Ironmistress kirjoitti päreessään
‘Antipakana’: ‘Mutta memeettinen tyhjiö oli syntynyt. Se odotti
täyttymistään, ja lopulta se sitten täyttyi katolisuudella.’
.
Saa nähdä täyttääkö konservatismi liberalismin
jälkeensä jättämän ‘memeettisen tyhjiön’. Voisin toki keskustella aiheesta
paljonkin, koska se on eettisesti ja poliittisesti relevantti aihe, mutta en
tieteen nimissä. Ironmistress sen sijaan mainostaa itseään
[luonnon]tiedeihmisenä. Sitä hän ei kuitenkaan ole. Pikemminkin eräänlainen
uusmytologi.
.
Mitään memeettisiä tyhjiöitä ei ole olemassa kuin
Ironmistressin arvot ja tosiasiat jatkuvasti sekoittavassa mielikuvituksessa.
Mutta mitä muuta näiltä ‘uushylomorfisteilta’ voisi odottaa kuin uusmytologiaa
ja uuseugeniikkaa. Itse asiassa memeettinen tyhjiö on vain terminologisesti
‘päivitetty’ ja [pseudo]tieteellisyyteen kätketty, jonkin poliittisen strategian
mahdollistava kulttuurinen ‘tila/tilanne’. Sinänsä se on triviaali väite, joka
ei selitä vielä yhtään mitään. Mutta. Ensiksi: luonnossa ei ole meemejä,
luonnossa on vain geenejä. Toiseksi: meemit ovat sekä metodologisesti että
sisällöllisesti aina ihmisen tulkintaa: ‘jälkeenpäin ennustettuja’ eli
evoluutioselitysten funktionalistisuuteen väistämättä sisältyviä
piiloteleologisia konstruktioita ja siten ennustajansa omia arvointentioita sekä
ennakkoluuloja - eivät empiirisesti todennettavia kausaalisia tosiasioita.
.
Tieteestä on kuitenkin uusmytologin käsittelyssä
tehty uskontoon verrattava eettinen auktoriteetti, joka ohjaa meitä ‘etukäteen’
muka oikeaan suuntaan. Jo tai viimeistään 1930-luku kuitenkin opetti meille, mitä
uusmytologisoivasta ‘tiede’-asenteesta, jos sen ‘ennustuksia’ langetaan
systemaattisesti uskomaan, voi pahimmillaan seurata. Tällaisen asenteen
vastamyrkyksi, totuuden puolesta, tarvitaan järkeä eli filosofiaa nimenomaan sen
sokraattisessa merkityksessä, olipa tuo totuus sitten sisällöllisesti miten
‘tyhjä’ tahansa – pääasia, että se on ‘lahjomaton, ennakkoluuloton ja
itsenäinen’.
.
Liite: ‘Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave.
Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta
vastaan: paavi ja tsaari, Metternich ja Guizot, Ranskan radikaalit ja Saksan
poliisit.’ [Kommunistinen manifesti]
*
2 comments:
Vaikka joskus olen väittänytkin Takkirautailijan hiukan mielivaltaista memetiikka-termin käyttöä vastaan, niin nytpä väitänkin sinua vastaan.
Ensiksi: luonnossa ei ole meemejä, luonnossa on vain geenejä.
Tuo väite pohjaa mielivaltaiseen käsitteen 'luonto' määrittelyyn.
Kulttuuria, eli ei-geneettisesti välitettyä sosiaalisesti opittua informaatiota voidaan aivan hyvin tarkastella myös naturalistisesta eli ei-teleologisesta vinkkelistä käsin. Itseasiassa ainoa argumentti miksi näin ei tulisi tehdä on normatiivinen argumentti a.k.a mielipide: "En tykkää siitä että näin tehdään."
Ihmisen aivot ja niihin, sekä yhä enenevässä määrin ulkoisiin muisteihin kuten kovalevyille ja kirjoihin, jollain toistaiseksi tuntemattomalla tavalla koodattu informaatio ovat aivan yhtä paljon (tai vähän) luontoa, kuin vaikka muurahaisen hermosto ja siinä oleva informaatio.
Toiseksi: meemit ovat sekä metodologisesti että sisällöllisesti aina ihmisen tulkintaa: ‘jälkeenpäin ennustettuja’ eli evoluutioselitysten funktionalistisuuteen väistämättä sisältyviä piiloteleologisia konstruktioita
Tämä on kaiken evoluutiobiologian ongelma.
