*
Sitaatti Francois Dossen kirjasta Strukturalismin historia I
I
Postmodernin ajan nietzscheläis-heideggerilaiset juuret
[...]
Perustava pessimismi siis liikutti näitä kahta filosofia, jotka ennakoivat filosofian loppua.: 'Näyttää siltä, että kaikki muuttuu kaaokseksi, että vanha katoaa eikä uudella ole arvoa, vaan se on yhä heikompaa.' [Nietzsche: Inhimillistä, liian inhimillistä]. Ajattelu, joka teki mahdolliseksi ihmisen siirtämisen syrjään keskuksesta, ruokki Nietzschen mukaan vielä mielikuvaa järjen kaikkivoipaisuudesta, sillä järki voimistui jokaisesta aiheuttamastaan haavasta. Olemisen unohtaminenkin korostui modernin kehittymisen ja tekniikan yleistymisen myötä.
Valistusvastaisuus
Nämä kaksi ajattelutapaa olivat valistuksen vastaisia. Nietzsche toi myös esiin valistusfilosofian julman ja väkivaltaisen luonteen, joka oli paljastunut Ranskan vallankumouksessa. Horjuttaminen ja vallankumoukselliset murrokset aiheuttivat hänen mukaansa vain barbarian esiinnousua:
Tätä optimistista ja kumouksellista mielialaa ei synnyttänyt Voltaire, maltillisine luontoineen [....] vaan Rousseau hulluine intohimoineen ja sepitteineen. Tuota mielialaa vastaan vetoan: Hävittäkää alhainen! [emt.]
Tässä Nietzsche puolusti valistuksen maltillista etenemistä sellaista radikaalia valistusta vastaan, joka pyrki saattamaan vallankumouksen päätökseen. Nietzschen kuten Heideggerinkin työ rakentui olennaisilta osin radikaalin valituskritiikin perustalle. Kumpikin hyökkäsi ensisijaisesti tiettyä, edistystä kannattavaa historiakäsitystä vastaan; jos historialla oli suunta, se johti väistämättä tuhoon.
Nietzschen mukaan tietoisuus oli ahdettu täyteen historiaa, josta oli vapauduttava, jotta voitaisiin arvioida nykyisyyttä: 'Hän irtisanoi järjen dialektiikan' [Habermas]. Valistuksen yleistyspyrkimysten takana Nietzsche näki vallantahdon sisäiset ja kätketyt logiikat. Tuleminen oli vailla mieltä tai oikeastaan asioiden traagisuuden oppimista, sillä se oli asioiden olemus. 'Historia meissä on naamioitunutta teologiaa'.
Mielettömyys johti ihmisen voimattomuuteen ja nihilismiin, jonka vahva aristokraattinen eliitti omaksui. Tämä musersi kuvitelmat tieteellisen toiminnan tärkeydestä. Ihmisen rationaalisuuden korostaminen näytti uskonnollisuuden jatkeelta. Harhakuvitelma järjestä korvasi harhakuvitelman Jumalasta. Siksi pyrkimys ihmisen hallintaan oli naurettava.
Nietzschen mukaan ihmiskunnan rappeutuminen alkoi varhaisesta kreikkalaisesta ajattelusta, Sokrateesta, joka edusti Ecce homo-teoksessa rappiota. Vaisto ja dionyysinen hybris asettuivat teoksessa vastakkain sokraattisen etiikan kanssa, joka vaihdettaisiin myöhemmin torjuvaan ja tukahduttavaan uskonnollisen moraaliin. Sivilisaatiomme näyttäytyi kastroivan järjen ja mystifioivan moraalin infernaalin logiikan mukaisena. Filosofian taas olisi löydettävä luomisvietti, jonka sivilisaation naamio kätkee.
