*
[Kielimafia lisäsi unohtamansa linkin (ks. Ossi Runne, joka on ollut todella merkittävä suomalainen muusikko ja kapellimestari) - 8.8]
*
Amy Winehousen kuolema 23.7 ei tullut minulle yllätyksenä. Jo syksyllä 2008 Amyn päihteiden käyttö [viinaa ja huumeita sekaisin] oli ajoittain niin mahdotonta, etten uskonut hänen elävän vuotta pitempään.
Ilman enempiä muistopuheita voin kuitenkin todeta, ettei Amy Winehouse ollut mikään tavanomainen tähdenlento vaan nuoresta iästään huolimatta jo rautainen ammattilainen ja tietysti huikea lahjakkuus.
Kysyttäessä, löytyykö teollisen iskelmäsarjatuotannon tuotteista enää yhtään todella kiinnostavaa artistia hänen makuunsa, Suomen kevyen musiikin konkari ja merkittävä vaikuttaja Ossi Runne mainitsi muutama vuosi sitten painokkaasti Amy Winehousen nimen.
Niinpä juuri. Myös minulle [joka olen näissä(kin) asioissa kaikkiruokainen konservatiivi] Amy ilmentää populaarimusiikkia aidoimmillaan [silloin on Amyn tavoin mentävä takaisin -60-luvulle], kun taas iskelmä, rap ja free jazz [tai äänimaisema-dada] ovat pikemminkin taloustieteellisesti, sosiologisesti ja musiikkiteoreettisesti kiinnostavia ilmiöitä - joko latteaa teollista sarjatuotantoa eli idiotiaa [iskelmä], höpöttävää takovan rytmin stimuloimaa protestia ja uhokielipelleilyä [rap] tai dekonstruktiota, joka haluaa hajottaa melodiat, tonaalisuuden, sävel- ja tahtilajit [ylipäätään koko musiikillisen rakenteen] palasiksi, jotta voisimme paremmin[?] ymmärtää, mikä on musiikkia tai mikä tekee äänikakofonian ja melun musiikiksi [free-jazz, äänidada].
Mutta ei musiikkia tarvitse ymmärtää eikä selittää - se pitää vain kokea ja vielä kerran kokea. Autenttinen eli tekijänsä ja esittäjänsä persoonasta [ei siis pelkästään tuottajasta] kumpuava musiikki [niin kornin romanttiselta ja naivin idealistiselta kuin tämä kuulostaakin] on musiikillisessa mielessä aina ja ensisijaisesti päämäärä itsessään eikä pelkkä väline rahaan, valtaan tai analyyttisen diskurssiin.
Toisin sanoen musiikin [kuten kaiken taiteen] pitää olla itseisarvo eikä pelkästään kampanjoitu kertakulutustuote, uhoilevan ideologian propaganda-väline tai sofistikoituneen teorian empiirinen testi.
*
So Rest In Peace Amy. You were a unique one - not a simple and plain product, a crazy revolution or an empty theory.
1
http://www.youtube.com/watch?v=TJAfLE39ZZ8&ob=av2n
Music video by Amy Winehouse performing Back To Black - [säv/san. Amy Winehouse]
*
Superhitin eli Rehabin (AW-linkki) ohella Amyn tämä video ja biisi vaikutti populaarimusiikin sisältöihin luultavasti enemmän kuin mikään muu musiikkitekele 2000-luvun alussa. Samalla se avasi naisartisteille uutta tietä ja suosiota vähän samaan tapaan kuin Ronettes, Shirelles ja Supremes aikoinaan -60-luvulla.
*
http://www.youtube.com/watch?v=ebf171vP74k
Amy Winehouse - Back To Black - live in concert -
2
http://www.youtube.com/watch?v=QmV6_oc2lwM&feature=related
Amy Winehouse 'You Know I'm No Good' - acoustic live - [säv./san.. Amy Winehouse]
*
Löysin tämän karun mutta sitäkin koskettavamman esityksen joskus 2008 ja olin sen kokemuksen jälkeen lopullisesti myyty mies Amyn suhteen. Amyn pakahduttavan viattomassa, naivissa ja välittömässä tulkinnassa ihmisen sisin olemus eli sielu välittyy suoraan ja ilman mitään poseeraavaa imagoa kuulijalle/katsojalle. Amy muuttuu omaksi laulukseen - ja sen vastakohdaksi - because she is so good!
*
http://www.youtube.com/watch?v=QFhOH2KP-Sw
Amy Winehouse - You Know I'm No Good (live)
3
http://www.youtube.com/watch?v=_i5UL7LqkuA
Amy Winehouse - Cupid
*
Reggaeksi loistavasti uudelleen sovitettu Sam Cookin hitti about 50 vuoden takaa. Amyn kontra-altto-äänen soundi ja itse laulaminen [kuulette varmaan, miten hienosti hän artikuloi sanat] on aivan erikoisella tavalla luonnollista. Ääni taipuu ja elää, muttei sorru ylipateettisiin maneereihin - esim. melismaattiseen tavujen 'jodlaukseen' kuten jopa niinkin hyvät laulajat kuin Mariah Carey ja Whitney Houston - [olen perin kyllästynyt moiseen tehokeinoon varsinkin, kun tuolla 'jodlauksella' ilmeisesti yritetään täyttää keskinkertaisten biisien tylsyys ja tyhjyys].
4
http://www.youtube.com/watch?v=Ludxpkyrab0&feature=related
Amy Winehouse - Will You Still Love Me Tomorrow - [tämä hieno ja arvostettu laulu on Gerry Goffinin ja Carole Kingin kirjoittama alkuperäisinä esittäjinään -60-luvun tyttö-trio The Shirelles]
*
Voi hyvä luoja mikä ääni! Amyn laulamisessa on etenkin tässä kappaleessa sellaista tunnetta, joka menee suoraan selkäytimeen - siis tunnetta eikä mitään siirappimaista ja/tai tyhjää sentimentaalisuutta.
5
http://www.youtube.com/watch?v=qtxB3K_l8Uc
Amy Winehouse -Monkey Man - live
*
Amyltä luonnistuu myös Specialsien hervoton ska-hyppely, vaikkei hän itse mikään tanssi-koreografi olekaan ;\]. - Bändi on huippuluokkaa ja saa täydet pinnat kuten aina - [soittajat ovat suureksi osaksi Amyn luottomiehiä]. - - Satunnainen kommentaattori kirjoittaa: She got that fame for something... that's called TALENT!
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amy_Winehouse
http://en.wikipedia.org/wiki/Amy_Winehouse
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ossi_Runne
http://www.vizcarra.info/en/viewCaricature.asp?i=947
http://www.pajamadeen.com/entertainment/amy-winehouse-dead
2 comments:
Tiedän, että on lahjakkuuksia jotka tappavat itsensä ennen kuin heistä kukaan muu (kuin aivan lähipiiri) tietää mitään. He eivät siis koskaan tee ns. "läpimurtoa".
Se on surullista. (Moni muukin asia on surullista.) Ei Amyn silti olisi vielä tarvinnut kuolla. Vaikka, ei sillä merkitystä ole.
Hän ehti jättää meille kuunneltavaa!
"kuunneltavaa" on huono sana, se ei tarkoita kaikkea mitä tarkoitin. Yritän uudestaan.
hän ehti jättää meille käsiteltävää!
Post a Comment