Yläkuvasta voimme päätellä erään täysin varman tosiasian ihmisen evoluutio-kehityksestä. Alakuvassa vappumies on kohdannut joko a] ikuisesti naisellisen [ewig weibliche], joka on ihmisen evoluution vanhin ilmenemismuoto [naaraskala] tai sitten hän b] kuuluu lajineutraaleihin polyamorikkoihin.
*
Vapputekstini, jonka lähtökohtana on Kemppisen päre Sukupensas, kommentoi evoluutioteoriaa ja sen sovellettavuutta tai soveltumattomuutta ihmisen elämän oppaaksi hänen matkallaan kohti suurta? tulevaisuutta.
1
Kemppinen kirjoitti: 'Biologien havainto ei ollut vahvimman henkiin jääminen, vaan sopeutuvimman (fittest) henkiin jääminen. Sopeutuminen saattoi merkitä esimerkiksi kylmän kestävyyttä tai mainiota ruuansulatusta.'
Vahvimpien henkiin jäämistä ja jopa oikeutta [oikeus on kulttuurinen normi eikä 'luonnollinen' tosiasia] korostava sosiaalidarwinismi ei ole darwinismia eli evoluution tiedettä vaan poliittista ideologiaa [oikeistokonservatismia ja rasismia].
Kemppis-sitaatti kuten koko evoluutioteoria [ja etenkin kovien metodien luonnontiede] on siis [ja sen pitäisikin olla] puhdasta triviaa, josta edes ihmislaji ei opi oman evolutiivisen sopeutumisensa kannalta yhtään mitään.
Niinpä Raamattu on edelleen paljon opettavaisempi kirja 'hyvässä ja pahassa' kuin Lajien synty, joka keskittyy vain tosiasioihin eli siihen, miten asiat ovat eikä siihen, miten niiden pitäisi olla.
Ei pidä sekoittaa keskenään Raamatun ja Lajien synnyn 'agendaa'. Raamattu voi tai itse asiassa Raamatun tarkoitus ja tehtävä nimenomaan on puhua uskonnon nimissä vahvojen velvollisuuksista ja heikkojen oikeuksista. .
Lajien synty sen sijaan puhuu vain sopeutumisen kulloinkin [sattumanvaraisesti] vaatimista/tarvitsemista riittävistä ominaisuuksista ja valmiuksista, joita vailla oleva populaatio kuolee sukupuuttoon - [antropomorfistinen ja anakronistinen kielemme/kielenkäyttömme mystifioi asioita, koska evoluutio ei vaatimalla vaadi yhtään mitään; ihminen vaatii].
Nuo sattumanvaraisesti tarvittavat ominaisuudet eivät ole universalisoitavissa millään tavoin - eivät etenkään eettisiksi periaatteiksi, koska populaatio [tietyin varauksin ihmistä ehkä lukuunottamatta] ei voi tietää, mitä nämä kyseiset ominaisuudet/valmiudet lopulta tulevat olemaan. Populaatio ei siis tiedä etukäteen, mitä radikaaleja [vaistoihin ja muistiin koodaamattomia] muutoksia olosuhteisiin on odotettavissa.
Jotkut lajin yksilöt saattavat kuitenkin sopeutua vaativiin ja muuttuviin olosuhteisiin täysin sattumanvaraisten taipumustensa ja valintojensa seurauksena. Tämä pätee evoluution aikaperspektiivissä myös ihmiseen.
Mikäli minimoimme aika-tapahtuma-perspektiivin emmekä silti lankea sosiaalidarwinismin [esim. älykkyysosamääristä johdettuihin] kvasi-totuuksiin ja kvasi-ennusteisiin, voidaan ainakin hypoteettisesti väittää, että oppimattomalta käytännön elämän duunari-tavikselta löytyy esimerkiksi giganttisesta luonnonmullistuksesta selviytymiseen tarvittavia henkilökohtaisia valmiuksia selvästi enemmän kuin 'humanistisen fysiikan' professorilta.
Kulttuurikehityksemme [muutama tuhat vuotta] on evoluutiokehitykseen verratuna täysin mitätön aikaperspektiivi, eikä se kerro mitään siitä, olemmeko muuttuneet sen aikana evolutiivisesti [emme kuulemma ainakaan geneettisesti]. Mutta vaikka tiedossamme olisi tarkat tiedot vaikka miljoonan vuoden kehityksestämme lajina, niin ei vielä sekään kertoisi miitä siitä, mihin suuntaan meidän pitäisi muuttua, koska evoluutiolla ei ole päämäärää vaan sitä määrittää yksinomaan kopioituvan ja sopeutuvan ['edistyvän'] informaation ajallisuus.
Siellä missä on aikaa, on liikettä/muutosta. Siellä missä on muutosta, vaikuttaa painovoima. Pitemmälle tässä päättelyssä tuskin pääsemme ilman matemaattista metafysiikkaa.
