivat häntä. Useimmat pitivät hänestä, ja toisinaan hän suorastaan lumosi kuulijansa.
Voisi sanoa, että Wittgenstein vältti tuttavuuksien solmimista mutta tarvitsi ystävyyttä. Hän oli verraton mutta vaativa ystävä."

G.H von Wright

"Jokainen keskustelu Wittgensteinin kanssa oli kuin tuomiopäivän kokeminen. Se oli hirvittävää. Kaikki piti koko ajan kaivaa esiin uudestaan, asettaa kyseenalaiseksi ja sen totuudellisuutta piti koetella. Eikä pelkästään filosofiassa vaan kaikessa elämässä."

G.H von Wright

*
On kokonaan toinen asia kuinka tarkasti Tractatus (W:n nuoruuden pääteos) osattiin tulkita kokonaisuutena Wienin piirissä. Wittgenstein oli jakanut lauseet niihin, joista voitiin puhua, ja niihin, joista oli vaiettava.
Tieteelliset lauseet luokiteltiin edelliseen kategoriaan, eettiset lauseet jälkimmäiseen.
Wienin piirissä monet eivät kuitenkaan käsittäneet, ettei Wittgenstein tuominnut hölynpölyksi sitä, mitä oli vaiettava.
Päinvastoin, se, mitä ei voinut puhua oli todella tärkeää.
Wittgenstein oli selvittänyt tämän seikan teoksestaan kirjeessään tunnetulle wieniläistoimittajalle: "Teoksen ydin on eettinen...Teos muodostuu kahdesta osasta: siitä, joka on esitetty tässä, ja kaikesta siitä, mitä en ole kirjoittanut. Juuri tämä toinen osa on se tärkeämpi."

Muutamat Wienin piirin jäsenet, muiden muassa Otto Neurath, päätyivät pitämään Wittgensteinia huijarina.
Rudol Carnapiin teki voimakkaan vaikutuksen kontrasti, joka vallitsi Wittgensteinin tekstistä tekemien tulkintojen ja miehen itsensä välillä.
Piiri koostui tiukoista tiedemiehistä, jotka eivät olleet kiinnostuneita metafysiikasta, etiikasta eivätkä hengellisyydestä, ja he uskoivat, että se oli myös sanomana Wittgensteinin Tractatuksessa.
Sitten heidän eteensä ilmaantui kuitenkin runoja lausuva puolimystikko.
Carnap ilmaisi asian näin:

"Hänen näkökulmansa ja asennoitumisensa ihmisiin ja ongelmiin, teoreettisiinkin ongelmiin, olivat pikemminkin luovan taiteilijan kuin tiedemiehen. Voisi melkein sanoa kuin uskonnollisen profeetan tai näkijän...Kun hän lopulta, toisinaan pitkän ja ankaran ponnistuksen tuloksena, antoi vastauksensa, se avautui eteemme kuin vasta luotu taideteos tai jumalallinen ilmestys."
(ss. 159-160)

*
"Väite ei näytä ilmaisevan teille samaa kuin minulle. Jos joskus joudutte elämään vieraan kansan keskuudessa pitempään ja olemaan heistä riippuvainen, ymmärrätte vaikeuteni."

Ludwig Wittgenstein

*
Ludwig Wittgenstein – Wikipedia
http://www.4to40.com/legends/index.asp?article=legends_wittgenstein.
Karl Popper – Wikipedia