Nietzsche suosi unohtamista päästäkseen eroon harhaluuloista ja mystisyydestä: 'Eläimet osoittavat, että on mahdollista elää melkein vailla muistoja ja silti onnellisena. Mutta on mahdotonta elää unohtamatta.' Nietzsche oli pohjimmiltaan pessimistinen ja historiaan vihamielisesti suhtautuva, joka vihasi syvällisesti massoja ja vallankumousta.
Nietzsche oli Pariisin miehityksen aikaan vuonna 1870 kirjeenvaihdossa saksalaisen upseerin kanssa ja kertoi tälle näkemyksiään. Hän piti sotaa hyödyllisenä elinvoiman koetteluna, mutta häntä kuitenkin pelotti Pariisin kommuuni, jota hän piti sääntöjä rikkovien 'orjien' kapinana ja kauhistuttavana spektaakkelina. Yleinen koulutus taas johti Nietzschen mukaan suoraan 'barbariaan', kuten hän kirjoitti oppilaitosten tulevaisuutta koskevan esseensä alustavissa luonnoksissa vuosina 1871-73.
Maallisen onnen jakajat, 1800-luvun lopun sosialistit, saattoivat vain viedä loppuun länsimaisessa historiassa vaikuttavan metafyysisen hengen ja suistaa sen katastrofeihin ja rappioon. Metafyysisen aikakauden harhakuvitelmien paljastaminen sen sijaan nosti näkyviin hämmentyneen yksilön vailla tukea, metafyysisen kauden valheellisen onnellisuuden vastakohdan. Onnettomuus sai ihmisen pyrkimään kohti parempaa tulevaisuutta, joka jäisi aina vain lohduttavaksi kuvitelmaksi: 'Parempi tulevaisuus, jota ihmiskunnalle toivotaan, on väistämättä myös monessa suhteessa huonompi tulevaisuus' [emt.].
Sosialismi oli siis vihollinen: 'Sosialismi on kuolinkamppailua käyvän hirmuvaltiuden oikullinen pikkuveli'. 'Tuo sairas myrkky, joka tartuttaa sosialistista syyhyä massojen sydämiin koko ajan nopeammin' [emt. osa II]. 1800-luvulla näytti siltä, että historia varmistaisi sosialistisen liikkeen väistämättömän suosion. Historiasta oli sen vuoksi irtauduttava, jotta voitaisiin paremmin torjua länttä uhkaava vaara. Nietzsche liitti historian mystifiointiin ja rappioon, homeen hajuun ja pakkopaitaan. Hän oli historian lopun ajattelija jo historistisella 1800-luvulla ja näyttää radikaalisti kannattaneen uutuuden kategorian purkamista.
Tässä mielessä Nietzsche oli myöhemmin, 1900-luvulla, kukkaan puhjenneen postmodernin edeltäjä. Hän hahmotteli jo yhtenäisen ja kaikenkattavan historian purkamista. Se tekisi tilaa liikkumattomalle ja pysähtyneelle nykyhetkelle, jossa historia pilkkoutuisi moniksi historioiksi, aina yksilötasolle asti. 'Nietzsche ja Heidegger [....] loivat välttämättömän pohjan mielikuvalle uudenlaisesta olemassaolosta, joka vastasi uusia epähistoriallisia tai jopa historian jälkeisiä olosuhteita [Gianni Vattimo].
Strukturalismin historia I, s. 422-424.
II
http://www.youtube.com/watch?v=w0MIQHymToA
Howlin' Wolf - Goin' Down Slow
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Nietzsche
http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Heidegger
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konservatismi
http://en.wikipedia.org/wiki/Conservatism
http://fr.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Dosse
http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=156&option=com_virtuemart&Itemid=26
http://en.wikipedia.org/wiki/Gianni_Vattimo
http://en.wikipedia.org/wiki/Howlin'_Wolf
http://en.wikipedia.org/wiki/Goin'_Down_Slow
http://grandgood.com/2010/07/14/kid-cudi-rostam-batmanglij-bethany-cosentino-all-summer-video/
No comments:
Post a Comment