2
Jonkin yksittäisen lajin [yksittäisistä yksilöistä nyt puhumattakaan] elämä ei ole evoluution perspektiivissä yhtään sen tärkeämpää kuin sen kuolema. Evoluutiota 'pitää liikkeessä' vain yksi dynamiikka: orgaaniseen elämään sisäänrakennettu lajinsisäisen informaation siirtämisen [kopioitumisen] pakko.
Jälkeläisten hankkiminen [informaation siirtäminen] ei siis evolutiivisesti ajatellen ole mikään [teleologinen, intentionaalinen] päämäärä vaan deterministis-kausaalinen prosessi [päämäärä on sen sijaan aina looginen konstruktio], joka vasta ihmisen kielellis-kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä normittui ja arvoistui elämän uskonnolliseksi ja eettiseksi tarkoitukseksi, kunnes seksuaalisus/lisääntyminen alkoi teollistumisen ja modernisaation prosessissa muuttua kaikkein liberaaleimmissa ja suvaitsevaisimmissa yhteiskunnissa velvollisuuden sijasta 'moraalineutraaliksi' nautinnnoksi ja jopa harrastukseksi, mikä asennekumous ennenpitkää saattaa aiheuttaa lajinsäilyttämisen radikaalin ja lopullisen irtautumisen uskonnollisista, eettisistä ja ylipäätään kaikista de jure-sidoksistaan.
3
Eräänlaisena johtopäätelmänä tai ainakin lisäkommenttina rohkenen [tosin evoluutioteorian periaatteita rikkoen] etenkin edellisen luvun viimeisen kappaleen perusteella ennustaa ihmis-evoluution tulevaisuutta - tosin epäsuorasti kysymysten kautta.
Alkavatko ihmislajin seksuaalisuus ja lisääntyminen 'monimuotoistua' teknologisen ja 'moraalisen' kehityksen myötä samaan tapaan kuin luonto on kehityksensä aikana kulkenut jatkuvasti kohti biodiversiteettiä? Tuleeko ihmisestä lopulta transseksuaalinen cyborg-eläin?
Eikö juuri modernin kapitalistisen yhteiskunnan pluralistis-liberaalinen arvonihlismi ole evoluutiota 'puhtaimmillaan'? Eivätkö juuri modernin ihmislajin edustajat, kuten moniarvoisen, monikulttuurisen sekä arvoneutraalin ihmisyyden kannattajat olekin palaamassa takaisin evoluution triviaalis-primitiivisen dynamiikan alkulähteille?
Eivätkö juuri nämä uuden ihmisyyden 'polyneutraalit polyamorikot' tule olemaan myös niitä, joille on annettu ihmislajin tulevaan evolutiiviseen sopeutumiseen tarvittavat ominaisuudet ja valmiudet, koska he ovat seksuaalisesti [sekä nautinnon että lisääntymisen kannalta katsottuna] valmiita mukautumaan mihin vain?
4
Viimeistään 'lajineutraali anarkia' merkitsee kuitenkin sitä, että Raamattu tulee menettämään moraalisen auktoriteetti-asemansa ja Darwinin Lajien synnystä [vastoin päreen alussa esitettyä kategorista jakoa normeihin ja tosiasioihin], tulee uusi uskonnollis-eettinen hartauskirjamme.
5
Lisääntykää siis, mutta älkää missään nimessä täyttäkö maata! Täällä kun on jo nyt muutama miljardi ihmistä liikaa, jotta maapallon kaikki asujat [tulevista puhumattakaan] voisivat edes teoriassa yltää länsimaisen tuotanto- kulutus-ja palveluelintason mahdollistamaan nykyiseen hyvinvointiin - ja kaiken lisäksi tasapuolisesti eli reilusti eikä vain stubbilais-wahlroosilaisen kapitalismin ehdoilla.
6
Mutta kuten lukija jo ymmärsi, ennustukseni ja jopa toiveeni ovat pikemminkin satiirista vappuhuumoria kuin tieteen faktoihin perustuvaa viihdettä.
*
http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/sukupensas.html
http://www.gdargaud.net/Humor/QuotesFood.html
9 comments:
Mitäs triviaa se on, että väittää evoluutioteorian mukaan sopeutuvimpien selviytyvän? Sehän on teorian lähtöoletus.
Sen sijaan triviaa on se, että kuvittelee sellaisten selviytyvän, jotka ovat valmiita mukautumaan mihin vain. Ei evoluutio kysy oletko halukas mukautumaan, vaan laki on ankara: sopeudu tai kuole.
Juuri tästähän onkin kyse: mitä tapahtuu kun 10 miljardia ihmistä yrittää saavuttaa länsimaisen elintason. Evoluutioteoria voisi yrittää vastata, mutta reiluuden voi unhoittaa. Evoluutio ei takuulla ole reilua.