Niin biologinen kuin kulttuurinen evoluutio ovat niin kaaosteoreettisia ilmiöitä että kovinkaan kauas tulevaisuuten ulottuvien ennusteiden laatiminen on käytännössä mahdotonta. Universumin paraskaan tiedemies ei olisi voinut 100 000 vuotta sitten ennustaa millaiseksi tämä eräs itä-afrikkalainen kädellislaji kehittyy ja millaisen kulttuurievoluution se tulee päästämään valloilleen.
Ylläoleva ei kuitenkaan tarkoita etteikö darwinistinen ajattelu ennustaisi ilmiöitä jollain aikavälillä sillä ennustaahan se.
ja siten ennustajansa omia arvointentioita sekä ennakkoluuloja - eivät empiirisesti todennettavia kausaalisia tosiasioita.
Tämä on yksiselitteisesti kukkua.
'Kulttuuria, eli ei-geneettisesti välitettyä sosiaalisesti opittua informaatiota voidaan aivan hyvin tarkastella myös naturalistisesta eli ei-teleologisesta vinkkelistä käsin. Itseasiassa ainoa argumentti miksi näin ei tulisi tehdä on normatiivinen argumentti a.k.a mielipide: "En tykkää siitä että näin tehdään.'
Voihan sitä tarkastella, mutta meemi-hypoteesi implikoi sellaisia oletuksia, joita naturalismiin ei ilman ristiriitaa voi sisältyä. Et taida ymmärtää hylomorfismi-kritiikkiäni, koska pidät sitä pelkästään tykkäämisasiana. Menes kysymään asiaa Platonilta tai myöhäisemmältä ‘kielipeli-Wittgensteinilta’: esim. he eivät olleet hylomorfisteja. Jos meemi on kuin geeni, pitää pystyä vähintäänkin osoittamaan sille yhtä vahva kokeellinen [naturalistinen] todistus kuin geenille. Muussa tapauksessa puhe meemeistä on pelkkä ‘stipulatiivis-konstruktivistinen’ [eikä ‘naturalistinen’] puhetapa, jossa ei piitata naturalismin metodistista ja ontologisista lähtökohdista vaan tehdään aivan sumeilematta sellaisia empiirisiä yleistyksiä, että sille nauraa jo naapurin kissatkin. Ja ikään kuin tällainen ei riittäisi, väitetään näiden yleistysten olevan jopa empiirisesti ja loogisesti tosia. En tosiaankaan tykkää sellaisesta ristiriidasta. Mutta mikäs siinä, sen kun johdat meemejä geeneistä, sen kun johdat esim. kvaliat, abstraktit käsitteet ja lopulta tietoisuuden geeneistä - ilman ‘maagisia’ taustaoletuksia aineen ja järjen kausaalisesta yhteydestä. Edes Aristoteles ei kyennyt ratkaisemaan tätä ongelmaa, vaikka ‘arkki-hylomorfisti’ olikin. Ks. Aristoteleen ratkaisu yleiskäsitteiden ongelmaan; se muistuttaa konseptualismia, joka ei ole mikään ratkaisu vaan eräänlainen naturalistis-metafyysinen ‘pattitilanne’, jossa oletetaan universaali, yksilöolioista riippumaton järki, vaikka kaikki tieto löytyykin yksiöolioista [havainnosta]. Entä Aristoteleen substanssi? Mistä hän sen taikoo? Ja mistähän se universaali järki sitten tulee? Maagisen tietoisuus-taikurin hatustako? - - Haluaisinpa nähdä, miten sinä ratkaiset tämän ongelman ajautumatta ristiriitaan naturalistisen kausaaliselityksen kanssa. Mutta ensin sinun on tajuttava, mikä tässä on ongelma ja mitä se merkitsee rationaalisen päättelyn kannalta. - - Tulkoon jokainen silti uskossaan autuaaksi; minä en kuitenkaan usko hylomorfismiin. En tykkää siitä - olkoon niin, jos se ‘tunnustus’ sinulle kelpaa. EVVVK.
PS. Lue David Bentley Hartin ‘The Experience of God’ ja palaa asiaan sen jälkeen.
Post a Comment