1
En näköjään ehdi nyt vastaamaan kommenttiisi tarpeeksi laajasti eli haluamallani tavalla jo senkään vuoksi, etten taida oivaltaa, mikä on kommenttisi varsinainen pointti. Joten vastaan myöhemmin tai teen vastauksesta aikanaan uuden päreen.
....
Tekstini ei kieltämättä ollut ihan helppo, ja varsinkin luku 3 on todella satiirinen ja kiero.
2
Suoraan sanottuna hämmästelen esim. tapaasi ymmärtää [looginen] triviaalisuus.
Kaikki itsestään selvät totuudet ovat triviaalisia. Ruusu=ruusu=ruusu.
Jos väite 'sopeutuvimmat selviävät hengissä' on itsestään selvä tosiasia [kuten evoluutioteoreetikot varmasti ajattelevat], niin se ei ole pelkkä hypoteettinen alkuoletus vaan triviaa eikä sellaisenaan lisää ymmärrystämme ilmaisemastaan asiasta. Emme opi siitä mitään uutta, mitä emme jo olisi tienneet.
Jos taas kyseessä on pelkästään empiirisen evidenssin varaan rakennettu hypoteesi, en ymmärrä, miksi sitä käytetään alkuoletuksena lainkaan. Pelkkä havainto-evidenssi [varsinkaan ilman mittaria eli lukujärjestelmää eli teoriaa] kun ei vielä takaa minkään hypoteesin totuutta.
Tilastolliset todennäköisyydet eivät ole totuuksia vaan tilastollisia todennäköisyyksiä, eivätkä oikeuden päätökset ole muuta kuin harkiten perusteltuja arvauksia.
Totuus on aina loogista varmuutta, jota tosin saattaa 'practically' olla vaikea erottaa itsestäänselvyydestä ja vakaumuksellisesta uskosta.
3
Liikumme näköjään erityyppisissä ajatusjärjestelmissä tai kielipeleissä jälleen kerran.
Valtavan iso karppi.
Emme me ehkä, tämän kerran, niin kovin kaukaisissa kielipeleissä liikuskele - etenkään, kun yritän kaikin tavoin kiertää kielipelit ja nähdä asian niiden takana.
Yritin sanoa, että evoluutioon ei voi valmistautua. Me emme tiedä, mikä on milloinkin "sopeutuvin".
Sen näyttää aika. Eli vasta jälkikäteen on selitysten vuoro. Siksi piikittelin leikkimielistä ajatustasi, että ne selviytyvät jotka ovat valmiita mihin vain, sillä se on yksinkertaisesti väärinkäsitys ja johtaa viattomia sieluja harhaan.
Ja tuo "sopeutuvuus" siinä mielessä uutta tietoa, sillä yleinen väärinkäsityshän on, että "vahvin" voittaa. Siis isoin, voimakkain, röyhkein, rikkain, laajaväkisin, aggressiivisin, kieroin, ilkein, ahnein jne.
Paljon oikeampaa olisi sanoa, että voittaja on se, jolla on kulloinkin tuuria.
'Valtavan iso karppi.'
Eiks olekkin. Jumpe. Ja tollai makaa miehen päällä. Hmm.
Karppaus on muotia.
1
Ai toi on sitä karppausta? Mitä ne oikein tekee? Vaihtaa sylkeä? Siis queenejä vai mitä noli?
2
Mitä eroa blondilla ja pizzalla?
- Pizzan saa halutessaan ilman sieniä.
Miksi kuuro blondi istui sanomalehden päällä?
-Jotta hän voisi lukea huulilta.
Miten yksikätisen blondin saa alas puusta?
-Vilkuttamalla sille.
Mitä eroa on blondilla ja pankkikortilla?
-Pankkikortilla on oma muisti.
Blondi ja brunette kävelevät puistossa, kun brunette huudahtaa: "Katso! Kuollut lintu!" Blondi katsoo ylös ja kysyy: "Missä?"
Miksi blondi vääntelee naamaansa mikroaaltouunin edessä?
- Hän tekee lapsille nauravia nakkeja.
- Miten blondi tappaa kalan?
- Hukuttamalla.
- Mitä blondi tekee luettuaan, että 90 % onnettomuuksista sattuu kotona?
- Muuttaa muualle.
- Mitä eroa on blondilla ja kakkosnelosella?
- Kakkosnelonen ei huokaile höylätessä.
- Mutta mistä insinööri tietää, että sahanpuru pitää puut pystyssä?
- Jos purun sahaa pois, puu kaatuu.
- Vielä yksi perin eksistentiaalinen kysymys: miksi filosofilla on yöpöydällään sekä täysi että tyhjä vesilasi?
- Eihän hän voi tietää, on herätessä jano vai ei.
Post a Comment